Noralle uusi märkäruoka

Allergisten kissojen kanssa sitä aina toivoisi, ettei valmistajat muuttaisi tuotteidensa reseptejä. Pienikin muutos voi aiheuttaa sen, ettei ruoka, ravintolisä tai herkku enää sovikaan.

Noran kanssa jännitys on erityisen suurta, koska tytöllä on todella rajoittunut ruokavalio. Teollisista ruuista vain yksi täysravinto on todettu tytölle sopivaksi, raakaruuissa rajoittaa mm. saatavuus ja kustannukset. 

Ostin jokin aika sitten uuden lohiöljypullon ja huomasin meidän vakikäytössä olleen Salmopetin saaneen sisältöönsä täydennystä luontaisesta säilöntäaineesta rosmaariniuuteesta. Pullon muuttunut ulkonäkö sai onneksi vilkaisemaan sisällysluetteloa. Uusi Salmopet tuntui kutisuttavan Kodan korvia, joten tuote meni vaihtoon. Meillä on tällä hetkellä 2 lohiöljyä käytössä: Avital lohiöljy Kodalle ja Minholle (Minholle maistuvuuden vuoksi) ja Rakulle ja Haikulle Oscarin lohiöljy, jota kokeilin myös Kodalle huonoin tuloksin. Myös Oscarissa on mukana rosmariiniuute, Avitalissa ei. Oscar vaihtuu takaisin Salmopetiin nykyisen pullon loputtua, lähinnä saatavuuden vuoksi. Avital ei taasen jostain syystä sovi Rakulle, tuote testattu vuosia sitten. Nora ei syö lohiöljyä, koska ruokavalio itsessään on kalapohjainen.

Muutakin muutosta on ollut ravintolisäpuolella: meillä käytössäoleva D-vitamiinivalmiste Devisol Drops on saanut kaverikseen suuremman pullokoon. Noralla alkoi olla kutinaa niihin aikoihin kun ostin ensimmäisen isomman pullon ja siinä iski taas pieni ahdistus mahdollisesta reseptimuutoksesta ja tuotteen sopimattomuudesta. (Lopputuloksena: onneksi syy ei ollut Devisolissa.)

Nämä tapaukset saivat kuitenkin taas miettimään Noran erittäin suppeaa ruokavaliota ja sen riskejä. Otin tehtäväkseni tutkia nettiä mahdollisten märkäruokien varalta, mitä voisi vielä tytölle testata. Löytyi kaksi: Trovet RRD Hypoallergenic (Rabbit) ja Concept for Life Veterinary Diet Hypoallergenic Salmon.

Trovetin kani

Nora pystyy syömään lohta tuoreeltaan, mutta yksi purkkilohimärkäruoka täysravintona ei ollut ollut sopiva. Kania tyttö taasen on testannut märkäruokana, jossa oli myös kasvista mukana. Ruoka ei ollut sopinut.

Näistä kahdesta tuotteesta Concept for Life kutisutti, mutta Trovetin kani vaikutti erittäin lupaavalta. Olin tilannut 12 purkin paketin ja syötin tarkoituksella yhtä purkkia usean päivän ajan muun ruuan joukossa, välillä myös sellaisenaan. Ei oireita.

Noralla on ennenkin mennyt joskus viikkojakin ennen oireiden ilmaantumista, mutta yleensä oireet tulevat vuorokaudessa. 

Tilasin viime kuussa kania lisää pitkän saatavuusodottelun jälkeen, taas on syöty useana päivänä oireetta. 

Tyttö on ollut aivan haltioissaan uudesta ruuasta. Toivottavasti saamme pitää sen osana ruokavaliota tuomassa sekä vaihtelua, että turvaa.

Namnam

Trovet RRD Hypoallergenic rabbit-märkäruuan sisältö:

"Ominaisuudet: tarkoin valittu proteiini- (pelkkää kania) ja hiilihydraattilähde (pelkkä riisi).

Analyysi:

kosteus 80%, raakavalkuainen 8,5%, raakarasva 5,5%, epäorgaaninen aine 3%, kuitu 1%, Ca0,17%, P (fosfori) 0,13%, K 0,22%, Na 0,04%. Lisäaineet /kg: Ravintoperäiset lisäaineet:/kg: A-vitamiini 2000ky, D3-vitamiini 300ky, E-vitamiini 40mg, Tauriini 2,500mg, Zn 16mg, Fe 6,5mg, Mn 1,1mg, Cu 1mg, I 0,38mg, Se 0,08mg.

Ainesosat:

liha ja eläinperäiset tuotteet, kasviperäiset tuotteet, öljyt ja rasvat, kivennäisaineet."

-Kivuton-verkkokauppa

Onnellinen prinsessa

Nora ja matatabitikku

Kisut saivat joululahjaksi superlelun; pussillisen matatabitikkuja. Niillä innostui leikkimään jopa Nora, joka ei hirmuisesti välitä leluista. Nora on rakastanut tikkuja niin paljon, että on leikkinyt niillä vauhdikkaita heittohyppypomppuleikkejä itsekseenkin.

Koska tikut ovat leluja, joissa on riskinsä etenkin valvomatta, otin tavaksi ottaa tikut pois yöksi tai kun poistuin kotoa. Mikä johti siihen, että hyvin pian joulun jälkeen unohdin tikkujen annot kokonaan, kunnes parisen viikkoa sitten laitoin ne taas tarjolle tuloksella, että Nora vietti hurjia leikkihetkiä niiden kanssa.

Minulla oli tuolloin vapaaviikko töistä, mikä tarkoitti pidempiä tikkuaikoja ja useammin, koska muistin niitä tarjota. Meniköhän pari tikkupäivää kun Noran toista silmää alkoi kutittamaan kovasti. Eikä se mennyt itsekseen ohi, vaan seuraavana päivänä siitä oli jopa pahentunut. Korvat eivät kutisseet, mikä olisi silmäoireiden kanssa selvä allergian merkki. Ainut uusi asia oli kuitenkin matatabitikut, joten otin tikut takaisin laatikkoon. Jos ei sillä rauhoittuisi, olisi eläinlääkärikäynnin paikka. 

