Jalkojen välistä pujottelu

Tämä temppu saatiin viimein valmiiksi viime viikolla kuukausien harjoittelun jälkeen. Aloitimme tämän treenauksen jo viime vuoden puolella, tosin meillä oli pitkä treenipaussi tammi-helmikuussa, joten olisimme varmasti saaneet tämän valmiiksi nopeammin, jos olisimme treenanneet sinäkin aikana normaalisti.

Tämän tempun opettaminen oli helppoa, joskin aikaavievää. Aloitimme treenauksen ensin namin avulla ohjaamalla eli kissa seurasi koko ajan namin perässä, jotta liikkeet alkaisivat jäädä lihasmuistiin. Palkkaus jokaisen välistämenon jälkeen. Siitä vähensin siihen, että käsi (ja nami) oli jalkovälin toisella puolen odottamassa eli Rakun piti ns. omin neuvoin tulla läpi. Palkkaus yhä aina jokaisen välistämenon jälkeen. Siitä pikkuhiljaa palkkausvälin lyhentäminen ja käsiohjaus siirtyi eteen eli käsi ei ollut enää välin toisella puolen vastassa. Rakun tullessa jalkojen välistä, viittasin sille kädellä minne piti seuraavaksi mennä. Ja taas treenattiin palkkausvälin pidentämistä. Ja käsimerkin selvyys väheni hienovaraiseen liikkeeseen ja viime maanantaina pystyimme jättämään käsimerkin kokonaan pois. Lähtösanaa meillä ei alkuun ollut ollenkaan, mutta päätin viime hetkellä liittää sen mukaan, jotta Raku varmemmin tietäisi aloitusvaiheessa mitä siltä odotetaan. Käskysanaksi muodostui "mennään".

Olen tosi ylpeä ja onnellinen Rakusta miten se jaksaa niin hyvin keskittyä ja treenata, oli ilo opetella tätä sen kanssa. Treenasimme joka kerta monta minuuttia ja minä olin aina se, joka päätti lopettaa treenihetken (parempi lopettaa silloin kun on vielä hauskaa niin mielenkiinto säilyy jatkossakin), vaikka Raku olisi vielä halunnut jatkaa. Tämä näkyikin sitten siinä, että Raku tuli sabotoimaan muiden suorituksia niiden temppuiluvuoron aikaan, kuten Noran maahan-videolla näkyykin innokas ylimääräinen osallistuja.

Poronliharouhetikku

Viime viikolla tein sattumalta löydön selaillessani huvikseni Mustin ja Mirrin herkkuvalikoimaa netissä: Maukkaalta löytyy kuivattua poronlihaa ja vieläpä pureskeltavaa tarjoavassa muodossa! Olen tuskaillut Noran kanssa kun sen ruokavalio ei tarjoa kunnolla pureskeltavaa (olen kokeillut jättää raksuja kuivaksikin, mutta Nora ei pureskele niitä) ja Noran henkiselle hyvinvoinnille on tosi tärkeää saada pureskella. Onneksi puruleluksi kelpaa pötkö ja herkkupalatkin tarjoaa ihan hyvin vastusta, mutta ajattelin, että tästä saisi tekemistä vähän paremmin kun kisu pääsisi paloittelemaan asti.

Käydessäni Mustissa ja Mirrissä viime viikolla siellä oli kaikkia muita kuivattu poro -tuotteita, paitsi sitä mitä tulin hakemaan. Tyypillistä. :D Tänään sitä onneksi oli tullut ja Nora pääsi viimein testaamaan tuotetta. Nämä tikut olivatkin varsin pehmeitä, ehkä vähän turhankin meidän tarpeisiin, mutta Nora tykkäsi kuitenkin kovasti ja ainakin tikut ajaa paloittelu-asian. Tikut ovat varsin rasvaisia (31,2 %), mutta Noran kanssa se ei haittaa, Nora on hoikka tyttö eikä suuretkaan ruokamäärät ole saaneet sitä lihomaan ja näitä on tarkoitus antaa vain herkkuina.

Porotikkuja

Nora: "Niin siis mitä tuo on?"

Raku: "Saanks mä syödä sut ku mää en saanu tikkua ja sää sait?"

