sunnuntai 15. tammikuuta 2023

Porokin joulunäyttely 2022

Joulukuun puolivälissä oli Pohjoisen Rotukissayhdistyksen jouluinen teemanäyttely, johon oli tarkoitus osallistua Minhon ja Kodan kanssa. Kodalle kuitenkin harmillisesti tuli paha ummetus näyttelypesun seurauksena, joten poikku päätyi jäämään molempina näyttelypäivinä kotiin toipumaan.

Sattumalta teemaan sopivasti näyttelyn somppuedustus oli täysin punaista. Minhon lisäksi paikalla oli Minhon emo Hilla (GIC SE*Vesselkattens Stina) sekä Diivaelämää-trio Norton (IP SC FI*Amajan Norton Norberto DVM), Tyyne (IP GIC FI*Amajan Serenissima Serafina) ja Viola (GIC FI*Amajan Viola Viviana).

Minholla on ollut vähän jännitystä aiemmissa näyttelyissä johtuen elämänsä toisessa näyttelyssä sattuneesta säikähtämisestä. Jokaisella sen jälkeisellä näyttelykerralla Minho on ollut enemmän ja enemmän oma itsensä, mutta vielä edellisellä kerralla oli havaittavissa jännitystä: Minho vietti aikaa pedin takana, välillä alla, ja tuomarille vuoroa odotellessa oli tärinää.

Mutta nyt Minho oli täysin oma itsensä jo heti näyttelyhäkkiin päästyään eikä tärinääkään ollut missään vaiheessa! Päinvastoin Minho melkein onnistui yhdessä välissä murtautua kantolaukusta ulos Tuomarin Paras -valintoja odotellessa. Onneksi Minhon kasvattaja huomasi kun Minholla oli jo pää ulkona laukusta. Poikku oli niin valmiina lähtemään tutkimusretkelle. 

Näyttely oli eurotyylinen eli yleisöä varten häkin/sturdin takaosa piti jättää avoimeksi. Minho asettui heti katselemaan kiinnostuneena aamuista hässäkkää kun ihmiset laittelivat kissojensa häkkejä, kävivät täyttämässä vesikuppeja ym. Olin ihan äimä, ylpeä ja onnellinen, että sain pelottoman tulikettuni takaisin! Minholla oli tällä kertaa eri peti kuin aiemmilla kerroilla, uskon sen olleen nyt ratkaisevana tekijänä. Tällä kertaa petinä oli kiipeilypuusta otettu peti, joka on Minhon bestiksen Rakun lempipetejä. Myös Minho itse nukkuu siinä paljon. Vahvat tutut tuoksut olivat varmasti omiaan rauhoittamaan mieltä ja tuomaan itsevarmuutta.

Näyttelyelämän seuraamista

"Entä mitäs täällä tapahtuu?"

Lauantain tuomarina Minholla oli Susanna Piispanen. Minho sai kehut profiilista, leuasta, silmistä, väristä, turkinlaadusta, hännästä ja näyttelykunnosta. Yleisvaikutelma: "sweet busy boy ♥". Saadun sertin myötä meidän talouteen rantautui ihka ensimmäinen leikkaamattomien titteli: champion! 


Minhoa kismitti kun ei päässyt syliin

Kaunis äippä!

Viola niin hienosti

Koska paikalla oli kolme leikkaamatonta (Minho, Hilla ja Viola), saatiin aikaan myös Värin Parhaan valinta. Minho on kolmikon nuorin, joten en odottanut pärjäämistä kehittyneempiä kisuja vastaan etenkään nyt kun Minho itsekin on jo aikuisten luokassa. Tyttöjä verrattiin ensin keskenään ja heistä Susanna hetken mietittyään valitsi Hillan Minhoa vastaan. Ja heistä taas hetken mietittyään Värin Parhaaksi (BIV) valikoitui Minho! 

Tuomarin Parhaassa taasen oli vanhempi hyvin menestynyt abessinialainen vastassa, joten Minhon päivä päättyi siihen. Se ei meitä haitannut lainkaan, sillä päivä oli jo ylittänyt odotukset! 

Tulos lauantailta: EX1 CAC BIV CH!