Seuraavana päivänä silmä alkoi olla parempi ja siitä seuraavana täysin terve ja kutiamaton. Noralle ei ole tullut aikaisemmista matatabileluista oireita, mutta nähtävästi luonnontikku oli nounou. Harmi.

Noran ympäristöallergia kuriin

Meillä mentiin ainakin pari kesää suljetulla tuuletusikkunalla ja parvekkeen ovella. Kyseiset asiat ovat tosin pysyneet varsin visusti kiinni muinakin aikoina vuodesta, sillä Nora oireilee jollekin ulkoa tulevalle. Koska tuulettaessa kutinaa on ympäri vuoden, siitepöly ei voi olla ainakaan ainut syy. En ole kokenut allergiatestejä tarpeelliseksi, sillä ne maksavat mukavan summan eikä tuloksista ole hyötyä ongelman ratkaisussa. 

Viime vuonna ostin tuuletusikkunaan suodattimen, mikä onneksi myös toimi. Tämän avulla pystyimme tuulettamaan huolettomasti, mutta parveke oli yhä kissavapaata aluetta. Talvella onnistuin rikkomaan suodattimen, joten senkin myötä kaipasimme jotain laajempaa ratkaisua. Ei ole oikein, että kaikki kisut joutuvat elämään parvekkeettomasti yhden vuoksi ja kun tämä yksikin niin nauttisi parvekkeella olosta.

The yksi, joka aina haluaa mahdollisimman korkealle. Nora rakastaa hyppiä myös ovien päälle ja parvekkeen ovi on ainut sen mahdollistava tässä asunnossa.

Jo ennen suodattimen hankkimista mietin kissoille sopivan allergialääkkeen mahdollisuudesta. Aihe on kuitenkin ainakin Suomessa varsin vieras eikä siitä löydy kunnolla juttua. Päätin kuitenkin yrittää, että tänä vuonna kisut pääsisivät taas viimein nauttimaan parvekkeesta.

Sain eläinlääkäriltä tietoon, että ihmisten setiritsiiniä (antihistamiineihin kuuluva lääke) sisältävät allergialääkkeet (esim. Zyrtec ja vastaavat, HUOM! Zyrtec-D on kielletty eläimille, mutta sitä ei taida edes olla Suomen markkinoilla) ovat yleensä hyvin siedettyjä myös kissoille ja koirille. Niinpä ostin meille Zyrteciä testiin.

Koska Nora on sekä ruoka-aine- että ympäristöallergikko, jännitin todella kovasti sitä, oireileeko itse lääke jotenkin. Nora kuitenkin osoitti, että lääke sekä toimii, että on sopiva! Nora saa 1/2 tbl/pv (annostus 1 mg/painokilo/pv, mutta pyöristän vähän ylöspäin). Teho tuli myös todennettua kun alkuvaiheessa unohdin antaa yhtenä päivänä lääkkeen ja siitä seuraavana päivänä Nora rapsutti niskan ruvelle... Zyrteciä ollaan syöty nyt aktiivisesti kuukausi todella hyvin tuloksin. Myöskään mahdollisia haittavaikutuksia ei ole näkynyt, kuten uneliaisuutta tai huonoa oloa, mutta näiden pitäisikin olla todella vähäriskisiä setiritsiinin kanssa (ihmisissä uneliaisuutta on raportoitu 13 % käyttäjistä). Lisään varalta hieman aiempaa enemmän vettä Noran ruuan joukkoon.

Allergialääkkeet ovat kuitenkin viimeinen vaihtoehto allergioiden hoidossa, allergia tulisi koittaa saada kuriin ensisijaisesti olosuhteita muokkaamalla, oli kyse sitten allergeenin poistamisesta ruokavaliosta taikka ympäristöstä. Minulla sinänsä ei ole mitään sitä vastaan, että eläisimme käytännössä tuuletuksetonta elämää tai tuuletus rajoittuisi vain ikkunaan suodattimen avulla, mutta minusta on väärin, että muutkin "kärsivät" yhden kissan rajoituksen. Etenkin, koska pihallinen asunto ja ulkotarha ovat yhä korkealla haavelistallani. Se olisi suorastaan kiusaamista, jos muut pääsisivät tarhaan esim. sirunlukijan avulla ja yksi ei. Joten tarvitsimme toisenlaisen ratkaisun, joka onneksi myös löytyi. 

Raittiissa ilmassa tulee erimakeat unet

Zyrtecin ja muiden käytössä kannattaa kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta, vaikka niitä sanotaankin hyvin siedetyiksi. Zyrteciä ei suositella tiineille, imettäville, munuais- tai maksavikaisille kissoille eikä tietenkään, jos kissalla on todettu yliherkkyyttä setiritsiinille. Vanhojen kissojen ja jo jonkinlaisella lääkityksellä olevien kissojen kohdalla kannattaa aina kysyä ensin eläinlääkärin mielipidettä.

Kisut eivät ole vielä päässeet kuitenkaan parvekkeelle. Sain vastikään imuroitua 2 vuoden roskat pois ja kunhan ilmat taas lämpenevät, niin luutuan vielä parvekkeen. Sitten alkaa parvekekausi. Kodan ensimmäinen parvekekokemus sitten kasvukodin.

Melkein jo partsilla!

En ole myöskään ihan varma miten pitkään Zyrtecin anto yhtäjatkoisesti tulee meillä kestämään. Viimeistään kun parveke kylmenee syksyn myötä ja tuuletusta ei pysty tekemään pitkään kerrallaan, menee lääkekin tauolle.

Lisää tietoa aiheesta

Zyrtec (Cetirizine) For Cats - Uses and Dosage For Cats

Cetirizine Hydrochloride (Zyrtec)

Tuuletus allergiavapaaksi

Ulkoa tulee jotain, mikä aiheuttaa Noralle oireita. Yli 10 minuutin tuuletuksen jälkeen ressukan ohimo muuttuu päivän aikana märkiväksi raapimisen seurauksena, etenkin vasen puoli. Tutkin jo viime kesänä ratkaisua tähän, mutta viileän kesän vuoksi parveketta tai tuuletusta ei sen kummemmin kaivannut, sillä meillä on sisällä viileät betoniseinät n. 20 asteen ulkolämmössäkin ja viileät seinät pitävät koko asunnon lämpötilan siedettävänä.

