Esittelyssä meidän blogipuolella taka-alalle jäävät, mutta silti erittäin rakkaat perheenjäsenet: liskot! Liskoinnostukseni on lähtöisin mökillämme asuneista kesyistä sisiliskoista, niiden touhuja oli mielenkiintoista seurata (eikä se aina pelkäksi katselemiseksi jäänyt). Halusin kovasti lemmikin, mutta meille ei voinut ottaa kissaa tai
muitakaan karvaisia lemmikkejä äitini allergian vuoksi, joten kun
kuulimme, että liskojakin on saatavina lemmikeiksi, valinta oli
selvä. Sain ensimmäisen liskoni Täpyn vuonna 2003 ollessani 12-vuotias. Liskoista toivottiin tänne esittelyä jo keväällä ja tarkoitus oli kirjoittaa tämä elokuussa, mutta erinäisistä syistä se viivästyi.
Liskoilleni oli aiemmin omat nettisivutkin, mutta ne menivät alas
sivuston muututtua maksulliseksi. Liskoille on nyt tehtynä oma
tunniste tänne, josta löytyy myös vanhemmat niihin liittyvät julkaisut ja maininnat.
Leopardigekot
Leopardigekko
(Eublepharis
macularius) on
yksi suosituimmista lemmikkiliskoista. Se on helppohoitoinen,
luottavainen ja kiltti hoidokki. Leopardigekolla ei ole
tarttumalevyjä varpaissaan eli se ei pysty kiipeämään seiniä
pitkin. Luonnossa sitä tavataan Iranissa,
Afganistanissa, Intiassa ja Pakistanissa. Leopardigekko on hämäräaktiivinen hyönteissyöjä. Elinikä
on 15-20 vuotta.
Täpy
Vanhin
liskoistani ja ensimmäinen oma lemmikkini. Täpy
on ostettu 8.8.2003 ruotsalaisesta, todennäköisesti yksityisestä,
eläinkaupasta. Leopardigekosta on olemassa lukuisia eri värimuotoja, Täpy edustaa normaalia. Täpyn tarkka kuoriutumisaika ei ole selvillä, mutta myyjän
mukaan se on kuoriutunut vuonna 2000 eli on nyt 14-vuotias. Iästään
huolimatta Täpy on yhä
täysissä voimissaan, se on
utelias ja innokas saalistaja. Se on myös kärsivällinen ja kiltti. Sen lempiruokaa on sirkat ja
saalistusta on ihana seurata kun Täpyn häntä värisee innoissaan.
Sirkkojen ohella se syö myös jauhomatoja ja toisinaan
jättijauhomatoja.
|
Raku ja Täpy tammikuussa 2013. Valaisinkotelo on tykätty lämmittelypaikka |
|
Nora ja Täpy syyskuussa 2014. Täpy vaaleana nahanluonnin vuoksi. |
|
Elokuu 2014, muutama päivä vuosipäivämme jälkeen. 11 vuotta yhteistä matkaa ♥ |
|
Lempeä Täpy osaa ottaa ruuan nätisti sormista. Tytöt taasen käyvät ruuan kimppuun sellaisella ahneudella, että voisi sormet olla vaarassa. :D Toukokuu 2014. |
Shanti ja Dania
Shanti
ja Dania ovat ensimmäiset liskoni, jotka hankin suoraan kasvattajalta (NuanReptiles, nyk. Beyond
Geckos). Olin haaveillut jo
vuosia punertavasta leopardigekosta ja myös ajatus kahdesta tytöstä
samassa terraariossa innosti. Kun viimein sain luvan (asuin tuolloin
vielä vanhemmillani) kahteen tyttöön, aloin innokkaasti etsimään
sopivaa kasvattajaa, jolta liskot hankkisin. Sattumalta Suomessa oli punertavaa värimuotoa tarjolla ja sain varattua kaksi
liskoa itselleni, joista toinen, Dania, oli punertava (värimuodoltaan Super
hypo tangerine carrot tail). Shantilla (Tangerine het Tremper albino)
ja Danialla on vain muutama päivä ikäeroa: Shanti on kuoriutunut
1.4.2010 ja Dania 5.4.2010. Shanti
luonteeltaan rohkea ja utelias, Dania taasen on arka ja säikkyy
nopeita liikkeitä. Molemmat ovat ystävällisiä ja antavat käsitellä tarpeen tullen. Ruokavalio sama kuin Täpyllä.
