Paniikki ennen ruokailuja

Meillä on kissoilla omat vakiintuneet ruokailupaikkansa sopivan välimatkan päässä toisistaan. Kodallekin oli jo etukäteen päätetty poitsun lautasen sijainti ennen kuin saimme pojan kotiin.

Kuitenkin kun valmistelen kissojen ateriat lautasille, ne ovat vierekkäin samalla alustalla ennen kuin jaan ne omille paikoilleen. Kodan tultua tästä koitui Noralle ongelma ja se alkoi stressaamaan todella paljon muuttuen todella levottomaksi.

Koska mikään muu ei ollut muuttunut kuin lisääntynyt lautas- ja kissamäärä, ajattelin ensin käytöstä muutoksen tuomaksi hetkelliseksi seuraamukseksi ennen tilanteeseen sopeutumista, mutta kun Noran paniikki - pakonomainen edestakaisin juokseminen omaa lautasta odottaessa jakohetkellä - ei ottanut rauhoittuakseen ajan saatossa ja toistui joka aterialla, oli aika ryhtyä pohtimaan käytöksen tarkempaa syytä sen kitkemiseksi. Etenkin kun mukaan tuli myös Noralle tyypitön ruokien varastelu omalta ja harmillisesti myös toisten lautasilta (valvonnasta huolimatta, tyttö on nopea), mikä tottakai johti kutiseviin korviin. Ja sanomattakin selvää, ettei moinen paniikkijuoksentelustressi tee hyvää hyvinvoinnille.

Aterioiden valmistelua alkuperäisellä asetelmalla, jossa Noran lautanen on erillään muista.

Kokeilin ensin pitää Noraa kauempana aterioidenlaittopaikalta, sitten vuorostaan Kodaa. Kumpikaan ei auttanut. Ei auttanut myöskään Kodan ja Noran lautasten paikkojen vaihto keskenään Noralle paremman ruokarauhan turvaamiseksi. Koda tajusi oman vaihtuneen paikkansa heti, mutta Nora meni ihan lukkoon eikä suostunut menemään Kodan paikalle, vaikka siinä oli sen lautanen ja yksilöity ruoka. Vaihto olisi varmasti onnistunut hitaamalla siirtymisellä, mutta luovuin kokeilusta.

Kodalla on tapana tulla jalkojen väliin odottamaan.

Kärsivällistä porukkaa.

Aterioidenlaitossa minulla oli tapana pitää Noran lautasta Noran omalla paikalla, ettei muiden ruuista vahingossa räisky nesteitä tytön lautaselle. Aloin pohtimaan, josko Noraa ahdistaa se, että sen lautanen on kauempana minusta ja täten kokee, että oman ruuan suojelu on enemmän sen omalla vastuulla. Tätä teoriaa tuki se, että laitettuani ruuan Noran lautaselle se aloitti varasteluyritykset saman tien, vaikken päästänytkään Kodaa Noran lautasen lähelle.

Kokeilin siirtää Noran lautasen muiden joukkoon jalkojeni juureen ja tämä ratkaisi ongelman. Noralla loppui omalta lautaselta varasteluyritykset (koska lautanen oli ulottumattomissa) sekä paniikkijuoksentelut. Lisäksi Nora selvästi tykkää kun sanon nykyään "Noralle" antaessani tytölle sen lautasen. Vähän spesiaalikohtelua prinsessalle. 

Noran hyväksymä järjestely, jossa kaikki lautaset on nipussa -pois Noran ulottumattomista

Muiden lautasilta varasteluyrityksiä vähensi kun pitkän tauon jälkeen Noran päivän liha-ateria muuttui poronjauhelihasta poronsydämeen.Tyttö sai sallittua pureskeltavaa.

Bon appétit!

Valtakunnassa on taas stressittömät ruokailuhetket. Kuvat on otettu joulukuun puolivälissä, jolloin tilanne oltiin jo saatu ratkaistua.

Iso pikkupoika

Eloisa, puhelias ja huonojarruinen kettuorava Koda on kasvanut hurjaa vauhtia. Niinkin hurjaa, että Koda saavutti 4 kg painon jo nyt 7 kk ikäisenä! Rakusta löysin tiedon, että jellona oli 4,1 kg 9 kk ikäisenä.