Tämän kesän helleaalto on pakottanut pitämään tuuletusikkunaa auki koko päivän sillä omatunnon pistoksella, että Noralla on taas märkivä ohimo. Koska helteet eivät ole hellittämässä vielä hetkeen eikä Noran tilanne voi jatkua, tilasin Allergia-apu -verkkokaupasta suodattimen tuuletusikkunaan. Suodatin saapui tänään ja sen pitäisi suodattaa pois kaikki siitepölystä katusaasteisiin ja silti päästää ilmaa hyvin sisään. Toivotaan, että tämän avulla saamme nauttia allergiavapaasta tuuletuksesta!

Huh hellettä

Raavittu ohimo, lievempänä oikealla puolella

Raato-Raku

Helpotusta helteeseen: kosteana pakastimessa käynyt pyyhe

Raato-Haiku

Ei kovin nätti, mutta jos ajaa asiansa...

Ruokakulut 2017

Tänä vuonna sentään näiden kanssa ei mennyt helmikuulle, kuten viime vuonna. Pienen kuittiurakan jälkeen laskut oli valmiina jo 31.12. Oli tosi kiva päästä vertailemaan miten kulut olivat muuttuneet toissavuodesta ja ylipäätään miten paljon ruokahankintoihin oli kulunut rahaa. 

Vuoden 2017 iso taloudellinen helpotus oli Vauhti-Raksun emokanan reisipalat, joiden kilohinta oli 4,50 € kun yleensä olen ostanut kaupasta 8-9 € kilohintaan ihmislaatuista. Harmillisesti emokana oli erätuote eikä sitä ole enää toistaiseksi saatavilla, mutta ehdin hamstrata sitä pakastimeen kiitettävästi. Jälleen, onni on kissojen oma pakastin meidän jaetun kaverina. 

Kuukausissa oli taas hirmuisesti vaihtelua keskenään, Noran kohdalla riippuen milloin täytin poronlihavarastoja koko vuoden ajalle ja milloin tilasin monen kuukauden märkäruuat kerralla Zooplussasta.

Haikulla ja Rakulla marraskuun iso lovi oli kun tilasin niille Zooplussasta märkäruokaa laiskan päivän varalle. Märkäruoka riittää pitkälle tätä vuotta, riippuen miten pitkään uskallan ruokia kaapissa säilyttää, vaikkeivat suoranaisesti vanhaksi menisikään.

Haikun ja Rakun kulujen keskiarvo oli 29,38 €/kissa/kk. Tarkoitus oli syksyn emokanahamstrauksen jälkeen syöttää pitkälti sitä, mutta ostelinkin yllättävän paljon kaveriksi myös ihmislaatuisia palalihoja. Emokanaa on vielä arviolta +8 kg pakkasessa.

Noran kuukausikulujako oli todella yllättävä:  49,68 €/kk! Vuonna 2016 luku oli 37,14 € eli 2017 Noran ruokiin meni 150 € enemmän kuin sitä edellisenä. Toisaalta vuonna 2016 lukuja oli helpottamassa vuoden 2015 lopulla hamstratut poronlihat. 

Nämä pitämäni luvut eivät kerro todellista kuukausikulutusta. Todellisesta kuukausikulutuksesta löytyy laskelma vuodelta 2016, joskaan eivät pidä enää täysin paikkaansa.

Vuodenvaihteessa oli paljon lihoja alehinnoin

Vaikka eivät kerrokaan todellisia kuukausisyömisiä, niin näiden kirjaaminen ja tarkastelu on todella hauskaa! Ja antaa kuitenkin jonkinlaista esimerkkiä siitä, paljon ruokavalioihin menee rahaa. Kisujen yhteiset lisäravinteet (lähinnä D-vitamiini) oli keskiarvoltaan 0,93 €/kissa/kk.

Pakollinen kisukuva: Raku telttailemassa olohuoneessa ennen kuin teltta siirtyi tietokonehuoneeseen

Liian jännää allergiaosastolla

Kissanruokateollisuudessa nähtiin reseptinmuutosbuumia vuosi-kolme sitten. Noralla on allergioiden vuoksi erittäin rajattu ruokavalio ja pelkäsin muutosten iskevän Norankin ruokiin mikä ajaisi meidät todella tukalaan tilanteeseen. Nykyinen ruokavalio on sekä taloudellisesti että Noralle henkisesti ja ravitsemuksellisesti paras ja muutosten tekeminen heittäisi pahimmillaan kaikki kallelleen.

Vaikka reseptinmuutosbuumi onkin selvästi jo rauhoittunut ja ehdin huokaista helpotuksesta, emme päässeetkään niin helpolla. Nimittäin käyttämämme märkäruoka, Feline Porta 21, ei tyytynyt vastikään muokkaamaan vain pakkausten ulkonäköä, vaan muokkasi myös reseptiä. Ei paljon, mutta pienikin muutos voi olla allergikolle tarpeeksi. 

Saimme perjantaina 10.11. Zooplussan paketin, jonka olin tuttuun tapaan hamstrannut täyteen Portaa. Huomasin uuden pakkauksen jo aiemmin, mutta en ollut kiinnittänyt reseptiin huomiota. Kunnes 48 pussin kotiuduttua hoksasin kurkata mitä sisällön kohdalla lukee. 

Vanha ja uusi pakkaus

Siellähän se oli. Muuttunut resepti. Kylmä hiki kohosi otsalle.

Vanha: 

Valmistusaineet: tonnikalaa 41 % , surimi 5 % , kalakastikehyytelö 54 %, glukoosi 0,15%.

Uusi:

Valmistusaineet: tonnikalaliemi, tonnikalanliha (41%), surimi (5%), tapiokajauho, kivennäisaineet. 

Tapiokajauho. No, ehkä se ei aiheuttaisi oireita. Jatkoin tuotteen käyttöä normaalisti.

Kunnes, perjantaina 17. pv huomasin Noralla vasemman korvanjuuren olevan raavittuna ruvelle ja oikeassa ohimossakin oli pieni jälki. Myös niskan vasemmalla puolen lähellä korvaa oli rupea, mutta karva oli sentään pysynyt paikoillaan.

