lauantai 30. joulukuuta 2017

Kisut kiltteinä

Vielä hetkeksi ennen Uutta Vuotta palataan jouluisiin tunnelmiin, kun kisut näyttävät mitä saivat tontuilta joululahjaksi. Kisut olivatkin olleet (luonnollisesti) erittäin kiltteinä.

"Ai lahjojen aika? No voishan sitä ku ei muutakaan tekemistä..."

Kisujen omalla maminakin tunnetulla kotitontulla meinasi käydä moka kun aluksi tonttu ei saanut mieleensä mitään sellaista, mitä kisuilla ei jo olisi jossain vastaavassa muodossa. Mutta, joulun lähestyessä ideoita alkoikin tupsahtelemaan siihen tahtiin, että lopulta kissujen lahjat täyttivät jo yhden kokonaisen kassin. Toki myös lahjojen koolla oli vaikutusta.

Ensimmäisenä lahjana oli Trixie Turbino, paristokäyttöinen hiirilelu. Lelun ideana on paristoilla toimiva pallo, joka liikkelehtii niin, että pallossa kiinnioleva hiiri liikkuu kissan saalistusvaistoa stimuloivasti.


 
Lelu ei vastannut odotuksia. Liikehdintä/pyöriminen oli turhan nopeaa etenkin ahtaassa ympäristössä: ajojahti loppui kirjaimellisesti seinään. Hiirellä oli myös tapana kietoutua pallon ympärille niin, että pelkästään hiiren vaaniminen oli mahdotonta. Haiku syöksyi hiiren perään kahdesti, mutta Rakua kiinnosti enemmän omituisesti liikkuva äänekäs pallo. Nora ei vaivautunut edes katsomaan lelua. Parin minuutin kokeilun jälkeen lelu päätyi hyllylle ja tuskin tulee sieltä ainakaan pallon kera enää käyttöön.

Seuraava lelu oli sentään sitäkin onnistuneempi: Pounce House on ollut todella rakastettu! Teltan mukana tuli myös pattereilla toimiva sulkalelu, mutta vaikka se alkuun kiehtoikin kisuja, koin sen epäkäytännölliseksi (esim. Haiku sai sen kerran vedettyä pois pidikkeestään) ja otin sen pois. Mainittakoon, että tämän moottori oli miellyttävän hiljainen toisin kuin Turbinossa.

"Mikäs tää pyörivä juttu on?"

"Au! Ihan tyhmä!"


"Voi amatöörit teitä!"

Teltan kangas on liukas ja ohut, mitkä molemmat ominaisuudet ovat omiaan stimuloimaan kissan saalistusvaistoja kun jotain rapisuttaa kangasta vasten. Nora rakastaa kun teltan ulkopuolelta luo varjon takaseinään, silloin alkaa armoton seinän raapiminen kun tyttö koittaa päästä teltan läpi lelun luo. Nora myös rakastaa kulman takaa kurkkivia leluja. Raku taasen nauttii kun pääsee tallaamaan teltan lyttyyn ja raapia lelun perään teltan ulkopuolelta. Haikun kiinnostus lopahti sulkalelun poistumisen myötä.

Raku: "Timbeeer!"

Kolmas ja viimeinen minulta tullut lahja oli nenätyöskentelymatto Little & Bigger Shaggy. Matto on kätevän kokoinen konepesuun ja tarpeeksi iso tarjotakseen jonkinlaista haastetta. Nora ei kiinnostunut matosta, mutta Haiku ja Raku alkoivat heti töihin. Intensiivisen etsinnän avulla hapsujen uumeniin piilotetut namit löytyivät nopeasti.




Kisujen mummikin oli todennut talossa olevan kilttejä lapsia. Kisut saivat ruokalahjana kalkkunan rintafilettä sekä ison lohifileen. Lohta kisut söivät porukalla kolmena iltana putkeen ja loput menivät pakkaseen kalkkunan seuraksi.

Lisäksi kisut saivat mummilta lankakerän pätkän sekä uuden keppilelun, Grumpy Catin. Tätä oli hauska saalistaa teltan uumenista.

"Raur!" sanoo telttapantteri


Raku: "Anna määkin välillä!"

"Jee!"

Yhdestä paketista paljastui pehmoinen lampaantalja ja toisesta kissanminttulelu. Talja pääsi pehmustamaan telttaa ja erityisesti Nora on nauttinut kovasti moisesta ylellisyydestä. Myös kissanminttulelu on omiaan telttaleikkeihin, joten se pitkälti asustaa joko teltan sisällä tai välittömässä läheisyydessä.

Leluun kuuluu myös vaihtopusseja

"Tää pehmokasa on mun!"

"Jokin liikkuu meidän teltan alla!"

