keskiviikko 5. elokuuta 2020

Yhdessä hyvää, osa 6

Suurensuuri kiitos kaikille linkkimme kautta Zooplussassa shopanneille, sen ansiosta saimme taas lahjoitukset eteenpäin! ♥ Tällä kertaa kohteeksi valikoituivat Dewi ry ja Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys ry.

Yhteensä tähän asti komissioilla kerätyt lahjoitussummat



Kuten maksujen aikaleimoista näkyy, tämä julkaisu on vähän myöhässä. Kiireet ja Noran synttärijulkaisu ovat hidastaneet kirjoittamista, mutta maksut sentään ovat lähteneet vain pienellä viiveellä eteenpäin.

Näiden maksujen jälkeen Rekku Rescuelta tuli sydäntäsärkevä julkaisu heidän suuresta kissanpentumäärästään. Yhdistyksen hoivissa on nyt jopa 37 pentua ja pelkästään pentujen ruokiin, hiekkoihin ja matolääkkeisiin menee n. 2 000 €/kk, plus eläinlääkärikulut vähintään rokotusten osalta. Autetaan pieniä siten miten kukin pystyy. Jo julkaisun jako ja tiedon levitys auttaa. ♥ Tämä mami laittaa pentusille 20 €, onneksi eilen tuli sopivasti veronpalautuksetkin. Jokaisen pennun oikeus on mahdollisimman laadukas alku elämään.

Kiitos kaikille, jatketaan yhdessä hyväntekoa!

Blogin oikeasta laidasta löytyvän Zooplus-linkin kautta tehdyistä ostoista saan komissiopalkkiota 4 % verottomasta myyntihinnasta ja se lahjoitetaan lyhentämättömästi esykissojen käyttöön. Saan palkkion tililleni kun summaa on kertynyt vähintään 25 €. Shoppailijalle ei kerry tästä mitään lisäkuluja, eli linkin kautta shoppaillessa jää vain plussalle kun ostojen lisäksi tulee autettua esykissoja! Lahjoituskohdetoiveita saa esittää, valitsen itse pitkälti somen kautta kohteet, joskus Suomen Eläinsuojelun esylistaa hyödyntäen.

Ps. Keväisessä julkaisussa kerroin korona-ajan vaikuttavan Zooplus-komissioihin alentavasti, mutta tämä ei lopulta nähtävästi pitänytkään paikkaansa, sillä yksittäiset komissiot ovat olleet samaa luokkaa kuin aina. Hurraa!

maanantai 3. elokuuta 2020

Nora 8 v!!

Jo on. Näin se meidän koko eläinporukan toiseksi nuorimmainen täyttää tänään jo 8 vuotta. Suurensuuret onnittelut siis Nora-pikakiitäjälle!! ♥ ♥ ♥


Pieni prinsessa ei ole enää oikein aikoihin välittänyt leluista, mutta kaikki herkkupalkan sisältävät tekemiset saa vauhdin kiihtymään nollasta sataan. Temppuilu meillä on nyt tosin ollut pitkään paussilla ensin helteiden, ja sitten silmäepisodin vuoksi. Herkkuja heitellään metsästettäväksi silti pitkälti päivittäin ja siihen ohessa vähän arkiagilitya ja yksittäisiä temppuja.

Vauhtia tytöllä riittää ja askel on niin kevyt kuin voi olla. Tyttö rakastaa hyppiä ja olla korkealla, liikkuminen on paikoin melkeinpä liitämistä. Nopeuden vuoksi mami toivoisi ekstraparia silmiä, että pystyisi vahtimaan ruokatilanteita paremmin. Nora kun on kehittänyt ikävän ruokarosvousyritystavan yhden sattumalta onnistuneen lihavarkauden jälkeen (mikä ei päättynyt syömiseen, mutta onnistuminen se on nappauskin). Norahan ei saa syödä samaa ruokaa kuin kaverinsa allergioiden vuoksi.

Tytön lempipuuhaa on herkkuhetkien lisäksi oleskella mamin kainalossa. Nora nukkuu yöt kainalossani ja päikkäreillekin siitä saa kaverin aina. Tällöin muiden kannattaa pitää hajurakoa, elleivät halua saada omistushaluisen prinsessan tassusta. 

