Tervetuloa perheeseen, Tiitus (FI*Dezzicat's Quadrille QuintusCurl)!! Lauantaina 2.11. meille kotiutui 15 vk ikäinen hurmuripoika. Poika haettiin lyhyen matkan päästä Oulusta, jonne kasvattaja Dezzi toi Tiituksen ja velipojan. Kotimatkan pidin Tiituksen koppaa sylissäni ja kättäni kopan ritilää vasten, poika tuhisi koko matkan kättäni vasten.
Kotona Tiitus sai alkuun oman huoneen kotiutumista varten, huone tutkittiin kiinnostuneena. Huoneessa on yhden seinän mittainen peilikaappi ja oma peilikuva jännitti alkuun, mutta siitä huolimatta ruoka ja leikki maistui. Kun oma kaksoiskappale todettiin harmittomaksi, alkoi entistä riehakkaammin leikki maistua ja koko huone raikasi kehräyksen voimasta!
Kotiutuminen
Ensimmäisen yön poika nukkui hänelle varatussa huoneessa. Aikuiset kissat olivat kiinnostuneita, mutta antoivat minulle hyvin tilaa kulkea ovesta yrittämättä isommin luikahtaa sisään katsomaan uutta tulokasta. Myöskään Tiitus ei pitänyt kiirettä tutustumishalujen kanssa, vaan tarkkaili ovestakulkua hieman kauempaa.
Yö meni hyvin ja seuraavana aamuna Minho päätti aloittaa tutustumisen ja livahti huoneeseen viedessäni Tiitukselle aamupalaa. Minhon kissankielen taidot ovat kympin arvoiset ja poika todella upeasti viestitti pennulle, ettei ole uhka. Tutustumista kesti tunnin, jonka jälkeen päästin Minhon isojen puolelle. Päivällä pojat pääsivät uudestaan yhteen ja illalla Tiitus kävi sylissäni tutustumassa asuntoon. Ketään aikuisista ei kiinnostanut sylissäni kehräävä pentu, vaikka huomasivatkin hänet. Tästä rohkaistuneena Tiitus pääsi olemaan hetken olohuoneessa myöhemmin illalla. Sekä Haiku että Nora kävivät nenuttelemassa tulokkaan - ilman ainuttakaan sähinää!
 |
| Gimme gimme! |
Toisenkin yön Tiitus nukkui kuitenkin erillään muista, mutta jo maanantaiaamuna poika pääsi pysyvästi muiden kanssa yhteen. Myös Koda kävi tutustumassa tulokkaaseen, ilman sähinää hänkin. Ainut, joka oli varauksellinen ja sähisi, oli pojan isoisoisoisosetä Ragnar. Tiitus tutki asunnon häntä pystyssä ja Minho onnistui houkuttelemaan hänet myös leikkiin.
Minho on ollut todella onnellinen uudesta ystävästä, joka jaksaa leikkiä pitkiäkin aikoja putkeen. Pojista tuli nopeasti tiivis pari ja Ragnarkin lämpesi tulokkaalle pian. Minho ja Tiitus pesevät toisiaan, leikkivät hippaa ja painia.
 |
| Tutustumisia, Minho testailee joko pikkukaveri olisi valmis leikkiin |
 |
| Asuntoon tutustumista |
 |
| "Hei mä oon Koda!" |
 |
| Isoisoisoisosetä valvoo (Tiituksella juuri naamapesu kesken) |
 |
| Apinointia |
 |
| Yhteistä leikkiä palloradalla |
 |
| Team punaiset |
Kastraatio
Tiitus kastroitiin heti ensimmäisellä viikollaan meillä. Seuranta oli tällöin helppoa kun olin ottanut viikon "mammalomaksi" töistä, niin pystyimme vapaammilla aikatauluilla käydä operoinnissa ja olin koko ajan kotona seuraamassa vointia. Kastraatio meni erinomaisesti, poika oli ylivirkeä operointipäivän, mutta otti univelat kiinni seuraavana päivänä ja sitten meno olikin täysin normaalia.
.jpg) |
| Leikkihetki odotusaulassa |
 |
| "MITÄ sulle on tehty?!" |
 |
| Leikki maistui melkeinpä heti kotiuduttua |
Paluu arkeen
Jännitin ensimmäistä työviikkoani miten kissat pärjäävät keskenään työpäivän ajan. Mitään konflikteja ei ole ollut ja kissojen tutustuminen on sujunut paremmin kuin uskalsin toivoakaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Pystyn onneksi helposti tulemaan lounaspaussien ajaksi kotiin antamaan Tiitukselle ylimääräisen aterian. Olimme tehneet pieniä yksinoloharjoituksia jo aiemmin ja Tiitus ei ole välittänyt poissaoloistani mitään. Jos poika on ollut nukkumassa kun olen lähtenyt, takaisintullessani poika on yhä samassa paikkaa nukkumassa. Jos olen lähtenyt pojan ollessa hereillä, poika on siirtynyt unille lähtöni jälkeen.
Niin oli nytkin - ensimmäisenä arkimaanantaina tullessani lounastauolla kotiin, herätin Tiituksen ja muut makoisilta päiväunilta. Ruoka ja leikki maistui. Loppuviikko menikin aivan yhtä hyvin - aina herätin päikkäreiltä tullessani ja selvästi kaikki on mennyt hyvin poissaolojeni aikana.
Tiitus on lähinnä leikkinyt kissoista vain Minhon kanssa, mutta Noran kanssa nukutaan lähekkäin vieressäni ja sen myötä pieniä leikinpoikasiakin on paikoin näkynyt. Haiku on jo opettanut hänen ylhäisen arvokkuutensa ja mitä mieltä on yhteisleikeistä. Kodan ja Ragnarin kanssa ollaan puskemis- ja lyhyissä pesuväleissä.
Summa summarum, Tiitus on aivan upea ja hurmaava poika. Niin leikkisä, utelias, toisia kissoja kunnioittava, tasapainoinen, aurinkoinen ja kehräävä persoona! Tiitus rakastaa olla lähellä ja sylissä ja hänestä saakin herkästi kaverin niin sohvalle loikoilemaan kuin unikaveriksikin.
Eikä vain luonne ole kultaa, vaan erityisen miellyttävä on myös sukutausta: ei vain, että hän on sukua Ragnarille, mutta laajan geenipoolin ystävänä tykkään kovasti, että Tiituksen emon puolelta isopappa on kotikissa (astutus Kissaliiton erityisluvalla).
.jpg)