Korvanjuuri auki

Olin vastikään syöttänyt Noralle 1,5 pv märkäruokana Thriveä, mutta aloitin rupihavainnon jälkeen varalta syöttämään pelkästään Portan märkäruokaa nähdäkseni kunnolla sen vaikutuksen. Olin jo aiemmin ollut katsovinani, että kutina olisi yltynyt normaalia isommaksi uuden Portan myötä. Nyt 4 pv myöhemmin korvanjuuri on kuitenkin jo todella hyvässä kunnossa ja uusi karvakin alkaa pikkuhiljaa täyttämään kaljua länttiä, joten saan huokaista helpotuksesta. Syy oli Thrivessä, ei Portassa. Mutta on nämä reseptinmuutokset liian jänniä allergikkojen kanssa. Ei kiitos enää.

"Mami kato miten hieno ympyrä mää oon!"

"Treenaa vaan sitä raaka(a)kuvausta, uhraudun malliksi."

Zooplus-tilaus

Vihreänauhaiset paketit tietävät aina hyvää. Tällä kertaa paketti olikin normaalia isompi, sillä tein yhteistilauksen äitini kanssa. Tilasimme Thriven herkkuja, kuljetuslaukkuja, pedin, ruokaa, leluja ja kissanruohonsiemeniä.

Olen viimeksi tehnyt tilauksen Zooplussaan maaliskuussa ja sen jälkeen toimituspalvelussa ja -nopeudessa on otettu aimo harppaus eteenpäin. Tein tilauksen sunnuntaina illalla ja otin tilauksen laskulla (uusivanha ominaisuus). Sain maanantaina paketin lähetysilmoituksen arvioidun saapumispäivän kera (uusi ominaisuus!). Arvioitu toimitusaika oli perjantaille, mahdollisuus myös lauantaille.

Torstaina töistä tullessani kotona oli odottamassa postin saapumisilmoitus. 

Kävin noutamassa paketin äitini ja hänen miesystävänsä kanssa. Kisut olivat innokkaina avaamassa pakettia kanssamme. Päällimmäisenä oli meille tullut uusi kuljetuslaukku, jolta löytyi painoa varsin mukavasti. Tukevan oloinen laukku, joka ansaitsee myöhemmin oman julkaisunsa.

Äitini tilasi kisuilleen pedin näyttelyhäkkiin ja kahdenlaisia reppuja pyöräretkiä varten. Näistäkin tulee myöhemmin oma julkaisunsa, vaikuttavat tosi hyviltä!

Kasa pienenee

Selkäreppu

Tavaraparatiisi

Sneak peek toiseen reppuun, jota Rakukin pääsi kokeilemaan

Meidän laukku, joka viettää tällä hetkellä aikaa parvekkeella tuulettumassa. Käsittelyaineiden (?) haju oli todella vahva ja sai Noran silmänkin hetkeksi umpeen kutinasta kun tyttö oli testannut laukkua.

Meidän muut ostokset

Minun oli tarkoitus tilata vain herkkuja ja ruokaa, mutta heräteostoksena mukaan lähtivät myös laukku ja pari lelua. Kisujen Cat Dancer on jo niin kulunut, että ajattelin niiden innostuvan uudesta. Ostin myös uuden huiskan, mikä jäi tästä kuvasta pois.

Thriven herkut näyttävät olevan Noran ykkösherkku. Menimme hetken toisella kalaherkulla kun Thrive pääsi loppumaan kaapista, mutta tämä toinen ei enää sytyttänyt samalla tapaa kuin ennen. Tyttö söi niitä nihkeästi ja temppuilukin oli hetken sen vuoksi tauolla. Nyt kun Thrive on taas mukana kuvioissa, innokkuus on palannut.

Devoted sopivuustestissä

Kerroin huhtikuussa Noralla olleen poikkeuksellisen paljon kutinaa siinä kuussa. Yhdeksi syyksi epäilin maaliskuussa meille tullutta Devoted-kuivaruokaa ja Kissapäivän jälkeen aloin testaamaan sopivuutta tarkemmin.

Nora söi alkuun viikon Thrivea ja Porta 21 -märkäruokaa eli ruokia, joilla olemme menneet ongelmitta jo vuosia. Sen jälkeen vaihdoin kuivaruuan Devotediin. 2-3 päivän jälkeen Nora alkoi rapsuttelemaan korviaan. Ei jatkuvasti, mutta selkeästi normaalia enemmän ja korvat alkoivat haista, joten lopetimme testaamisen siihen. Tulos on todella harmillinen, sillä Devotedin maistuvuus ja ravintoarvot (eläinperäisyys) ovat Thrivea parempia. Loput Devotedista lahjoitin äitini kisuille.

Yritys hyvä kymmenen, mutta vanhassa pysytään ja toivotaan, että Thrive säilyy nykyisellään vielä vuosia eteenpäin.

Kutinaa ja näyttelyharkintaa

Noraa on kutisuttanut poikkeuksellisen paljon kuluvana kuuna. Aluksi ajattelin, että viime kuussa ostettu uusi kuivaruoka Devoted olisi syypäänä, sillä kutina alkoi sen tulon jälkeen, mutta isompi syypää vaikuttaisi olevan Almo Naturen märkäruoka, mitä tilasin uusimmassa Zooplus-tilauksessa. Nora on syönyt kyseistä märkäruokaa ennenkin, mutta vaihdellen Tyynenmeren ja Atlantin tonnikalan välillä. Meillä oli pitkä paussi tämänhetkisestä versiosta ja sen syömisestä seuraa kutinaa sekä ohimon punoitusta, oli raksuna mukana sitten tuttu Thrive tai uusi Devoted. 

Kutinan selvittäminen on ollut taas melkoista salapoliisityötä etenkin kun en osannut heti ajatella tuttua ruokaa syypääksi. Devoted on ollut nyt jonkin aikaa sivussa vaihtelevasti ja sen sopivuus on vielä varmemmin testaamatta. Meillä on vaihdeltu eri märkäruokia ja kuivaakin eri päivinä, joten seuraava askel on testailla eri yhdistelmiä hieman pidempään varmempien tulosten toteamiseksi.