Tuore champion! Huiska oli BIV-palkinto

Ja vähän piti maistella


Sunnuntaina tuomarina oli Marco Scaglia. Häneltäkin Minho sai kovasti kehuja, erityisesti Marco piti Minhon väristä ja turkista. Yleisvaikutelma: "charming young boy". Tänä päivänä Viola oli jäänyt kotiin, joten Värin Parhaan valintaa ei muodostunut. Sunnuntaina moni muukin kissa oli abs ja sattuikin niin, ettei Minholla ollut kilpailijoita Tuomarin Parhaan valinnassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattista nominointia, mutta tuomari katsoi Minhon nominoinnin arvoiseksi "without a doubt" ja nominoi Minhon! Muista sompuista myös Tyyne pääsi paneeliin, hänelläkään ei ollut kilpailijoita paikalla, mutta selkeä nominointi oli hänelläkin. 

Ensimmäisenä pöydälle meni äippä

Että rakastan Hillan turkkia

Sitten oli pojan vuoro

Pikku kettu

Tyyne nautti huomiosta täysin rinnoin

Komea Norton, uimaan lähdössä

Tänäkään päivänä ei voinut kuin ihailla Minhon häkkikäytöstä. Minho oli täysin oma itsensä, oli utelias ja nautti huomiosta. Yleisöä kävi molempina päivinä runsain mitoin ja myös somput saivat oman osansa huomiosta ja ihasteluista. Toivottavasti syntyi myös uusia rakkauksia tätä ihanaa rotua kohtaan.

Best In Show -kisassa Minholla oli vastassaan sama upea aby, joka oli ollut edellisenä päivänä Minhoa vastaan Tuomarin Parhaassa. Tuomarit antoivat äänensä odotetusti abylle. Mutta, jälleen taas sai olla niin onnessaan Minhon käytöksestä, sillä poika antoi esitellä itsensä aivan täydellisesti! Olin paneelissa jännittänyt eniten juuri tuota poikun käytöstä miten antaa itsensä esittää, mutta meille sattui juuri huippu assari, joka esitteli Minhon parhaimmillaan.

Upea päätös upealle ja superhauskalle viikonlopulle! Illan kruunasi vielä, että kotiintultuamme Koda oli alkanut toipumaan ummetuksesta, ruoka maistui ja kakka liikkui (ummetuksesta huolestuin sen verran lauantaina, että soitin päivystävälle eläinlääkärille. Sieltä saatiin hyvä vinkki antaa parafiiniöljyn kaverina Levolacia, tukosta ell ei vielä epäillyt).

Sunnuntain tulos: EX1 CACIB NOM!



Kuten Porokin näyttelyissä tapana, tämäkin näyttely huokui upeaa rentoa ja hyvämielistä Porok-henkeä. Kuvia teeman näkyvyydestä näyttelyssä, BIS-ruusukepuu jäi valitettavasti kuvaamatta:

Pukki jakoi karkkia kaikille molempina päivinä

Minhon häkki, koristelu kisujen mummin käsialaa



Kisu porojen kyydissä

Ihana värimaailma

keskiviikko 28. joulukuuta 2022

Joulun riemua

Toivottavasti kaikilla oli ihana joulu! Joulu on ehdottomasti suosikkijuhlani vuodesta ja olinkin ottanut, kisujenkin riemuksi, töistä kolme päivää vapaata joulun alla. Nautimme yhdessäolosta, lahjojen paketoinnista ja joululeffojen katsomisesta. 

Itse jouluaattona oli perinteiset mallit eli olin sukuloimassa jokusen tunnin ja loppupäivä kotona kissujen kanssa, samoissa tunnelmissa kuin mitä oltiin jo saatu kehrättyä useampi päivä. Lahjojen avauksen aikaan kisut olivat innokkaina avustamassa ja olipa kisut olleet kiltteinä! Pukki toi paljon ihania ja mieleisiä lahjoja.

Oikein nimellä olevat ihanat paketit, vain kisuille

Oi mitä herkkuja! Pukki tiesi meidän allergiarajoitukset, tonnikalamärkäruoka on sellainen mitä Norakin voi syödä ja Cosman tuna on meidän vakkariherkku kaikkiin herkkuhetkiin. Nämä lahjat olivat mummi-pukilta.