Kodan kasvu on ollut tasainen (n. 100 g/vk), kokien ainoastaan parin viikon ajan notkahduksen joulukuussa kun Koda päätti, ettei enää halua syödä aamupalaksi 100 g edestä broilerinsydäntä ja napsi lautaselta vain 40-60 g jättäen jäljellejääneet sydämet syömättä myös päivän myöhemmillä aterioilla. Ajattelin poitsun laskeneen itsekseen tarvitsemaansa ruokamäärää enkä tarjonnut tilalta maittavampaa ruokaa mikä johti siihen, että poitsu alkoi laihtua. Tämä korjattiin pikaisesti. Ruokaa kuluu yhä ainakin 200 g/pv, kuten nuorempanakin.

"Leikitään!"

Innokas koiranpentu!

"Hop!"

"Tänne se!"

Välillä Kodaa katsoessa on vaikea muistaa, ettei poitsu ole jo vuoden ikäinen. Hän on ollut meillä nyt 4 kuukautta!

Söpö nenu

Tässä kuvassa vertailuna Koda 3 kk ja 7 kk:

Tätä tahtia poitsusta tulee melkoinen jättiläinen!

Ystävykset

Koda ja Raku aloittivat lokakuun n. puolessavälissä painit ja myöhemmin Raku otti tavaksi pestä Kodan peppua (poitsu kun ei heti pese itse vessakäynnin jälkeen toisin kuin muut talouden kisut), mutta sitä yhtä ystävyyden kulmakiveä eli yhteisiä pesuja ei näkynyt. 

Kunnes, viimein 12.11. eli 2,5 kk päästä kotiutumisesta oli ensimmäinen pesu! Voi sitä onnea ja oli Kodakin varsin tyytyväinen.

Sen jälkeen pikkupoika on nauttinut säännöllisistä kylvyistä, jotka yleensä johtavat painiin. Toisinaan jompikumpi tytöistä tulee vaatimaan oman osansa Rakun huomiosta ja poikien välinen hetki keskeytyy. Tämä on Kodalle täysin ok. 

Välillä Rakun täytyy sanoa "pikkuveljelleen" ei, mutta suurin osa paineista käydään hyvässä hengessä ja toisen jaksamisen kestoa kunnioittaen. 

"Oot likanen, anna ku autan."

"Painitaan!"

Raku: "Tää leikki on ihan tyhmä!"

"Ai säkin täällä?"

Tämä on lähekkäin miten pojat ovat nukkuneet

NUUH

Koda ottaa koossa Rakua koko ajan kiinni!

Koda: "Sää oot kyllä tosi tylsä painikaveri nyt! Laita vastaan!"

"Heimoi me otettas herkkuja!"

Haikun kanssa Koda ei edes yritä painia ja poitsu on jo oppinut ex-kuningattaren eleet milloin voi lähestyä ja milloin kannattaa jättää omaan rauhaansa. Haiku ei pese Kodaa, mutta hippaleikkejä näillä on. Ne eivät kuitenkaan koskaan pääty painiin. Ehkä, koska Koda tietää, että Haiku suuttuu siinä helposti.

Noran kanssa Koda ei ole vielä päässyt tekemään oikein mitään. Ei pesuja eikä varsinaisia leikkejäkään. Nora kuitenkin hyväksyy poitsun lähelleen, seuraa uteliaana pennun touhuja ja on jokusen kerran hoitanut peppupesun.

Nora: "Älä koske, hyi!!" Koda: "??? En ees yrittäny!"

Opetin Rakulle "kuka on kaveri" -tempun, jossa poitsu laittaa tassunsa Kodan päälle (temppu on Rakun 23.) ja Norakin innostui kun huomasi siitä seuraavan herkkuja. Ehkä tälläkin kaksikolla vielä suhde kehittyy ajan kanssa.

Koda 6 kk!

Kliseisesti täytyy taas todeta, että aika lentää! Toteenkäynyt pitkäaikainen unelmani täytti tänään puoli vuotta ja Rakukin saavutti 7 vuoden iän 29.10.! Synttäreitä juhlittiin herkkujen muodossa.

Koda on kasvanut valtavasti ja kasvaa yhä tohinalla. Eilen puntarin mukaan painoa on 3,4 kg. 

Kovasti olisi poitsusta kerrottavaa, mutta olen säästellyt niitä omiin julkaisuihinsa. Ensi viikolla on taas aikaa kirjoitella ja kahlata läpi nolostuttavan pitkäksi päässyttä blogilukulistaa.

Koda on ollut meillä kohta 3 kuukautta ja sen kunniaksi sain viimein lisättyä poitsun banneriin ja sivupalkkiin, huraa!