"Chill, mami."

Sain alkuviikosta hyvin houkuttelevan kyytitarjouksen ensi kuussa järjestettävään PIROKin kissanäyttelyyn, jonka yhteydessä olisi sunnuntaina myös american curlien erikoisnäyttely ja Breed BIS, jos curleja tulisi tarpeeksi paikalle (50 kisua). Viimeksi curlien erikoisnäyttely pidettiin 4 vuotta sitten Helsingissä, johon osallistuin Rakun kanssa. Kuullessani ensimmäistä kertaa tämän vuoden erikoisnäyttelystä aloin heti puolivakavissani tutkailemaan mahdollisuuksiani osallistua, mutta harkinnat vesittyivät heti julkiseen liikenteeseen, joka oli aikataulullisesti meille hankala.

Viimeinen ilmoittautumispäivä näyttelyyn oli alunperin tänään (sitä on nyt jatkettu kuun loppuun) ja kun kuulin tiistaina kyytimahdollisuudesta mahtavassa seurassa, mietin lähtöä jatkuvasti siitä eteenpäin. Tampere on kaukana ja vaatisi hotelliyöpymistä (= rahaa palaa) ja olen jo ilmoittanut Noran, joka on porukan ainut näyttelyssäkävijä, molemmille päiville kesäksi Kempeleelle. Nora voi saada seuraavaa titteliään varten vain 2 sertiä samasta maasta, joten jos osallistuisimme Tampereelle, Kempeleen sunnuntai saattaisi olla hyödytön. 

Mietin lähtöä silti, sillä se olisi mahtava tilaisuus tavata curli- ja somaliporukkaa sekä mahdollisesti myös blogiystäviä. Lisäksi se olisi kiva repäisy kaltaiselleni kotihiirelle, vähän maisemanvaihdosta ja erilaisuutta tuttuun arkeen. Norakaan ei varmasti laittaisi pahakseen kahdenkeskeistä aikaa mamin kanssa. Rahanmenon lisäksi iso kulmakysymys oli mahdollinen sertijumi. Olen vielä untuvikko näyttelyasioissa enkä ole ollut täysin perillä mitä tämä pahaenteinen sertijumi käytännössä tarkoittaisi. Olin toiveikas, että se vain eväisi sertin saannin ja muuten kaikki olisi kuin normaalisti, mutta se tekeekin käytännössä koko osallistumisen turhaksi, minkä vuoksi Tampere jää meiltä harmillisesti välistä.

Sertijumi tarkoittaa, että saatuaan kerättyä tarvittavan sertimäärän kyseisestä maasta, kissa ei pysty enää osallistumaan kilpailuun samassa maassa ennen seuraavan tittelin saavuttamista. Esimerkiksi Nora alkaa nyt keräämään sertejä International Premier -titteliä varten, mihin tarvitaan yhteensä 3 sertiä vähintään kahdesta eri maasta. Eli Suomesta voi saada vain 2 sertiä ja viimeinen haetaan ulkomailta (meillä suunnitelmissa Ruotsi). Jos kissa osallistuu näyttelyyn maan sertimäärän täytyttyä, sen tulee osallistua Out of competition -luokassa, jossa tuomari kirjoittaa kissasta arvostelun normaalisti, mutta kissa ei osallistu kilpailuun/vertailuarvosteluun eli se ei voi osallistua Värin tai Tuomarin parhaan valintaan eikä myöskään pisteitä kerry.

Toisinsanoen luokkaan osallistumisesta jäisi käteen ainoastaan paperinen arvostelu. Koska olemme jo varanneet sekä näyttelyosallistumisen sekä hotelliyöpymisen Kempeleellä, niin Tampereen näyttely saattaisi tehdä Kempeleen sunnuntaipäivän turhaksi. Niin houkutteleva kuin lähtö olisin, riski on liian iso.

Mutta, Kempelettä innolla odotellessa saamme esiintymistreeniä ehkä niinkin pian kuin ensi viikolla. Siitä myöhemmin lisää!

"Valmiina yhteiseen laatuaikaan!"

Devoted Cat Scottish Salmon

Törmäsin vastikään eräässä Facebookin kissaryhmässä Devoted-nimiseen uuteen kissanruokaan. Devoted Pet Foods on tuore, vuonna 2012 perustettu iso-britannialainen koiran- ja kissanruokaa valmistava yritys, jonka ruokia myydään Suomessa ainakin netin kautta toistaiseksi vain Faunattaressa. Devoted-sarjaan ei harmillisesti kuulu märkäruokaa, mutta yllättävästi kuivaruokaa kissoille on tarjolla sekä siipikarjana (Free Run Chicken) että kokonaan kalana (Scottish Salmon)!

Sekä kissanruoka-, että lisäravinnepuolella monet tuotteet ovat olleet viimeisen parin vuoden sisään muutosten kourissa, mikä on allergikkojen näkökulmasta hankala asia. Nora on pystynyt tähän asti syömään allergioidensa vuoksi vain yhtä kuivaruokaa, Thrivea, sillä tyttö pystyy syömään ainoastaan kalakuivaruokaa ja myös merileväallergia rajoittaa suuresti valikoimaa. Kuivaruoka on ollut iso taloudellisen ja tasapainoisen ruokavalion turvaava apu. Jos Thriven reseptiä muutettaisiin esimerkiksi jodinsa osalta, Nora ei ehkä enää pystyisi syömään sitä.

Olin riemuissani huomatessani, että sen lisäksi, että Devoted Cat Scottish Salmon on eläinperäisyydeltään kokonaan kalaa, se ei myöskään sisällä lainkaan merilevää tai muutakaan tiettävästi Noran allergialistalle kuuluvaa! Siinä on myös vähemmän hiilihydraatteja kuin Thriven kalassa (Thrive n. 21,5 %, Devoted n. 10,5 %). Olisi mahtavaa, jos saisimme varmuuden toisestakin sopivasta kuivaruuasta ja voisimme ehkä ottaa sen jopa aktiivikäyttöön, tavoitehan on mahdollisimman eläinperäinen ruokavalio lihansyöjän ollessa kyseessä.