Silloin kun ei mennä satasta herkkujen perässä, on ihana ottaa päikyt korkealla pedissä. Huom. supersöpöt pinkit anturaiset.

Tuuuuh

Nora on löytänyt taas vanhan tapansa roikkua sammakkona sohvankulmalla.

Synttäreiden kunniaksi pieniä herkkuhetkiä on ollut pitkin päivää

Päikkykaveri ♥

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Silmäkontrolli

Alkuun on aivan pakko kehua miten hirmuisen reipas Nora on ollut tippojen oton kanssa! Vaikka kortisonitippoja on laitettu 4 kertaa päivässä, tyttö on ottanut ne tyynesti eikä ole kehittänyt pakoreaktiota lääkitysaikoja kohtaan.

Tämä stressittömyys on varmasti auttanut myös paranemisessa, sillä saimme aivan loistavia uutisia tänään kontrollissa: jo viikon lääkityksen jälkeen tulehdus on kokonaan poissa!! Silmänpainekin on noussut normaalimmaksi (10 mmHg -> 13 mmHg), mutta koska se ei ole vielä täysin tasoissa oikean silmän kanssa (16 mmHg), lääkitystä jatketaan vielä 3 vk joka viikko vähentäen annostusta. Tämä on myös varmistamiseksi, ettei tulehdus palaa heti takaisin. Tulehduskipulääkkeen saimme lopettaa jo heti.

"Kotona taas!"

Pieni söpöilijä pelikaverina eilen illalla

Koda sai AeroKatinsa. On se vain pieni verrattuna babyhaleriin! Paljon käytännöllisemmän kokoinen.

"WTF niitä on kaks?!"

"Mut hei... tuplaherkut?"

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Astmakontrolli

En muistanutkaan sanoa siinä kaiken Nora-huolen keskellä, että spesialisti-eläinlääkäriasemalle lähti mukaan myös Koda. Tämä eläinlääkäriasema on samassa kaupungissa kuin vakieläinlääkärimmekin ja olin varannut Kodalle astmakontrolliajan vakkarillemme ensi perjantaiksi jo hyvän aikaa sitten. Meiltä on matkaa kyseiseen kaupunkiin 100 km, joten Noran aikaa varatessa kysyin voisiko Kodan ottaa kontrolliin heille, pääsisimme vähemmillä ajoilla. Tämä onnistui, kisut menisivät tosin eri lääkäreille.

Automatka oli taas supertylsää, mutta voi sitä riemua kun poitsu pääsi ulos kopastaan mikrosirunlukua/potilastietojen keräystä varten! Sen jälkeen Koda ei enää koppaan mennytkään, vaan kun Noran tutkimusten aika koitti, Koda oleskeli mumminsa sylissä koko ajan kehräten ja välillä kommentoiden. Lopulta poitsu meni kuitenkin takaisin koppaansa, mutta halusi jatkaa tarkkailua ja kommentoimista kopan suulta.

"Hei tätiii, mieki täällä! Mitä noi kaikki jutut tekee?"

Noran jälkeen jouduttiin odottelemaan hetki odotustilassa ennen Kodan vuoroa, sen aikaa poikakin oleskeli kopassaan. Päästessämme röngtenhuoneeseen ja kopasta pois tottumaan tilaan, sama kehräys jatkui ja henkilökuntakin sai osansa taitavista leipurinotteista. Viimeinkin, huomiota kivoilta tädeiltä!

Röngtenkuvat olivat siistit, mutta koska maaliskuista kuvaa ei ollut nähtävillä, vertailua ei tokikaan voitu tehdä. Lääkitys pysyy ennallaan toistaiseksi ja eläinlääkäri aikoi lähettää kuvat vakkarillemme. Myös minulle, mutta ei ole ainakaan vielä tullut.

Tällä asemalla on AeroKat valikoimissaan. Ei ole kuitenkaan tietoa onko kammion pituudella eroa tehokkuudessa (AeroKat vs. ihmisten babyhaler, mikä meillä nyt on). Kodalla on edelleen ollut kerran kuussa yskäkohtaus, vaikkakin paljon lyhytkestoisempi kuin ennen lääkitystä. Varasin varalta poitsulle Aeron, onpahan ainakin yritetty. Saan sen ensi viikolla kun mennään Noran kanssa silmäkontrolliin. 