"Lisää kiitos"

Epäilyttävä ruskea pallero ja pötkylä, tässä onneksi tiedetään niiden olevan syötävää :D

Tosin, annoin kolmisen päivää sitten Noralle iltapalaksi raksujen mukana 2 lohikuutiota (rasvaa 17 %) ja minusta Nora on ollut sen päivän jälkeen huomattavasti painavampi ja tunnustellessa jykevämpi. En millään jaksa uskoa, että 2 lohikuutiota olisi sen takana, mutta Noraa nostellessakin tuntee selvästi eron, se ei ollut noin painava edes viikkoakaan sitten. Pitänee olla varovainen kuutioiden kanssa ja tarkkailla, alkaako paino tippumaan kun en anna niitä taas vähään aikaan. Tänään käytiin puntarilla piiiitkästä aikaa ja 3,5 kg tyttö painaa nyt 3,9 kg.

Huomasin muuten S-marketissa, että broilerin paistisuikale on yli euron kilohinnaltaan halvempaa kuin broilerin paistileike, jotka molemmat on kuitenkin samaa osaa. Meillä käytetään aina leikettä kun siitä hampaat saa hyvin työtä, mutta tällä kertaa leikkeet oli loppu niin piti ostaa suikaleena.

Ps. Raku on nyt vuorokauden sisään kiusannut Noraa kahdesti tunkeutumalla sinnikkäästi sen henkilökohtaiseen tilaan murinoista ja läimimisistä huolimatta, joten kaivoin kaapista esiin Kickeroon, näytti toimivan!

Heti hurjat painit Kickeroon kanssa ja Nora jätettiin rauhaan

Raku väsähti lelun äärelle ja jossain vaiheessa Haiku liittyi seuraan

Hassuttelua

Noran ylähyllyn valloitus on tuttu näky, mutta tänään jostain syystä kaapissa hengaili myös Haiku. Haikua ei yleensä kiinnosta kaapissa olo, mutta tällä kertaa se meni jopa ihan ylähyllylle asti kun Nora oli tullut sieltä alas. Tyttö jutteli minulle sieltä siihen malliin, ettei tuntunut itsekään tietävän, miksi oli sinne päätynyt. 

Ylähyllyn takaosa on Noran yksi nukkumapaikoista ja on kyllä melkoinen mestaripiilo, sillä Noraa ei näe sieltä, ellei ota tuota sinistä mattoa pois tieltä. Kun Nora ensimmäistä kertaa "katosi", siinä ehti jo kunnon paniikinpoikanen iskeä ennen kuin tyttö viimein löytyi tuolta tyytyväisenä makoilemasta.

Kisut ovat löytäneet jälleen yhden ihanan ja yksinkertaisen lelun: äänestyslapun repäisynauhan. Kisut ihastuivat siihen heti ja siitä asti se on koristanut kaksin kappalein meidän lattiaa. Toinen nauhoista on kadonnut, mutta toisella leikitään ahkerasti. Kaikista kivointa on, kun pahvilaatikkoa käytetään apuna leikeissä. Raku eläytyi leikkiin vähän liikaa.

Tassut sikin sokin

"Nyt vähän epäilyttää"

"Mikä siellä rapisee...?"

"Ai se oli vain käsi"

"Silti vähän turhan jännää"

"Selfie auttaa!"

"Relaa Raku"

Lautasputsari

Haikun mielestä ruoka on parasta silloin kun se on oikeasti kaverin. Omakin ruoka maittaa erinomaisesti, mutta jos kaveri jättää jämiä niin se vasta maukasta onkin! Haiku tietää, ettei kaverin lautaselle mennä silloin kun siinä on syöjä, mutta tämä sääntö näemmä raukeaa heti kun syöjä ei näytä kiinnostuneisuutta ruokaa kohtaan eli on joko siirtynyt välittömästä läheisyydestä tai istuu lautasen äärellä, muttei syö. Tämän takia minun on pakko valvoa ruokailutilanteita, ettei Haiku pääse varastamaan. 