Devotedin kilohinta on Thrivea kalliimpi (+ toimituskulut 2,90 €) ja Faunattaren minimitilausraja 15 € käytännössä pakotti ostamaan heti kerralla isomman, 1.5 kg, pussin. Onneksi äitini lupasi ostaa ruuan pois omille kisuilleen, jos se ei sopisikaan Noralle. 

Devoted saapui meille viime viikon torstaina ja se oli pakko testata heti! Haikua ja Rakua harmitti kun ainoastaan Nora sai maistaa herkullisen tuoksuisia raksuja ja Haiku söikin lohtukanaherkut normaalia napakammin, myöhemmin tuhoten ensimmäistä kertaa 4-5 vuoteen talouspaperirullaa.

"Turhauttaa!"

Raksujen maistuvuus on ollut erinomainen eikä allergioireita ole näkynyt! Nora reagoi sopimattomiin ruokiin yleensä vuorokauden sisään ensimmäisestä syönnistä, joten näin pitkän ajan jälkeen voimme jo huokaista helpotuksesta lähes varmasti. Vaikka katsoinkin raaka-aineluettelosta, ettei siellä näy mitään epäsopivaa, aina voi tulla yllätyksiä. Etenkin kun raaka-ainelistan hännille kuuluu myös pieniä ylimääräisyyksiä. Eihän Noralle sopinut Catz Finefood Purrr hypoallerginen lohi -märkäruokakaan, vaikka se ei sisällä muuta kuin lohta, lisättyjä vitamiineja ja kivennäisiä sekä inauksen hamppuöljyä.

Vasemmalla puolella Thrive Salmon & Herring, oikealla Devoted Cat Scottish Salmon

Haiku: "Jätä mulle vähän, pliiiis. Raku ei jättäny."

Meidän kulutuksella tuo 1,5 kg on kuitenkin turhan iso pussin kooksi. Kalapohjaisten kuivaruokien rasva härskiintyy muupohjaisia nopeammin niiden suuremman omega 3 -pitoisuuden vuoksi ja suositeltu syöttöaika purkin/pussin avaamisesta onkin vain 2-3 vk kun taasen esim. kanapohjaisessa se on n. 4-6 vk, molemmissa puhuttaessa luontaisilla säilöntäaineilla säilötyistä ruuista. Näihin aikarajoihin en ole löytänyt tutkimustietoa väitteiden tueksi, mutta meidän kokemuksen mukaan on pitänyt hyvin paikkansa. Säilytän raksuja jääkaapissa käyttöiän pidentämiseksi ja Thriven 800 g purkki kestää meillä n. 1,5 kk. Monesti lähestyttäessä ihan purkin loppua Noran ruokahalu vähenee, sillä raksujen tuoksu alkaa olla ummehtunut.

1,5 kg pussi kestää tottakai lähes tuplaten kauemmin, joten laitan osan ruuasta pakkaseen.

Devoted-lohiraksuja ja Cosman lohimärkää

"Jätä pliis tällä kertaa ees jotain! Vaikka murunen!"

Thrive ja Devoted ovat sisällöltään hyvin samanlaisia. Yhteistä monien raaka-aineiden lisäksi on esimerkiksi, ettei niissä ole lisättyä jodia. Lisät pysyvät siis samana kuin Thriven kanssa. Oleellisin ero hiilihydraattien lisäksi on, että Devotedissa on huomattavasti enemmän omega 3:a kuin 6:tta kun taasen Thrivessa se on toisinpäin.

Alle viikon kokeilun jälkeen on vielä vaikea sanoa tuleeko Devoted korvaamaan Thriven ja missä määrin, mutta ainakin vaihteluksi se tulee ehdottomasti jäämään. Thriven reseptimuutokset ei ole enää mörkönä matkassa.

Thrive Salmon & Herring

Valmistusaineet: kuivattu lohi (26%), kuivattu silli (20%), tuore lohi (17%), bataatti, kuivattu peruna, lohiöljy (6%), lohikastike (2%), hernekuitu, vitamiineja ja mineraaleja.

Ravintotiedot: raakaproteiini 39%, raakarasva 17%, raakakuitu 2%, raakatuhka 11,5%, omega-6-rasvahapon 3,7%, omega-3-rasvahapon 1,9%, kalsium 2,7%, fosfori 1,7%

Lisätyt ravintoaineet: RAVITSEMUKSELLISET LISÄAINEET: A-vitamiini (retinyyliasetaattia) (21635 IU/kg), D3-vitamiini (kolekalsiferoli) (1730 IU/kg), E-vitamiini (alfa-tokoferoliasetaatti) (82 mg/kg). HIUKKASAINEITA: natriumseleniitti 0.64 mg/kg, rautasulfaattimonohydraatti 240 mg/kg, kuparisulfaattipentahydraatti 19 mg/kg, mangaanisulfaattimonohydraatti 90 mg/kg, sinkkisulfaattimonohydraatti 267 mg/kg. AMINOHAPPOJA: L-Carnitiini 480 mg/kg, DL-metioniini 1865 mg/kg, tauriinipitoisuus 2385 mg/kg.

Devoted Cat Scottish Salmon

Valmistusaineet: 34 % tuore lohi, 34 % tuore siika, 13 % kuivattu silli, bataatti, 8% kuivattu lohi, 1 % lohiliemi, sinimailanen, hernekuitu, mineraalit, vitamiinit, yucca, karpalo, kehäkukka, anis, sarviapila

Analyysi: Proteiini 46 %, öljyt ja rasvat 21 %, Kuitu 2 %, hehkutus-jäännös 11,5 %, Omega 6 0,89 %, Omega 3 5,03 %

Lisäravinteet: A-vitamiini A 21600 IU, D3-vitamiini 1730 IU, E-vitamiini 80 mg, Sinkkisulfaatti(monohydraatti) 267 mg, ferrosulfaatti (monohydraatti) 240mg, magnaanisulfaatti (monohydraatti)30 mg, kuparisulfaatti (monohydraatti) 19 mg, natrium 0,64 mg, tauriini 2400mg/kg, L-Carnitine 250mg

Mami, anna ruokaa!

Kuvasin vastikään videon Rakun hassusta tavasta vaatia ruokaa. Tapa alkoi jo meidän ensimmäisessä asunnossa yli 2 vuotta sitten ja se on niin suloinen! 