Minhoa kiinnosti maistella kääreitä

Sain Diivaelämää-sivun joulukalenterin mieluisan näköisistä dobo-julkaisuista inspiraation lähteä kokeilemaan harrastusta meillekin. Kodalle toivoisin vahvempia takajalkojen lihaksia ja niitä ollaan treenattu sohvan selkänojaa hyödyntäen, mutta doboilu olisi varmasti pojalle mieluisa harrastus ja tottakai muillekin! Kisut saivat aloituksena tasapainotyynyn, tilasin tyynyn Espoon Eläinfysioterapian verkkokaupasta. 

Yllättävää, tai sitten ei, että Raku ihastui tyynyyn niin, että muiden oli vaikea saada omaa testivuoroa!

"Superkiva tää uus herkkupainike!"

Kolmen kissan yhteisläpy, oi herkkujen riemua!

Kodalla tyynylle astuminen ei sujunut ihan yhtä luontevasti, mutta herkkujen voimalla testattiin!

"Mut täähän on niin helppo!"

"Hellooo, läpykaveri?"

Kivana yllätyksenä tyynyn mukana tuli myös ohjeet muutamaan liikkeeseen.

Läpy sille!

Myös Nora kokeili

"Voisit nyt vähän enemmän panostaa..."

Kaikki kisut olivat todella väsyneitä tähän uuteen tutustumisen jälkeen. Uni oli tyytyväistä ja syvää. Luvassa paljon hauskoja treenihetkiä!

Yöllä kun kisut olivat saaneet taas virtaa, avattiin vielä viimeinen lahja: Yugie-verkkokaupasta tilattuja onkilelun syöttejä! Itse onkilelun kisut olivatkin jo saaneet aiemmin ja Matonen on yhä Minholla päivittäisissä leikeissä, yksi ehdottomista lemppareista! Yugiella on monenlaisia syöttejä moneen makuun ja odotin innolla näkeväni tuleeko yksilöllisiä suosikkeja.

Lelut herättivät suurta kiinnostusta

Monenlaista, moneen makuun

Wupii!

Haikukin innostui

Kaikki syötit testattiin ja kaikki lelut olivat oikeastaan varsin tasavahvuiset. Omaan korvaan kellolliset eivät ole niin mukavia, joten tällä hetkellä ongessa on vihreä hapsulelu. Se onkin ollut todella mieleinen! Minhon lemppari vaikuttaisi olevan yhä Matonen, Kodaa kiinnostaa sulka- ja hapsulelu ja Rakua hapsulelu. Nyt kun hapsusyötti on paikoillaan, leikki jakaantuu hyvin kolmen kisun kesken.

Iltapalana jouluruuaksi kisut saivat Primacatin märkäruokaa lihan ja lisien kaverina.

Ja tällä viikolla siirrytäänkin jo vuoteen 2023, ihanaa alkavaa vuotta!

maanantai 14. marraskuuta 2022

Rakun kuulumiset

Torstaina 3.11. oli kauan kauhullakin odotettu päivä kun uusintayritys Rakun hampaiden hoidolle koitti viimein kesäkuisen yrityksen ja siinä tulleen keuhkopöhön jälkeen. Jännitys piti kuitenkin pitää kurissa, jottei se tarttuisi Rakuun. Tämän paremmin ei voitaisi valmistautua ja vaikka harmillisen sattuman vuoksi Raku oksensikin ennen matkaa kotona annettavat lääkkeet, piti toivoa että ne ehtivät hieman vaikuttaa ja kaikki menisi hyvin.

Matka meni hyvin. Odotusaulassa meni hyvin. Alkukeskustelu eläinlääkärin kanssa meni sitäkin paremmin. Rauhoittavan lääkkeen otto meni myös. Raku sai erityistarpeidensa vuoksi normaalista poikkeavia anestesialääkkeitä ja eläinlääkäri pohjusti niiden vaikutukset sekä mahdolliset sivuvaikutukset todella kattavasti. Keskustelu ja tunnelma oli rauhallinen ja myös poika pysyi koko ajan rauhallisena, piikkiä tuskin edes huomasi. Lääke tehosi heti (vrt. edellisen kerran anestesiassa oikeaa vaikutusta odoteltiin ainakin n. 45 min eikä sitä tullut vielä silloinkaan) eikä mahdollisia sivuvaikutuksia ilmennyt.