Varsinkin Rakun lautasen kanssa saa olla tarkkana. Yleensä Raku syö kiltisti kaiken saamansa, mutta joskus se jättää sen verran ruokaa syömättä, että haluan laittaa jämät jääkaappiin odottamaan seuraavaa ruokailukertaa. Pikkujämät Haiku sen sijaan saa syödä. Jottei minulle tulisi kilpajuoksua Haikun kanssa kun kyseessä on isompi jämämäärä, olen opettanut sille, ettei kaverin lautaselle mennä vasta kuin luvan kanssa. "Syö pois" -kehotuksen tarkoituksen Haiku oppikin hyvin äkkiä ja tyttö tottelee myös hyvin kieltoja, jos koittaa mennä ennenaikojaan jämien luo. 

Nykyään kun Nora on pääosin raksuruokinnalla, siitä on tullut Haikun numero yksi jämäkohde. Melko usein Nora jättää jälkeensä raksun tai pari, jotka Haiku käy imuroimassa luvan saatuaan. Haiku yleensä vahtii varsinkin Noran syömistä tarkoin ja selvästi sen ilmeestä ja kehonkielestä huomaa, että se kovasti toivoo, että Nora jättäisi hitusen syömättä. Olen alkanut käyttämään Haikun jämäahneutta hyväkseni ja tehnyt jämiensyönnistä entistä palkitsevampaa laittamalla Haikun tekemään tempun ennen luvan saamista. Tästä on ollut suurta hyötyä, sillä jämät toimivat Haikulle supersuperherkkuna ja meidän "huido" -tempun piiiitkäaikainen ongelmakohta (se, ettei toinen tassu huido kunnolla) on jo lähes kokonaan historiaa parin jämätemppuilukerran ansiosta.

Haiku: "Hirvee(tä)! Meinaaks jaksaa ton kaikki?"

"Mullekki vois maistua, vink vink"

"Kiitti Nora!"

"Namia"

"Niiin namia"

Vaihtoehtoja merilevälle

Nyt kun yhden kisun allergiajutuista on päästy, on aika siirtyä seuraavaan. Raku nimittäin on allerginen merilevälle ja merilevää käytetään raakaruokinnassa jodin lähteenä. Merileväallergian ilmeneminen muuten selkeytti sitäkin, miksei Raku kestä syödä eläinten maitohappobakteerivalmistetta: se sisältää merilevää. 

Joten, uusi jodilähde etsintään. Ruuasta sitä ei saa lähellekään tarpeeksi, joten se on pakko ottaa lisäravinteena. Tässä on 2 vaihtoehtoa: Felini Complete ja suola.

Felini Complete

Felini Complete on monivitamiini- ja -kivennäisainevalmiste, joka on tarkoitettu luuttomaan ja maksattomaan raakaruokintaan. A-vitamiinia ja kalsiumia tässä tuotteessa onkin todella reippaasti. Felini Completen annostusohje on, että jauhetta lisätään mittalusikallinen (0,8 g) per 65 g lihaa. 130 g raakaa syövä kissa saisi siis 2 mittalusikallista (1,6 g) jauhetta päivässä. Felini Complete kertoo ohjeissaan, ettei muita ravintolisiä tarvita, mutta valitettavasti näin ei ole. Felini Completen kaverina tarvitaan sinkkilisä, D-vitamiinilisä ja kalaöljy. Myös annostus tulee suhteuttaa kissan painon mukaisiin ravintotarpeisiin. Näin jodinlähteenä 1,6 g FC'tä ei riitä täyttämään 4 kg kissan tarvetta, vaan jää hieman vajaaksi. 2 g  riittäisi, mutta 4,5 kg kissa tarvitsee jo 3 täyttä mittalusikallista (2,4 g). 

3 täyttä mittalusikallista tarkoittaa 463 mg kalsiumia/pv mikä vastaa noin sitä määrää, mitä Raku saa luullisella ruokavaliolla. Fosforia sen sijaan tulee paljon vähemmän kuin luiden kanssa, mutta tarve täyttyy kuitenkin hyvin.

FC sisältää sinkkiä 0,9 mg/1g eli 3 mittalusikallista tarjoaa 2,2 mg sinkkiä. Sinkkiä kannattaa antaa n. 2 mg/painokilo. Ruokavalion tarjoama sinkkimäärä riippuu käytettävistä raaka-aineista, mutta lisäksi tarvitaan joka tapauksessa lisää sinkkiä tuota tavoitetta varten. Annan kissoille lisäravinteena 3,75 mg/pv sinkkiä (eli ¼ 15 mg sinkkitabletista). Meidän sinkinsaanti jää hieman alle tuon 2 mg/pkilo, joten FC ei vaikuttaisi meillä sinkkilisän käyttöön. 