Videota sivuten, meillä on mennyt viimepäivät ruoka- ja vähän näyttelyasioitakin miettiessä. Noralla on ollut taas poikkeuksellisen runsasta kutinaa ja epäilen, että ainakin yksi aiheuttaja on uudesta paikkaa ostettu poronjauheliha. Sieltä ostin onneksi vain vähän päälle kilon valikoiman pienuuden vuoksi ja meidän vakipaikasta sain täytettyä porovarastoja runsaammin.

Toisena päivänä uuden jauhelihan antamisesta Nora rapsutteli korviaan tiheämmin. Pidin paussia ja syötin poronsydäntä, jonka jälkeen annoin taas pari päivää, eli yhden annospussillisen verran, jauhelihaa. Viimeisimmän satsin toisena päivänä Noralla meni toinen silmä umpeen kutinan vuoksi, mutta tokikaan jonkun toisen tekijän vaikutus ei ole poissuljettu. Testaillaan ja tutkaillaan. Äitini osti samasta uudesta paikkaa hirveä ja sanoi siinä olevan normaalia rautaisempi maku eli mahdollisesti porossakin on jotain poikkeavaa.

Nora oli onnellinen kun meillä oli yli kuukauden mittaisen paussin jälkeen jälleen poronsydäntä. 

Näyttelyasioiden suhteen meillä on paljon päätöksiä avoimena. Olen pohtinut äitini kanssa lähtisimmekö jo tänä vuonna Ruotsiin yrittämään Noran seuraavaan titteliin vaadittavaa ulkomaansertiä ja äitini ottaisi toki omat kissansa mukaan. Jos Noralla menee kesällä Kempeleellä hyvin, niin olisi ihan mukava jatkumo käydä tänä vuonna myös ulkomaan näyttelyssä. Toisaalta asialla ei ole mikään kiire ja ilmoittautumisiin on vielä aikaa. Jännä nähdä montako näyttelypäivää tälle vuodella kertyy ja monenko kissan kanssa ollaan liikenteessä.

Ruokakulut 2016

On taas vuosittaisen ruokakulukatsauksen aika. Viime vuonna minua harmitti, sillä olin laskenut kaikkien kisujen ruokakulut yhteen, vaikka Nora on allergioidensa vuoksi täysin erilaisella ruokavaliolla kuin Haiku ja Raku (Haiku ja Raku täysraa'alla, Nora puoliraakaruokinnalla sisältäen päivittäin raakaruokaa, raksuja sekä märkäruokaa). Kuukausikohtainen keskiarvo kissojen kesken ei täten antanut todellista lukemaa.

Viime vuonna laskin eri ruokavalioiden kulut erikseen (sis. ruuat ja lisäravinteet) ja merkitsin erikseen myös yhteiset ruuat eli sellaiset, jota sekä Nora että ainakin jompikumpi raakailijoista syövät yhdessä. Tähän lukeutuu lähinnä lisäravinteet.

Meidän vuoden 2016 kirjanpito lähti hyvin käyntiin. Tarkennettuna, hyvin laiskasti. Minulla on ollut tapana laskea edellisen kuukauden kuitit aina seuraavan kuun ensimmäisellä viikolla, mutta viime vuonna työt verottivat aikaa ja jaksamista sen verran, etten saanut aikaiseksi pysähtyä tutkimaan ja laskemaan kuitteja. Johtaen siihen, että kuittivuori kasaantui kasaantumistaan, ihan vuoden loppuun asti. 

Vuodenvaihteen tienoilla otin viimein itseäni niskasta kiinni ja aloin laskemaan kuukausia läpi pikkuhiljaa yksi kerrallaan. Tänään sain viimeinkin viimeisen kuukauden laskettua.

Haikun ja Rakun keskiarvoksi tuli 32,30 €/kissa/kk. Oikeasti Rakun on Haikua isompi, sillä poitsu syö enemmän. Noran keskiarvoksi tuli 37,14 €/kk.

Näihin lukuihin kuuluu myös epäonnistuneita ruoka- ja lisäravinnekokeiluita. Mm. useampi yhteiseksi tarkoitettu sinkkilisä ja Rakua varten täysraakailijoille ostettu lähes 30 € maksanut E-vitamiinilisä Multicatin tilalle. Tilasin Noralle 60 €:lla allergisille kissoille tarkoitettua lohimärkäruokaa, mikä ei sopinutkaan. Syötän sen Haikulle pois hissukseen ja silloin tällöin lahjoitan purkkeja esylle. Märkäruuan syöttämiselle on vaikea löytää sopivaa väliä, sillä iso purkki (190 g) sotkee raakailukuvioita. Vaikka tilasin ruuat alunperin Noralle, laskin ne raakailijoiden kuluihin, koska ne ovat nyt Haikun "urakkana". Märkäruoka näkyy marraskuun huomattavan korkeassa kululaskelmassa. Saatan kokeilla märkäruokaa Rakullekin, mutta epäilen sopivuutta kun se ei sopinut Norallekaan.

Noran kulut hyppivät, koska ostan tytön ruokia kerralla isompina satseina. Raakaruokaa pitää varastoida keväällä koko loppuvuoden tarpeisiin, sillä tyttö syö raakana pitkälti vain poronlihaa ja sitä myyvä auto käy lähipaikkakunnalla vain muutaman kerran vuodessa: alkuvuodesta, keväällä ja joulun alla. Märkäruuan tilaan Zooplussasta.

Tammikuun alussa oltiin kesäisissä muistelmissa

Tummia pilviä ennen näyttelyä

Viimeinen julkaisu Kemin näyttelystä. Haluaisin vielä kertoa meidän edesottamuksesta ennen näyttelyä, jonka vuoksi Noran osallistuminen melkein jouduttiin perumaan.

Kaikki alkoi uudenvuoden jälkeen 1.tammikuuta eli 2 viikkoa ennen näyttelyä kun Noralle tuli todella paha kutina korviin. Tyttö raapi korvia koko päivän tunkien kynsiä syvälle korvaan ja ropsuttaen reippaasti myös korvien juurista. En keksinyt kutinalle mitään syytä eikä auttanut kuin toivoa, että tyttö olisi onnistunut tarkkaavaisuudestani huolimatta syömään jonkun epäsopivan ruuanmurusen ja että kutina laantuisi itsestään seuraavaan päivään mennessä.