Tämä eläinlääkäri oli tuttu Kodan hammashoitokerroilta ja luottavaisin mielin uskalsin jättää Rakun operoitavaksi, etenkin kun rauhoitus oli sujunut noin hyvin. 

Kesäkuisen röntgenin mukaan suussa oli odotettavissa 2 syöpynyttä hammasta ja suunnitelmana oli poistaa myös kaikki terveet tulevien anestesioiden välttämiseksi ainakaan hammassyistä. Eläinlääkäri tosin toivoi, että yläkulmahampaat pystyttäisiin säästämään niiden tukiroolin vuoksi. Hammassyöpymäsairaus TR (ent. FORL) on tehnyt tuhojaan vuosien varrella niin, että Rakun suussa oli enää 8 hammasta. TR:n etenevyydestä johtuen Rakun röntgen- ja täten anestesiatarve on ollut vuosittainen.

Kävi ilmi, että tässä viiden kuukauden aikana hammassyöpymä oli edennyt ja syövyttänyt 4 hammasta lisää. Eli yhteensä 6 hammasta oli syöpyneenä, ainoat terveet olivat yläkulmahampaat. Eläinlääkäri päätyi säästämään ne. Hän piti epätodennäköisenä että niihin hampaisiin tulisi mitään, koska olivat säilyneet nytkin ilman minkäänlaisia syöpymämuutoksia.

Hammasoperaatio oli mennyt todella hyvin ja ongelmitta, kipeät 6 hammasta poistettiin ja tullessani noutamaan poikkua sopivan heräämisajan jälkeen, poika oli virkeänä ja mikä ihmeellisintä, ilman pahoinvointia! Yleensä heräämisvaiheessa kuolan määrä on ollut poikulla valtaisa, nyt sitä ei ollut. Nytkähtelevä poika oli, mutta se johtui anestesialääkkeistä. Varoiteltiin, että vaikutus saattaa kestää seuraavaan päivään.

Kotona nytkähtely jatkui, mutta satunnaisena eikä haitannut Rakua. Olimme ensin sulkeutuneena yhteen huoneeseen (Minho ehti pujahtaa huoneeseen myös), mutta kun pahoinvointia ei ilmennyt ja kävelykin tasaantui, niin poika pääsi muiden joukkoon yllättävänkin pian. Pian iski läheisyyspula ja poika hakeutui viereen kehräämään.


Itse en voinut kuin vain olla niin mahdottoman onnellinen, että Raku oli yhä siinä, meidän kanssa.

Raku sai kotona annettavaksi lääkkeeksi tuttua Metacam-tulehduskipulääkettä sekä uudenlaista antibioottia. Se oli uusi, koska oli juuri Rakua varten valittu erityistarpeen mukaan. Taas jännitin mahan kestävyyttä, pysyykö lääkkeet sisällä. 

Nämäkin kuitenkin osoittauivat ihan erinomaisiksi Rakulle, ei ongelmaa! Kipulääkettä poika söi 5 pv ja antibioottia 7, viimeiset lääkkeet syötiin siis vime viikon loppupuolella.

Suu on parantunut todella hyvin. Poika on ollut paranemisen aikaan entistä hellyydenkipeämpi, monesti Noran suureksi ärsytykseksi. Raku kun on halunnut mm. nukkua yöt kainalossa, mikä on aina ollut Noran paikka. Hellyydenkipeys on nyt tasaantunut entiselleen (runsasta yhä),tosin nopeuskilpailu kainalopaikasta on jatkunut.


Loppusanoina: miten taitavasti kissat osaavatkaan peittää kipunsa. Kuinka moni olisi arvannut, että synttärivideon vauhtihirmulla on 6 kipeää hammasta suussaan? Raku on ollut täysin oma riehakas, hyväntuulinen ja rakastava itsensä. On hakeutunut seuraan entiseen tapaan eikä muut kisut ole kiusanneet. Isoja lihanpaloja ei ole syönyt, mutta paloiteltuna ruokahalu on ollut erinomainen. 