D-vitamiiniakin FC sisältää vain 0,5 ug/1 g eli 4 kg kissan vaatiman minimin verran. 3 mittalusikallista tarjoaa 1,2 ug. D-vitamiini osallistuu kuitenkin niin moneen tehtävään kehossa, että sitä kannattaa antaa reippaammin: 0,7 – 1 ug/painokilo. 4,5 kg kissalle siis vähintään 3,15 ug eli loput lisäravinteena.

Felini Complete ei sisällä lainkaan omega 3'a, joten kalaöljyä annetaan kuten normaalistikin.

Suola

Yleisin jodimäärä suolassa on 2,5 mg/100 g, mikä pohjautuu terveysviranomaisten suositukseen. Tuolla jodimäärällä 4,5 kg kissan pitäisi syödä suolaa 4 g päivässä mikä vastaa lähes täyttä teelusikallista.

Vertailin eri suolatuotteita keskenään ja jodipitoisuudeltaan parhaimmaksi osoittautui Jozon jodioitu mineraalisuola, jossa on 2 kertaa enemmän jodia kuin normaalissa, tai ylipäätään muissakaan löytämissäni, suolassa: 5 mg/100 g. Jozon jodioitua mineraalisuolaa tarvitsee siis antaa ”vain” 2 g/4,5 kg kissa. Mineraalisuolan erittäin hyvä puoli on se, että se sisältää huomattavasti vähemmän natriumia kuin normaalit suolat.

Natrium

Natriumin suuren käytön haittavaikutuksista on kovasti peloteltu ihmispuolella aina sydänsairauksista osteoporoosiin eli luukatoon. Onneksi suuren natriummäärän vaikutusta kissaan on tutkittu. Eräässä tutkimuksessa aikuisille kissoille annettiin 1,1 % natriumia kuiva-aineruokakilossa eli kosteus poisluettuna (vastaa n. 280 mg per 100 g raakaa lihaa kun lihan nestepitoisuus on 75 %) eikä puoli vuotta kestäneessä tutkimuksessa havaittu natriumilla olevan vaikutusta kissan painoon, luun mineraalipitoisuuksiin, nestetasapainoon, verenpaineeseen tai munuaisten toimintaan.

NRC (National Research Council) on asettanut aikuisille kissoille natriumin turvalliseksi ylärajaksi 1,5 % per kuiva-aineruokakilo (eli n. 380 mg/100 g raakaa lihaa). Ruokasuolassa on Finelin mukaan 1500 mg natriumia 4 grammassa, kun taasen Jozon jodioidussa mineraalisuolassa on 240 mg/2 g (natrium:kloridi-suhde 40:60).

4,5 kg kissan natriumintarve on NRC'n mukaan 47 mg ja se täyttyy meillä ruuasta ja menee hitusen ylikin. Raku syö 130 g raakaa päivässä, joten 2 g Jozoa/pv + ruuan natrium jättää silti ilmavaraa ylärajaan. 

Kalium

Kaliumin tarve on 4,5 kg kissalla 371 mg. Tämä jää meillä vajaaksi, joten siten mineraalisuola tuo muutakin hyötyä kuin jodin, sillä natriumia on korvattu nimenomaan kaliumilla (tai siis kaliumkloridilla). Kaliumin turvallista ylärajaa kissoille ei ole tutkittu, mutta NRC on todennut, ettei kaliumin liikasaannista ole todennäköisesti haittaa kunhan vettä pitää kokoajan saatavilla. Tutkimustietojen puuttuessa turvallista ylärajaa ei ole määrittty. 2 g Jozossa on kaliumia 690 mg (kalium:kloridi-suhde 50:50).

Kloridillekaan ei ole asetettu turvallista ylärajaa, jälleen tutkimustietojen puuttuessa, mutta NRC on todennut, että kissa todennäköisesti pystyy sietämään tätä korkeitakin määriä.

