torstai 7. joulukuuta 2017

Minä itse -meininkiä

Raku oppi eilen ihan itse uuden tempun! Tai ainakaan en muista, että olisin opettanut tätä. Meillä oli kisujen kanssa yhteinen temppuhetki ja Haikukin liittyi pitkästä aikaa joukkoon. Pyysin Haikua vilkuttamaan, mutta ennen kuin tyttö reagoi, Raku päätti vilkuttaa itse! Ja voi miten onnellinen se oli saadessaan palkkion. Käskysanakin opittiin heti. Poitsu on tempusta aivan innoissaan ja muiden temppuvuorolla vilkuttaa välillä herkun toivossa.

Aluksi luulin poitsun ottaneen Haikusta mallia, mutta sitten muistin, että Rakun ja Noran yläfemma-tempussa käytettiin huitomista oppimisprosessissa, joten liekkö käynyt nyt onnekas sattuma poitsun suunnalta.

Rakun 21.temppu: vilkuta:

4 kommenttia:

  1. Hieno! Tempun tietää olevan kiva siitä, kun sitä ehdotellaan koko ajan. :D

    VastaaPoista
  2. Moikka! Ajattelin tulla tähän postaukseen kyselemään vähän vinkkejä temppujen opetteluun. Minulla on todella fiksu nuori kissa, jonka olen vahingossa opettanut istumaan ja tökkäämään sormea nenällä. Nyt ajattelin ihan yhteisen tekemisen vuoksi opettaa jotain muutakin simppeliä. Ongelmana tahtoo olla vain se että kissa tahtoo mennä ihan sekaisin herkuista. Tai mistä tahansa syötävästä mitä kädessäni pidän. Alkaa kurisemaan, maukumaan, kehrää, puskee ja kiertää pitkin huonetta puskemassa kaikki tuolinjaloista kukkaruukuihin.

    Esimerkiksi tänään koetin opettaa kissaa hyppäämään jalkani yli, niin että istun itse maasta ja pidän jalkaa hiukan kohollaan lattiasta. Kissa oli toisella puolella jalkaa ja vein siltä puolelta herkkukäden toiselle puolelle. Kiersi vain minut joko selkäpuolelta tai jalan ympäri. Sitten kokeilin oviaukossa niin ettei pääse kiertämään. Ei ylittänyt jalkaa, vaan aloitti sen puskemisen ja marinan. En voi myöskään avustaa kädellä, sillä kissa seuraa molempia käsiä tiiviisti josko siinä toisessakin olisi herkkua. Koetin siis pari kertaa niin että olisin kissaa hellästi tuupannut takamuksesta (pidellen toisella kädellä edelleen herkkua jalan toisella puolella näkyvissä), mutta kääntyi heti sitä kättä kohti ja lopulta rupesi pälyilemään lattiaa että josko se herkku oliskin siellä.

    Kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kisulla on jokin supersuperherkku, sen voi olla vaikea keskittyä muuhun. Voit kokeilla etsiä jonkun hillitymmän reaktion aikaansaavan herkun tai sitten kärsivällisesti odotat, kunnes kisu rauhoittuu ja sitten vasta annat herkun. Kun kisu on oppinut, että rauhassa olemalla saa helpommin herkun, voi aloittaa treenit. :) Meillä ainakin pakastekuivattu herkku on paljon suuremmassa suosiossa kuin tavallinen kuivattu.

      Tuossa teidän tapauksessa kuulostaa kuitenkin siltä, että kokeilitte edetä liian isoin harppauksin eikä kisu tiennyt mitä siltä odotetaan. Temppu kannattaa pilkkoa aivan pieniksi osiksi ja aloittaa liikkeen opetus joltain jalkaa matalammalta esteeltä. Aluksi kyseessä voi olla vaikka jokin lattialla makaava pitkoksi kääritty paperi, jonka yli kisu kävelee (kädellä kannattaa ohjata niin, että nami on koko ajan kisun nenän edessä, jolloin kisu ei ala omatoimiseksi ja lähde kiertämään) ja saa siitä palkkion. Kun kisu oppii, että sen tulee ylittää paperi saadakseen herkun, paperia aletaan kohottamaan maasta ja kun hypyt alkavat sujua, paperi vaihdetaan paksumaan esteeseen, kunnes siitä siirrytään käyttämään jalkaa. :) Hauskoja treenihetkiä!

      Poista