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Silmäspesialistilla

Perjantaina tuli nähtyä monenlaista silmäntutkimislaitetta eikä mikään niistä ollut yhtä mahtipontinen kuin olin ajatellut. Pieniä, mutta tehokkaita. Ja nyt! Nyt meillä on viimein täsmädiagnoosi.

Noralla on vasemmassa silmässä uveiitti eli etukammiotulehdus. Tulehdussolukertymiä löytyi linssin ja sarveiskalvon sisäpinnasta. 

Tulehdus on todennäköisesti idiopaattinen eli kehittynyt itsekseen ja ollut jo jonkin aikaa, kunnes nyt muuttui näkyväksi. Mustuaisella on onneksi hyvät mahdollisuudet palautua ennalleen anisokoriasta, mutta jos huonosti käy, niin tulehdus on sitkeä ja paraneminen vie viikkoja. 

Hoitona kortisonitipat 4 krt päivässä ja tulehduskipulääkettä päivittäin ainakin kontrollikäyntiin asti.

Oikean silmän silmänpaine oli normaali (16 mmHg), mutta vasemmassa oli alarajoilla (10 mmHg). Hoidon myötä paineen pitäisi palautua ennalleen, mutta pitää tarkkailla, ettei paine nouse myöskään liiaksi, mikä on mahdollista. Saimme tähän hyvät ohjeet miten tarkkailla ja menemme ensi viikon perjantaina kontrolliin katsomaan miten lääkitys on alkanut purra ja onhan paine pysynyt hyvänä.

Noraa hoitaneesta eläinlääkäristä jäi muutenkin todella hyvät fiilikset, hän kertoi aina mitä aikoi tehdä seuraavaksi ja diagnoosin jälkeen kertoi laajasti tulehduksen mekaniikasta, syyvaihtoehdoista, hoidosta yleisemmin ja kotihoidosta. Olimme kyseisellä eläinlääkäriasemalla nyt ensimmäistä kertaa.

Noran silmät pe ennen lääkityksen aloitusta. Sameutta ja erivärisyyttä vielä nähtävillä vasemmassa.

Kortisonitipat ovat onneksi lempeät eikä niiden anto ole ollut vaikeaa, Nora suhtautuu hoitoihin todella suopeasti. Ehkä kortisoni myös helpottaa tytön oloa, mikä edesauttaa yhteistyövalmiutta. 

Tänään auringonvalossa näki selvästi, että tipat ovat tehneet taikojaan! Silmä on jo normaalin näköinen, vain 2 pv lääkityksen aloituksesta!

Silmät tänään su

Hei taas, Noran kauniit silmät

Jo perjantaina diagnoosin ja hoitoennusteen saamisen jälkeen olo oli niin kevyt kun viimein silmän tilanteelle oli syy ja siihen hoito hyvällä ennusteella. Nyt olen niin onnellinen, että hoito on tehonnut näinkin nopeasti! Toivottavasti syvempi tutkimus ensi perjantaina tuo tullessaan lisää hyviä uutisia.

Pieni prinsessa. ♥

keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Nora silmäpotilaana, anisokoria

Anisokoria = erikokoiset mustuaiset

Noran silmämuutos tapahtui viime lauantaina päivällä. En tiedä mitä oli tapahtunut ennen, mutta kävellessäni keittiöön siellä oli vastassa Nora erikokoisten mustuaistensa kanssa. 

Silmämuutokset ovat aina akuutteja eläinlääkärikäyntitarpeita, mutta koska muita oireita - kuten turvotusta, siristelyä tai tulehdusvuotoa - ei ollut, päätin jättää silmän tarkkailuun. Illemmalla huomasin, että silmä myös heijastaa valoa väärin.



Silmä ei ollut lähtenyt paranemaan, vielä sunnuntaiaamuna mustuaiset pysyttelivät jääräpäisesti erikokoisina. Koska muita oireita ei vieläkään ollut, päivystävä eläinlääkäri katsoi, ettei ollut tarve päivystyskäynnille, mutta saimme onneksi ajan heti maanantaiaamupäivälle. 