Lähteet 

http://www.zooplus.fi/shop/kissat/taydennys/barf/lisat/199280

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19073369

http://www.fineli.fi/food.php?foodid=30&lang=fi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola

http://www.jozo.fi/tuotteet-fi-fi/vahanatriumsuolat-fi-fi/jodioitu-mineraalisuola-70-v-hemm-n-natriumia-450g-fi-fi/

http://www.mosaicco.com/images/NSS___3_PotassiumChlorid.pdf

Nutrient Requirements of Dogs and Cats (2006)

Noran eliminaatiodieetti

Noran n. vuoden kestänyt eliminaatiodieetti saatiin viimein päätökseen maaliskuussa 2015. Enpä olisi uskonut, että sopivan ruuan löytäminen voisi olla näin vaivalloista, mutta vihdoin ja viimein sain koostettua Noralle tasapainoisen ruokavalion.

Mikä eliminaatiodieetti on?

Eliminaatiodieetin avulla selvitetään kissan ruoka-aineallergia ja oireiden aiheuttajat. Tämä on verikokeita luotettavampi keino allergian selvittämiseen. Eliminaatiodieetissä nimensä mukaisesti eliminoidaan ruokavaliosta kissalle tutut ruoka-aineet pois (myös herkut) ja allergiaoireiden hävittyä palautetaan tutut ruuat yksi kerrallaan takaisin, jotta selviäisi, mikä/mitkä niistä aiheuttavat oireita. Eliminaatiodieetin pohjaksi otetaan kissalle tuntematon proteiininlähde, sillä sille ei todennäköisesti ole herkistymistä.  Kissa voi olla allerginen niin proteiini- kuin hiilihydraattilähteellekin, joten parasta olisi, jos saisi mahdollisimman puhtaan (ei ylimääräisyyksiä mukana) ruuan aloitusruuaksi, tämä voi olla joko tarkalla tuoteselosteella varustettu märkäruoka tai raakaruoka.

Allergia voi puhjeta missä iässä vain rotuun ja roduttomuuteen katsomatta ja allergeeniksi voi muodostua myös sellainen proteiininlähde, mitä kissa on siihen asti syönyt aktiivisesti ilman ongelmia. Yleisimmät allergeenit kissoilla ovat nauta, kala, kana ja lammas. Kasvipuolelta mm. vehnä aiheuttaa monille oireita. Kissa voi olla allerginen myös lisäaineille.

Allergiaoireet ja niiden alkamisajat ovat yksilölliset, joillakin kestää jopa 2 kuukautta, ennen kuin oireet alkavat näkymään ja yleinen ohjeistus eliminaatiodieetille onkin, että kutakin ruokaa/ruoka-ainetta testataan 2 kk ennen seuraavaan siirtymistä. Tämä tarkoittaa, ettei tuona aikana saa antaa mitään muuta ruokaa tai herkkuja, paitsi tietenkin niitä, jotka on jo läpikäyty ja sopivaksi todettu.

Meidän toteutus

Noran ruokavalionmuutos aloitettiin huhtikuussa 2014 jatkuvan korvien kutinan ja marraskuussa 2013 alkaneen ohimon punoituksen vuoksi. Nora oli jo vuoden syönyt raakaruokana siipikarjaa, hiirtä sekä kania ja halusin jatkaakin raakalinjalla. Meidän paikkakunnalta ei saanut ”eksoottisempia” eläimiä raakana niin, että niistä voisi koostaa tasapainoisen ruokavalion, joten päätin aluksi kokeilla pelkästään sitä, että poistan ruokavaliosta vain siipikarjan eli emme alkaneet heti eliminaatiodieetille. Aloitin syöttämään poroa (luinen jauheliha), nautaa, possua ja hiirtä. Kalamärkäruokakin oli mukana poron ja nautajauhelihan maistuvuuden parantamiseksi.

Allergiaoireet eivät kuitenkaan hävinneet, joten päätin jättää kalan pois. Tässä vaiheessa Nora oli ollut uudella ruokavaliolla 3 viikkoa. Pian tämän jälkeen kutina yltyi yhtäkkiä niin suureksi, että ensimmäistä kertaa Nora alkoi pitää toista silmää ummessa kutinan vuoksi. Nora myös järsi epätavallisen paljon anturoitaan. Päätin jättää sittenkin naudan pois ruokavaliosta, sillä kalaa meillä on välillä ollut eikä tällaisia oireita ole näkynyt. Naudan poistumisen jälkeen kutina väheni asteittain, kunnes silmä meni taas umpeen kun tarjosin tonnikala & katkarapu -märkäruokaa.  Pian tämän jälkeen siirryttiin oikeaoppisempaan eliminaatiodieettiin ja aloitin testaamaan ruokia yksi kerrallaan. Meidän pohjaruuaksi tuli Feline Porta 21 tonnikala & rapu, siitä ei ole tullut oireita. Huono valinta energiselle kissalle olemattoman rasvaisuuden vuoksi, mutta muuta en keksinyt ruokien saatavuuden vuoksi. Portan turvalliseksi toteamisen jälkeen lähdimme testaamaan eri ruokia, lista alla.