|
Kisut tarkkailevat valppaana juuri heränneitä liskoja (maatason kaarnan alla). Toukokuu 2013 |
|
Dania helmikuussa 2012. Kokovartalokuvia on vaikea saada arkuuden vuoksi. |
|
Supernätti Dania. Elokuu 2011 |
|
Shanti tykkää olla esillä. Syyskuu 2013 |
|
Kaunis Shanti. Marraskuu 2013 |
Kääpiöparta-agama
Kääpiöparta-agamaan
(pogona henrylawsoni)
ihastuin vuonna 2008. Kääpiöparta-agama on Australiasta kotoisin
oleva päiväaktiivinen, puolikiipeilevä laji. Se on helppohoitoinen
ja luonteeltaan ystävällinen ja aktiivinen. Kääpiöparta-agama syö hyönteisiä ja kasviksia. Elinikä
on 6-10 vuotta. Vuonna 2008 meille tuli 2 kääpiöparta-agamaa, joista
toinen, Ava, menehtyi 16.1.2014 äkilliseen
sydämen toiminnanvajaukseen lähes 6 vuoden iässä. RIP ♥
Mia
Liskojen
hoito
Liskot
ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, jotka vaativat lajityypillisen
ilmaston voidakseen hyvin. Leopardigekko ja kääpiöparta-agama ovat
kotoisin kuivilta, lämpimiltä alueilta eli vaativat sen mukaiset
olosuhteet. Nämä molemmat lajit vaativat viileän ja lämpimän
puolen terraarioonsa, jotta voivat valita missä lämpötilassa
haluavat milloinkin oleskella. Kääpiöparta-agama tarvitsee
puolikiipeilevänä ja päiväaktiivisena eläimenä myös
kiipeiltävää ja UV-valaistuksen. Hämäräaktiivinen leopardigekko ei tarvitse UV'ta, mutta tavallisen
päivänvalon kuitenkin päivärytmin luomiseksi.
Liskoille
syötetään tuoretta ravintoa. Hyönteiset tarjotaan niinkin
tuoreena kuin elävinä. Tuoreessa (hyvinruokitussa) ravinnossa on
ravintoarvot parhaimmillaan eivätkä kaikki liskot edes suostu
syömään kuollutta ruokaa. Aikuiset leopardigekot ruokitaan 3 krt
viikossa ja kääpiöparta-agama päivittäin. Vitamiinit lisätään
ruokaan aikuiselle leopardigekolle kerran viikossa ja
kääpiöparta-agamalle kahdesti. Kalsiumia koko ajan tarjolla.
Liskot
eivät ole sylilemmikkejä, mutta niiden elämää on mielenkiintoista seurata lasin takaakin. Jotkut yksilöt ovat kuitenkin
niin rohkeita ja luottavaisia, että tulevat mielellään ulkoilemaan
terraarion ulkopuolelle. Tällaisia yksilöitä löytyy erityisesti
parta-agamista. Shanti-leoski tuli pienempänä usein kädelle
lämmittelemään ja pari kertaa pääsi kävelylle sohvallekin.
Kissojen tultua käsittely jäi myös turvallisuussyistä. Kaikki
liskoni ovat käsikesyjä, mutta eivät pääse jaloittelemaan
terraariostaan. Eivätkä sitä kaipaakaan.
Ilmojen viilentyessä syksyllä/talvella, liskot vetäytyvät talvilevolle, joka voi kestää viikosta useampaan kuukauteen. Leopardigekoilla on talvilevon jälkeen kevätpaasto, mikä tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin ruoka ei maistu. Pisimmillään tämä on kestänyt meillä 5 kk. Täpy ei ole ollut talvilevolla muutamaan vuoteen eikä sillä ole ollut paastoakaan.
Liskoille on oma huone (joka on myös tietokonehuone), jotta saavat olla rauhassa kissoilta silloin kun en ole vahtimassa. Erityisesti Mian kohdalla oma huone on myös turvallisuussyistä, sillä verkkokatto ei kestä aikuisen kissan painoa, joten terraarion katolle meno on ehdottomasti kiellettyä. Raku tykkää välillä testailla tätä sääntöä. Myös hyönteiset on kissoilta eristyksissä, niitä säilytän vaatekomerossa.
|
Sirkat tarvitsevat runsaasti proteiinia. Tässä ruokana murskattuja kissanraksuja. |