Tuon päivän jälkeen kutina laantui hieman, mutta ei kaikonnut. Kutinan myötä karvaa oli alkanut lähtemään korvientaustoista ja pelkäsin, että sitä lähtisi niin paljon, ettemme pystyisi osallistumaan kauan odotettuun näyttelyyn. Huomasin myös, että Raku oli rapsutellut pyöreän karvattoman kuopan oikeanpuoleiseen poskeensa. 

Meille oli tullut uusi hieno pyykkikori keskiviikkona 28.joulukuuta ja kutina alkoi muutama päivä sen jälkeen. Koska yhä tiistaina 3. pv Noran korvat kutisivat, kokeilin heivata pyykkikorin parvekkeelle, jos syy olisi siinä (esim. käsittelyaine).

Kun pyykkikori oltiin saatu pois sisätiloista, Noran kutina alkoi rauhoittumaan. Tiistai-illan tyttö joutui kuitenkin pitämään hetken kauluria. Keskiviikkoaamuna oli vielä hieman kutinaa, mutta töistä tullessani oli kutinaton Nora vastassa. 

Isäni haki pyykkikorin luokseen ja kokeilemme jossain vaiheessa palauttaa korin tänne, josko pintapesu auttaisi. Kori ei ollut halpa ja se on niin hieno ja käytännöllinen, että mieluusti pitäisin sen täällä meillä. Mutta kissojen ehdoilla mennään.

Meidän vuosi ei siis alkanut ihan toivotulla tavalla, mutta onneksi näyttelyynpääsy ei estynyt ja siellä meni paremmin kuin uskalsin toivoa. Allergikkojen kanssa nämä edustushommat ovat välillä normaalia jännempiä.

"Näin pääsi käymään, mutta loppu hyvin kaikki hyvin."

Märkäruokia testissä

Meillä alkoi olemaan kisujen hammastahna loppumassa, joten oli aika tilata lisää PetenKoiratarvikkeesta. Eihän lemmikkejä koskevasta verkkokaupasta tietenkään pysty tekemään tilausta tutkimatta ensin muutakin tuotetarjontaa, joten katselin sieltä kisuille myös joululahjaa ja päädyin selaamaan ruokapuoltakin. 

Sain joku aika sitten vinkin, että Zooplussaan on rantaunut Catz Finefood Purrrr -sarja, jota on ollut saatavilla mm. PetenKoiratarvikkeesta. Vilkaistessani valikoimaa Zooplussasta huomasin, että siellä on myös lohiversio, jota en ainakaan muista nähneeni PetenKoiratarvikkeessa (mikä kuitenkin löytyikin myös sieltä). Purrrr -sarja on kehitetty ruoka-aineallergioista kärsiville kissoille ja ruuat sisältävät aina vain yhtä proteiininlähdettä. Plussaa, että myös käytetyt kehonosat on eritelty lohta lukuunottamatta. Makuina ovat: kana, lohi, kenguru, lammas, karitsa ja sika.

Kiinnostuin heti lohiversiosta ja etenkin, että kyseinen ruoka täyttää täysravinnon määritelmän paremmin kuin muut löytämäni vain kalaa sisältävät "täysravinto"märkäruuat. A-vitamiini tuossa vain ihmetyttää, sillä muissa mauissa on maksaa mukana. Lohessa sitä ei ole mainittu eikä tuotteessa näytä olevan myöskään lisättyä A-vitamiinia. 

Olin ajatellut ottaa ruuan testiin seuraavan Zooplus-tilauksen yhteydessä, mutta koska Zooplussaan tulee sen verran harvoin tehtyä tilauksia, niin päätin testata ruokaa ensin parin purkin verran PetenKoiratarvikkeesta ostettuna ja sitten tilata isomman määrän Zooplussasta, jos ruoka on sopiva. 

Samalla täydensin myös Haikun ja Rakun vararuokavarastoa ja nappasin mukaan Natures:menua ja uuttuutta, Purenatural-märkäruokaa. 

Kävin noutamassa paketin postista eilen ja Haiku ja Rakukin pääsivät testaamaan uutta ruokaa jo samana iltana kun huomasin tuntia ennen ruoka-aikaa, etten muistanut ottaa iltapalaa sulamaan. Pikasulatuksen sijaan päätin testata Purenaturalia.

Ainakin nestettä tässä on erinomaisesti. Avatessani purkkia sain nestesuihkun naamaani.

Lohi oli todella vaaleaa!

Ja herkullisen tuoksuista

Bon appétit

Tummempaa kanaa, Purenatural

Nora tykkäsi Purrrr-lohesta todella paljon. Jaoin Purenatural-pussin Haikun ja Rakun kesken ja Haiku söi hyvällä ruokahalulla oman annoksensa. Yllättävän hitaasti tosin, yleensä Haiku imuroi spesiaaliruuat hetkessä. Raku söi n. puolet omasta annoksestaan ja Haiku tarjoutui putsaamaan lautasen.

Purrrr-lohessa ei pitäisi olla mitään allergisoivaa, mutta näistä ei koskaan tiedä. Ruokaa on testattu nyt 2 aterian verran eikä ainakaan vielä ole tullut mitään hälyttävää esille. Olisin halunnut kuitenkin testata hieman pidempään, mutta Zooplussan houkutteleva kilpailu sai minut aikaistamaan tilauksen tekoa. Kilpailu on voimassa enää tämän päivän ja siinä voi voittaa täyspuisen korkean Natural Paradise XL Compact -kiipeilypuun! Tilasin Noralle 30 purkkia Purrrria ja samalla täydennystä myös muihin märkäruokiin. Mukaan lähti myös kissujen joululahjat.

Lohiruoka vaikuttaa sen verran laadukkaalta, että olisi mahtava sisällyttää se aktiiviseksi osaksi Noran ruokavaliota korvaamaan toinen kuivaruoka-aterioista ainakin muutamana kertana viikossa. 

"Huaaaah!"

"Kato mami, oon jellona! Raur!"