Halusin koostaa ruokavalion mieluiten raakaruuasta, mutta laadukas märkäruokakin kävi. Nora paljastui kuitenkin multiallergikoksi enkä pystynyt rakentamaan tasapainoista ruokavaliota sopivien raakaruokien ja märkäruokien avulla, joten vuodenvaihteessa pitkän tilanteen tuskailun jälkeen jouduin luopumaan kuivaruokavastaisuudestani ja ostin testiin kalakuivaruokaa, sillä se on tasapainoitettua ravintoa ja täten käy erinomaisesti ruokavalion pohjaksi, jos se ei oireile.

Se onni Noran allergiassa on ollut, että allergiaoireet ovat tulleet yleensä vuorokauden sisään esille, mikä on mahdollistanut ns. pikakelauksen eliminaatiodieetin kanssa. Jos olisimme testanneet ruokia 2 kk kerrallaan, emme varmaan olisi vielä edes puolivälissä. Jos ruoka tuntui sopivalta, jatkoin sen syöttämistä 3 viikkoa ennen seuraavaan siirtymistä. Jos taasen ei, jätin sen pois ja odotin oireiden laantumista ennen seuraavaan testiruokaan siirtymistä. Pitkän aikaa rajatapauksina olivat hevonen, saksanhirvi ja kalkkuna, jotka joutuivat kuitenkin lopulta allergialistalle.

Noran allergia oireilee yleensä jatkuvalla korvien kutinalla ja/tai ohimon punoituksella. Joidenkin harvojen ruokien kohdalla silmäkulma ärtyy niin pahasti, että hieronnan seurauksena silmä on ärsytyksestä ummessa.

Kutittaa

Silmä ummessa

Allergiaa aiheuttavat proteiininlähteet

Listaa proteiininlähteistä, joille Nora on allerginen. Pyrin testaamaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman puhtaana ruuat (eli mukana ei muita raaka-aineita), mutta aina se ei ollut mahdollista. Olen laittanut sulkeisiin sen muodon, missä mikäkin on testattu. Jos joukossa on syystä tai toisesta ollut esim. kasvista mikä on voinut vaikuttaa tulokseen, se on mainittu.

• kana (raakana)
• nauta (raakana)
• possu (raakana)
• kalkkuna (raakana ja märkäruokana, jossa mukana myös porkkanaa)
• katkarapu (märkäruokana ja pakastekuivaherkkuna)
• lammas (raakana ja märkäruokana, 2 eri merkkiä, joista toisessa mukana kania ja toisessa spelttiä)
• hevonen (raakana ja märkäruokana, 2 eri merkkiä, joista toisessa mukana amaranttia ja safloriöljyä)
• kenguru (märkäruoka, mukana amaranttia ja safloriöljyä)
• ankka (kuivaherkkuna)
• saksanhirvi (raakana)
• sardiini (märkäruokana, mukana myös auringonkukkaöljyä)
• kuore (kuivaherkkuna)
• kani (märkäruokana, jossa myös eri kasviksia mukana)
• peura (märkäruokana, mukana simpukkaa)

Rajatapaus

• Suomalainen hirvi

Suomalainen hirvi kuului alkujaan Noralle sopiviin ruokiin kun Nora söi 2 vk putkeen hirvenretkuja  ilman oireita, mutta sittemmin kun olen syöttänyt hirveä silloin tällöin niin minusta kohtalaista hirviperäistä kutinaa on ollut. Saatavuuden vuoksi en ole kuitenkaan pystynyt tekemään toista yhtä pitkää testijaksoa nähdäkseni kutiseeko juuri hirven vuoksi.