6 kk "synttäreiden" satoa: 

"Mami kukkuu! Olen täällä!"

Yksi esimerkki poikien pian olemattomasta kokoerosta vai mahtaakohan Koda kasvaa jopa ohi!

"Herkku!Tänne! Missä?!"

Kaunis tumma puku

"Näen herkun! Anna!"

Suurta keskittymistä herkun vuoksi

"Tässä me vähän niinku edelleen kaivattaisiin tasaista herkkuvirtaa!"

"Ei enää? Phöh!"

Ja vielä Raku-jellonan synttäripose:

7 v komistus!

Let's painitaan!

Yhteiset pesu- ja leikkihetket pennun kanssa ovat antaneet odotuttaa itseään. Olin jo aivan varma, että muutos tapahtuu vasta kastroinnin myötä (mikä on ensi viikolla), mutta iloinen yllätys tapahtui tiistai-aamuna kun Koda sujautti itsensä aamupalaa odotellessa Noran paikalle Rakun pestäväksi ja se muuttuikin heti painiksi. 

Koda oli jo muutaman päivän ajan rohkaistunut Rakun leikkiinkutsujen kanssa ja hyppinyt poitsun niskaan roikkumaan, mikä päättyi aina Rakun sähinään ja Kodan poisjuoksemiseen. Tiistai-aamusta lähtien painit ovat tapahtuneet hyvässä hengessä ja tänä aamuna oli jopa nelikon joukkoleikki kun kukin jahtasi vuoroin toisiaan mamin koittaessa saada itseään hereille. 

Raku: "Älä edes kuvittele!"

"Olen isompi ja vahvempi!"

"Kuulitko?"

"Aarg!"

"Syön sun pään!"

"Bluffasin."

Eilen Koda täytti 5 kk! Painoa poitsulla on 2,8 kg.

Skoda on parkkeerannut itsensä vakiopaikalleen lelukätkön eteen

"Wassup?" Raku muistuttaa, että häntä ei saa unohtaa!

Yhteisiä hetkiä

Koda on ollut meillä kohta 2 viikkoa ja varsin yllättävästi ainut, jonka kanssa poitsu ei ole vielä leikkinyt, on Nora. Nora oli kuitenkin ensimmäinen, joka alkuvaiheissa esitti leikiinkutsuja Kodalle.

Kisujen leikit pennun kanssa sijoittuvat öihin, yleensä iltapalan jälkeiseen aikaan (iltapala tulee klo 1-2 yöllä). Vielä pentua ei pestä, mutta kaikki kisut nuuhkivat aina tilaisuuden tullessa.

Koda välillä ujuttaa itsensä Rakun lähelle Rakun nukkuessa terraarion päällä. Haikun kanssa ensimmäiset  yhteiset päikkärit otettiin viime viikon sunnuntaina.

Sopu sijaa antaa jne.

Haiku ja Koda leikkivät ensimmäistä kertaa ti-ke välisenä yönä. Jahtasivat toisiaan vuorotellen ja jahti päättyi kirjahyllyn päälle. Oli erityisen hellyyttävää nähdä Kodan seuranneen Haikua sinne, sillä olen koittanut houkutella Kodaa monta kertaa kirjahyllyn päälle lelun avulla - tuloksetta. Nyt kun paikka on tullut tutuksi, Koda on alkanut viihtyä kirjahyllyn päällä yksinkin.

Yhteiset unoset

Koda hoksasi hauskan pallolelun

Eilen Nora ja Koda söivät suloisesti häntä häntää vasten.

Namsmams!

Kodalla arvoisensa ruoka-alusta

Yhteinen temppuhetki pidetään päivittäin ja eilen heittelin herkkuja kisujen saalistettavaksi. Konkariaikuiset pesivät leikissä Kodan lahjakkaasti, mutta jossain vaiheessa Kodakin hoksasi kunnommin mistä leikissä on kyse ja että tulee olla nopea, jos haluaa saada herkun itselleen. Heittely päättyi temppuhetkeen reilumman saalisjaon turvaamiseksi.

Yllättävästi Kodan tultua Haikukin on alkanut tulla lähelle temppuhetkissä. Yleensä tyttö on pysynyt pois innokkaampien curlien tieltä ja odottaa herkkuja heitettäväksi eteiseen.

Bonuskuvana saamani haaste ottaa kuva nelikosta ilman ruoka-apuja!

Kai se riittää, että 3/4 poseeraa?