Meillä on melkeinpä kaikki syöpymäkerrat jääneet kiinni hampaidenharjauksessa. Syöpyneiden hampaiden ikenet ovat arat ja verestävät, mikä on jättänyt jälkensä hammasharjaan. Harjaus tottakai keskeytetään, kunnes suu on taas terve. Myös Rakun kesädiagnoosin hampaat jäivät alkujaan kiinni hampaidenharjauksessa.

En voi kylliksi korostaa hampaidenharjauksen tärkeyttä. Se ei estä hammaskiven muodostumista, mutta hidastaa huomattavasti ja harjauksessa myös syöpymien ja tulehduksien nopea löytyminen on tehokkaampaa. Kellään ei ole kuitenkaan röntgenkatsetta ja koska syöpymät alkavat hampaan juuressa silmän ulottumattomissa, on säännöllinen hammasröntgen myös tarpeen suun hyvinvoinnin seuraamiseksi. Tämä  on paras tehdä hammaskiven puhdistuksen yhteydessä, säännöllisesti. Omien kissojeni kanssa olen todennut tarpeen olevan vuosittainen etenkin sen jälkeen kun ensimmäinen syöpymä on löytynyt.

Kissoilla hammassyöpymät ovat huomattavasti yleisempiä kuin koirilla, toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Syöpymää esiintyy myös villeillä kissaeläimillä. Eri tutkimusten mukaan n. 20-75 % kissoista sairastuu jossain vaiheessa hammassyöpymään niiden elämän aikana.

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Raku 11 v!

Rakas Ragnar täytti eilen 11 vuotta! Paljon onnea höpsölle ja aina iloiselle, vilkkaalle kehräilijälle!

Synttäreitä vietettiin oikeana päivänä, vaikka julkaisu tuleekin hieman myöhässä. Päivä oli hyvin Rakun näköinen. Synttäreitä vastaisena yönä riehuttiin tuttuun tapaan ja onnistuin taltioimaan sitä videollekin (alla). Poikku ei selvästikään ole saanut memoa iästään: hän on nyt virallisesti seniori, mutta se ei vauhtia hidasta.

Synttäripäivänä oli ruokana aamu- ja iltapalana Rakun lempparia: broilerin paistisuikaletta. Tein itselle katkarapusalaattia ja kisut Noraa lukuunottamatta (allergia) saivat huuhdelluista katkaravuista itselleen useammatkin suupalat. Rakullekin uskaltauduin antamaan ja hyvin pysyi sisällä. Uudet kokeilut ovat aina riski kun pojalla on ollut viimeisen vuoden ajan herkkyyttä normaalista saannista poikkeavien suuhunpantavien kanssa. Niin ruoka-, ravintolisä-, kuin lääkerintamallakin.

Päivä meni hyvinkin rennoissa tunnelmissa paria leikkihetkeä ja yhtä tempputreeniä lukuunottamatta. Poikku nautti sängyn pehmeydestä ja siellä saaduista pusu-, silitys- ja halihetkistä. Myös syliin tultiin ollessani telkkarin ääreellä. Aika rento päivä, mutta varmasti poikun mieleen.

11 v komistus

 


Tänään ollaankin oltu vähän eri tunnelmissa. Ensi viikon torstaina matkaamme viimein hammaslääkäritädin luo ja olemme testailleet eri esiannettavia lääkkeitä reissua varten. Elokuisesta sydänultrasta saimme mukaan gabapentiiniä esirauhoittavaksi valmisteeksi, jota meidän tuli testata ennen reissua tietyin vaikutusodotuksin. Ensimmäisellä testillä mentiin pienemmällä annostuksella, mutta koska se ei tuonut riittävän suurta vaikutusta, kokeilimme parin viikon päästä tupla-annostuksella. Sekään ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta, ei oikeastaan tuntunut olevan edes eroa pienempään annostukseen. Positiivista, että pysyi kuitenkin sisällä. 

Soitin eläinlääkäriasemalle ja eläinlääkäri pähkäili meille toisen lääkkeen testattavaksi, joka ymmärtääkseni oli ainut jäljelläoleva mahdollinen Rakun kriteereillä. Tuote on tuore markkinoilla, nimeltään Bonqat. Sen kaveriksi saatiin myös pahoinvoinninestolääke Cerenia.