Mitä Nora voi syödä

• poro
• tonnikala
• rapu
• lohi
• turska
• hiiri (ainakin kerran viikossa annettuna)

Lopputulos

Noran ruokavalion toteuttaminen ei siis ole lainkaan helppoa. Jouduin luopumaan kuivaruokavastaisuudestani, sillä pororuokavalio on liian kallis toteutettavaksi ja kalasta on huono rakentaa itse tasapainoista ruokavaliota ja kalamärkäruuistakin löytyy puutteita. Kuivaruokaa en silti tarjoile kuivana, vaan vesikastikkeen kera. Vettä laitan 0,5 – 0,75 dl/annos. Kokeilin kolmea eri kalakuivaruokaa: Thrive, Orijen ja Canagan. Näistä Thrive oli vähiten kutiseva, mutta jostain syystä Nora tuli apaattiseksi sitä syömällä. Tarjosin hetken ajan vain Thriven kuivaa ja tonnikalamärkäruokaa ja Nora muuttui varjoksi entisestään. Ennen alati energinen ja leikkisä tyttö vain nukkui päivät pitkät eikä sitä olisi lainkaan haitannut, vaikka sen kanssa ei olisi leikkinyt koko päivänä. Leikkien aikaan Noran osallistuminen oli väkisin väännettyä eikä kiinnostus kestänyt kuin hetken. Heti (kirjaimellisesti, Nora oli oma itsensä heti ensimmäisen raaka-aterian jälkeen) kun muutin 1/3 päivän ateriasta raa'aksi, sain tutun energisen ja elämäniloisen Norani takaisin. Orijenin kanssa samaa reaktiota ei onneksi tullut, mutta kutinaa on enemmän kuin Thriven kanssa. Canagan sopi sitäkin vähemmän ja lahjoitin loput pikkupussista pois.

Raksuja vesikastikkeella

Jotta Nora ei saisi kuitenkaan pelkästään ”kuivaruokaa”, mikä ei kuulu sen suosikkiruokiin, annan sille päivittäin yhtenä ateriana muitakin ruokia, mistä tulee vähiten oireita. Feline Porta 21 tonnikala & rapu on mukana kuivaruuan maistuvuuden parantamiseksi ja tuoretta lohta tarjoilen silloin tällöin. Suomalaista hirveä silloin kun mahdollista. ZiwiPeakin peura on myös suhteellisen vähäoireinen ja heppaa pitää seurailla.

Noraa ei siis saatu oireettomaksi, mutta oireet ovat nykyisellä ruokavaliolla vähäisiä verrattuna alkuperäiseen ja kissa elämäniloinen ja energinen, ne saa riittää. :)

"Vähemmän kirjoittamista, enemmän toimntaa!"

Maahan-temppu

Tämän tempun halusin opettaa alkujaan jo Haikulle, mutta Haikun luonne ei ole tähän soveltuva ja Rakukin tykkää enemmän muunlaisista tempuista. Noran kanssa tämän tempun opettamiseen oli täydelliset olosuhteet ja aloinkin opettamaan tätä sille. Nora on oppinut tempun jo aikoja sitten, mutta halusin hioa sen käsimerkittömäksi asti ennen videon tekemistä. Helpommin sanottu kuin tehty, joten käsimerkki jäi. Olen erittäin ylpeä tästä tempusta, eritoten koska tämän opettaminen ehti olla haaveenani vuosia ennen kuin sain sen viimein jollekulle opettettua.

Opetin tempun pitkälti Elina Väyrysen (Kissan aktivointi, 2009) ohjeiden mukaan, mutta viimeiseen vaiheeseen eli varsinaiseen maahanmenoon käytin fyysistä ohjausta laskemalla kämmenen kevyesti selän päälle, jotta kissa menisi makuuasentoon asti, Nora kun jäi omatoimisesti vain kyykkyasentoon.

Tällä hetkellä treenaan Rakun kanssa jalkojen välistä pujottelua ja Haikun kanssa taputusleikkiä. Noran kanssa alan treenaamaan uutena temppuna peruuttamista.

Riehakasta pääsiäistä!

Ainakin meillä on vietetty riehapäivää (muistettu myös herkutella niin kisut kuin mamikin), kisut saivat virtasysäyksen, joka on kestänyt aamusta asti. :3

Haiku odottaa pötkön lentämistä