Kuninkaallinen teltta


Ainut miinus teltassa on potentiaalinen hirttosilmukka eli kuminauha, millä teltan saa pidettyä pakattuna pieneksi. Kuminauhan vuoksi jätin teltan huoneeseen, mihin kisut eivät pääse silloin kun en ole valvomassa. Telttaa tuskin tulee pakattua usein, joten ajattelin leikata kuminauhan pois. 

perjantai 22. joulukuuta 2017

Tarina kisulimusta

Olipa kerran hullu kissanainen nimeltä Piivi. Eräs lokakuinen päivä Piivi matkasi ystävänsä luo yökylään viereiseen isompaan kaupunkiin. Ystävykset kävivät shoppailemassa kaupassa, jollaista ei ollut Piivin kotipaikkakunnalla.

Piivin ystävä oli kertonut, että kyseisestä kaupasta löytyi kissan kuvalla varustettua limukkaa ja Piivi halusi ehdottomasti kokeilla sitä. Limukan makukin oli mieluisa: omena. Lisäksi limukka oli lasipullossa, mikä nosti limukan pisteitä Piivin silmissä entisestään.

Piivi maistoi ja ihastui täysin. Hän ei voinut kuitenkaan ottaa limukkapulloja mukaansa paikkakunnalta lähtiessään, joten pyysi ystäväänsä tuomaan pulloja mukanaan seuraavan kerran tullessaan Piivin paikkakunnalle.

Marraskuun loppupuolella Piivin äidillä oli käyntiä kyseisellä paikkakunnalla ja Piivi pyysi häntäkin tuomaan pari pulloa, sillä Piivin kaappi ammotti kisulimukkatyhjyyttään ja jano oli kova. Äiti yllätti ja toi mukanaan peräti 6 pulloa. Hieman myöhemmin Piivi sai myös ystävänsä tuomat pullot. Täten Piivi oli onnellinen 8 kisulimukkapullon omistaja. Tarinan kirjoitushetkellä jäljellä on vielä 4, kuvaushetkellä 6. Kirjoitushetkellä Piivi myös huomasi onnekseen, että limu on rantautunut myös hänen kotikaupunkiinsa aivan vastikään.


Kisulimukka on suomalaista tekoa ja oikealta nimeltään Pompom. Valmistajan sivuilta löytyy lisätietoa ja jälleenmyyjät. Omenan lisäksi olen maistanut vain mansikkaa ja siinä on ollut aidoin mansikan maku mitä olen kaupallisissa juomissa maistanut. Jos paikkakunnaltasi löytyy, lämpimästi suosittelen maistamaan sarjaa! Etenkin kissaa. Sattuneesta syystä.


Iloista joulua niin kaksi- kuin nelijalkaisillekin!

perjantai 15. joulukuuta 2017

Kissamaista elämää, osa 11

Kännykkään on kertynyt kuvia taas niin paljon, että pakko julkaista pois. Julkaisussa kuvia peräti 38. Meillä on vietetty perusarkea, mutta t o d e l l a ilahduttavalla lisällä, sillä Haiku ja Raku ovat toisinaan nukkuneet lähekkäin! Tähän mennessä kisut eivät ole nukkuneet toistensa vieressä, korkeintaan kiipeilypuun lähekkäisillä pedeillä.

"Nora: "Älä yritäkään!"

"Onko sun pakko lähtee sinne töihin...?"

"Mikä tiputettu laatikko en oo nähny..."

"Poseerata? Näin?"

"Tere!"

"Wassup?"

Jalkajumppa

Nora: "Mami tuu leikkiin!"

"Lehtien oma vika kun oli tiellä."

"Haittaaks jos mä katon tässä kun sää teet ruokaa?"

Haiku: "MUN laatikko!"

"Miekin pelaan!"

Harvinaisen lähekkäin

Parhautta ♥

"Minne se herkku meni?!"

"Minun ISOMPI laatikko! Ei ainakaan Raku-nimisille."

"Mami anna mun maistaaaaaaa!"

"Kuvaa mut niinku sen jonku ranskalaisen pimun."

"Eiku mutpa!"

"Onks sun pakko mennä sinne töihin...? Taas..."

Keppihäntä

"Mami mitä sää teet?"

Koomikkokolmikko pitämässä seuraa vieraille

"TAAS töihin...?"

"Nams tassua!"

"Mami herätys anna ruokaa."

Väsähdys

Erittäin harvinaisen lähekkäin! Haiku sopivan zen-tilassa.

"Suuri ja ylväs minä!"

"Mo!"

"En taatusti liiku tästä mihinkään ennen ku broilerinsydänten päälle ilmestyy kanaherkkukuorrute."

ÄÄRIMMÄISEN HARVINAISEN LÄHEKKÄIN! ♥

Ojennus

"Eks tää on jo vanha juttu? Joo lähekkäin ollaan jee, älä säikytä Haikua."

Apinaorava odottaa ruokaa. Täysin loogisessa paikkaa.

"Ruokaa!"

"Olen äärimmäisen järkyttynyt!! Mamin piti alkaa hippaa, mutta se menikin jo hurisen jutun ääreen. Olin jo valmiina sinkoamaan pakoon, mutta järkytyin niin, että jähmetyin useammaksi sekunniksi. Tyhmä mami!"

Kissojen tasopeli?

Vähän päälle viikko enää jouluun! Onhan kisut olleet kiltteinä...?