Cereniaa testasimme pari viikkoa sitten ja pysyi hyvin sisällä, tänään oli Bonqatin vuoro suurin odotuksin. On pysynyt sisällä ja toimii!

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Minho täyttää vuoden!

Minho täyttää tänään kokonaisen 1 vuotta! Uuden kissan ottaminen joukkoon on aina jännittävää, sillä ei pelkästään kissan ja omistajan tarpeiden ja toiveiden tule kohdata, vaan huomioon tulee ottaa myös yhteensopivuus talouden muiden kissojen kanssa. Minho on alusta alkaen sulautunut meidän joukkoon aivan täydellisesti, poika tulee erinomaisesti toimeen kaikkien kanssa. Eikä ihme, sillä Minhon luonne on puhdasta kultaa. Kissankielentaidoista puhumattakaan, jotka saa täydet pisteet 11/10. Poika on toisia kunnioittava, mutta myös puoliaan pitävä. Antaa tilaa (paitsi mamille), mutta on myös aina valmis leikkiin. Riehakas, puhelias, rohkea, todella fiksu ja oppivainen. Syliin/selkään tulee päästä monta kertaa päivässä. Poikamaista rämäpäisyyttäkin löytyy: poika ihan rennosti hyppii melkein katon korkeudesta suoraan lattialle mamin kauhisteluista huolimatta eikä vauhdin aikana ehditä katsoa milloin ne jarrut olisi hyvä laittaa päälle. Kova on luotto oman luuston lujuuteen. 

Kalliolla kukkulalla, vuorella korkealla!

Minhon myötä ollaan myös siirrytty alueelle, mille en ikinä olisi uskonut astuvani. Mutta niin vain kun se täydellinen yksilö tulee vastaan, voi mieli muuttua. Minho on yhä leikkaamaton ja myös pysyy niin jonkin aikaa. Isoin syy miksen ole koskaan edes harkinnut leikkaamattoman kissan pitämistä on leikkaamattomuuden vaikutus laumakemioihin. Toinen on merkkailu. Somput ovat onneksi merkkailun suhteen yksiä helpoimmista roduista kun merkkailu ei yleensä ala kovin nuorena. Näin on onneksi ainakin vielä Minhonkin kanssa, pisut tulee oikeaan paikkaan. Myöskään laumakemioista ei ole tarvinnut stressata, Minho on herrasmies eikä hormonit ole viilentäneet välejä kenenkään kanssa. Välillä saadaan nauttia pienistä laulunäytteistä, ei muuta. Aika näyttää tuleeko maailmaan joskus pikkuminhoja.

"Ai pikkuminuja?! Apujoukoista oisi kyl hyötyä!"

Ei ole paikkaa missä Matonen olisi turvassa.

Punainen väri on alkuperäinen haaveeni sompuissa ja Minhon väri on omaan silmään mitä kaunein, upea leiskuvan punainen. Poika todella elää nimelleen (Vulpes Fearless Firefox).

"Tää on varmaan jokin harvinainen Matonen-laji kun noin lentelee!"

Synttäreitä ollaan vietetty railakkaasti, poikku sai valita joululahjaksi tilatuista Yugie-onkilelun syöteistä itselleen mieleisen ja ylläripylläri huippusuosion saanut Matonen sai itselleen uuden värikaverin! Aiemmin ollaan leikitty mustalla ja rakkaus leluun näkyy jo kunnossa. Nyt kuvioihin astui kirjavan vihreä, jonka perässä painettiin ihan samaa hurjaa vauhtia! Kisujen pappa kävi myös kylässä ja kaikki saivat masun täyteen herkkuja. Iltapalaksi on vielä spessua luvassa.

"Oi iloa kun pappa on käymässä!" Pappa on Kodan lemppareita

Paljon onnea rakkaalle vauhtihirmulle ja suuri kiitos Minttu- kasvattajalle upeanupeasta pojasta!! ❤️

sunnuntai 28. elokuuta 2022

Raku sydänultrassa

Viime viikon perjantaina 19.8. matkasimme Rakun kanssa tutulle eläinlääkäriasemalle 100 km päähän sydänultraa varten. Sydänultra otetaan, jotta saadaan varmistus, ettei Rakun kesäkuinen keuhkopöhö johtunut mistään sydänperäisestä vaivasta, vaikka alkuvuodesta otettu sydänveriarvo proBNP olikin tulokseltaan normaali.