Lauantaina silmä ei ollut vaivannut Noraa mitenkään, mutta sunnuntaina oli hieman hankausta, joten tyttö vietti osan päivästä kauluri päässään. Yllättävän rauhallisesti sen kanssa hengattiin ja jopa kehrättiin rapsuttaessa. Päiväruuan koittaessa kauluri jäi pois eikä silmää enää onneksi kutittanut.

Ylväs prinsessa kaulurista huolimatta

Maanantain lääkäriaika oli ensimmäinen kokemuksemme kyseisestä kunnaneläinlääkäristä. Olen todella kiitollinen nopeasta ajansaannista ja myös joustavasta esimiehestäni, jotta sain pitää "pidemmän ruokatauon" lääkärikäynnin mahdollistamiseksi. Eläinlääkäri kun oli viereisellä paikkakunnalla.

Käynnillä selvisi sen verran, ettei kyse ole haavasta, laajentunut pupilli ei reagoi valoon, sidekalvo on punoittava ja sarveiskalvo mahdollisesti hieman turvonnut. Heillä ei ollut laitteistoa laajempiin tutkimuksiin, joten varasin ohjeistuksesta ajan silmäspesialistille 100 km päähän. Samaan kaupunkiin, jossa käymme vuosittain hammashoidoissa, mutta tämä asema on eri. Onneksi heillekin sai ajan tosi nopealla aikataululla, pääsemme sinne nyt perjantaina.

Nora sai kunnalliselta mukaan varalta bakteeritulehduksen leviämistä estäviä silmätippoja, joita laitettaisiin niinkin usein kuin 6-8 kertaa päivässä ensimmäiset 2 päivää ja sitten hieman harvemmin. Kuitenkin, seuraavana aamuna koko silmä oli likaisen värinen. Oli toki mahdollista, että silmän tila oli itsestään edennyt, mutta epäilin tippoja ja jätin ne varalta pois. Lähetin tulevalle eläinlääkäriasemalle sähköpostitse kuvat silmästä, mutta sieltä ei vastattu voisiko syynä olla tipat. Olisin toki voinut soittaa heille ja kysyä, mutta päätin kokeilla jättää tipat kokonaan pois siltä päivältä.

Tiistaiaamu. Vasen silmä oli saanut likaisen värin.

Ja jo samana iltana silmä näytti kirkkaammalta ja tämä aamu vahvisti asiaa. Edelleen ovat eriväriset, mutta vähemmän verrattuna eiliseen. Mustuainen ei ole kuitenkaan lähtenyt paranemaan.


Anisokoria on seuraus ja yleensä itsessään harmiton. Anisokorian syyvaihtoehdot ovat todella laajat eikä paljain silmin ei onnistu mitenkään diagnosoida. Paranemismahdollisuudet riippuvat syystä. Syyhaitariin kuuluu mm.tulehdus, haava, hermovaurio, glaukooma (silmäpainetauti), jopa munuaisvika tai syöpä.

Eläinpuolelta löytyy todella vähän tietoa suomeksi, englanniksi onneksi kuitenkin paremmin. Ja perjantai on jo ovella, joten piina lähestyy loppuaan kun saadaan selvyys Noran tilanteelle.

Ainut lohtu tässä on, että tyttö on muuten täysin oma itsensä ja tyttö on alkanut ilmojen viilettyä taas tulla öisin kainaloon, lämmin paino rauhoittaa ja päikkäriseuraakin tytöstä saa aina. Toivon niin todella, että silmä saadaan takaisin kuntoon, myös näyttelyiden rotupr-hommien vuoksi. Tytön luonne on niihin niin omiaan, etten olisi vielä valmis luopumaan. Mutta näyttelykunto on siellä tärkeysjärjestyksen loppupäässä.

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Rötkötellen

Helteiden pysyttyä sinnikkäästi yllä Koda otti käyttöön mukavan viileän nukkumapaikan. Pitkälle pojalle taso ei ole tuottanut hankaluuksia silloinkaan kun halutaan oleskella pitkin pituuttaan.

Tuulettuu hyvin korva, häntä ja takatassut

Ei huippaa

Makuujoogaa

Pörröinen käärmes vai kissa?

"Mie nukun nyt, hys."

Eihän toki vieressä olisi useamman metrin pituudelta makuualustaa samaisen seinän vierestä