Raku-parka ei pitänyt lainkaan taas eläinlääkäriin päätymisestä ja kuolamäärä jo eläinlääkärin odotusaulassa oli runsasta, mutta kiihtyi tutkimushuoneeseen päästyämme. Raku sai rauhoittua rauhassa sillä välin kun eläinlääkäri keräsi esitietoja ylös. 

Raku sai pysytellä kopassaan, turvapaikassa, esitietojen keräyksen ja alkututkimusten ajan.

Tutkimuksissa Rakun sydämestä kuului taas sama sivuääni kuin alkuvuoden tutkimuksissa toisella asemalla. Kyseinen sivuääni voi olla viaton/harmiton, mutta voi myös olla merkki sairaudesta.

Itse sydänultassa Raku oli todella kiltisti paikoillaan ja eläinlääkäri hoiti tutkimuksen lempein ottein, mikä myös rauhoitti pojan oloa. Ultrasta saimme iloisia uutisia: sydän on täysin terve, erinomaisessa kunnossa ikä huomioiden!


Rakulla ei ole ollut yskää enää alkuvuotisen eläinlääkärikäynnin jälkeen (jossa yskän syytä tutkittiin...), mutta nyt otettiin varalta myös keuhkoröntgen varmistuksena, ettei keuhkoissa ole muutoksia keuhkopöhön jälkeen. Ei pitäisi olla, mutta katsottiin eläinlääkärin kanssa paremmaksi varmistaa. Keuhkokuvissa ei näkynyt patologisia löydöksiä, mutta oli lievästi lisääntynyttä bronkointerstitiaalikuvioitusta,  mikä voi olla ikääntymismuutos, mutta sopii myös lievään astmaan/keuhkoputkisairauteen. Eläinlääkärin mukaan kuvat kuitenkin ok.

Ultrassa oli levollinen tunnelma, Raku sai olla osittain omalla viltillään.

Käynnistä jäi kaikkineen todella hyvä ja luottavainen olo. Eläinlääkäri oli todella asiantunteva ja Raku sai todella hyvää kohtelua. Käynnillä painotettiin todella paljon kissan stressittömyyteen ja Rakun kuolaus loppuikin siinä vaiheessa kun ultraa alettiin tekemään. Kardiologi suunnittelee nyt yhdessä hammaslääkärin kanssa Rakulle mahdollisimman turvallisen anestesian ja seuranta tulee olemaan tarkkaa. Aseman hoitajillakin on vankkaa kokemusta riskiryhmäläisten anestesioista, joten Raku on varmasti parhaassa mahdollisessa hoidossa.

Jo nyt rajattiin Rakun käytöstä pois alfa-2-agonistityyppiset rauhoitusaineet, jotka yleisimmin ovat komplikaatioiden taustalla. Lisäksi, koska Raku oli noin stressaantunut jo tullessaan, Rakulle kokeillaan jo kotona annettavaa esirauhoitusta, jotta poika tulisi asemalle mahdollisimman stressittömänä. Lääkettä testaamme ensin jonain rauhallisena päivänä ennen matkaa, jotta varmistamme annostuksen oikeellisuuden Rakulle. Mitä stressittömämpi kissa, sitä paremmin lääkkeet vaikuttavat ja anestesia saadaan pidettyä turvallisempana. 

Raku kääriytyi käteni ympärille käynnin loppuvaiheilla. Kehräys meinasi tehdä tulojaan, mutta aivan niin rennoksi ei ehditty.

Olimme yhtä mieltä, että jos kaikki sujuu hyvin ja anestesian aika sallii (siinäkin on kestolle turvallisuuden rajat), poistetaan kaikki hampaat tulevien nukutusten ehkäisemiseksi. Hammassyöpymän vuoksi Rakulla on vuosittainen röntgentarve ja nyt sairaiden hampaiden poiston jälkeen suuhun jäisi vain 6 hammasta. Koko anestesia tehdään kuitenkin Rakun ehdoilla, riskejä ottamatta.