maanantai 30. joulukuuta 2019

Huumaava tikku

Joulu oli, joulu meni ja toi tullessan upeita lahjoja kissusille! Ruokapuolesta huolehti tasainen herkkusade sekä iltapalana toiminut keitetty lohi, mutta myös ne kovat paketit olivat erikivoja!

Kissujen mummilta kisut saivat harjaushanskan, joka oli hitti etenkin Rakun, Noran ja Kodan keskuudessa. Haikukin lämpeni sille toisella kokeilukerralla. Hanskassa on kämmenpuolella pehmeät piikit, joihin irtokarvat tarttuvat yllättävänkin hyvin. Olen nähnyt hanskasta mainoksia facebookin puolella ja mieleenpainuvinta siinä on ollut myyntiväite erittäin helposta karvojen poistamisesta hanskasta. Videolla/kuvissa karvat irtoavat yhtenä könttinä ja siististi, mitä se, yllätyksekseni, tekee todella hyvin myös tosielämässä. Kiitokset siis mummille loistavasta lahjasta!

Toinen hittituote mummilta oli silver vine- eli matatabitikut. Matatabi vaikuttaa kissaan kissanmintun tavoin ja keppi tarjoaa hammastyötä, toki tikkuja ei saa jättää valvomatta kissojen saataville, etteivät kisut onnistu syömällä syömään tikkuja. Meillä lähti 1 tikku heti samana iltana kierrätykseen kun joku oli onnistunut puremaan siihen särön koko pituudelle.

Kyllä meillä oli huumaantunutta sakkia!

Monenlaista on kokeiltu vuosien varrella, muttei tätä aiemmin. Heti hittituote! 10/10!

Nopeat syö hitaat ja kepit

Kyllä maistuu!

Mami ilkeänä laittoi esille vain 2 tikkua, joten jotkut joutuivat odottamaan

"Ken naamansa nostaa, se tikkunsa menettää!"

Paitsi!

Raku: "Jos ees vähän?"

Kompromissi: Haikun tikku t. Haiku

"Vaikeuksien kautta!"

"Muut tuijottakoon kateellisina, koska..."

".... Minun tikku!"

Kilometrihäntä onnittelee Rakua hyvästä saaliista

Mut jos nyt taas ois Kodan vuoro...?

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Hupsista

Melkein kuukausi edellisestä julkaisusta. Lieneeköhän pisin paussi sitten vuoden 2012? Eikä edes suunniteltu; olen koonnut puhelimeen julkaisuaiheita tasaiseen tahtiin, mutta tunnit katoavat päivistä niin nopeaa, etten ole saanut asetuttua Photoshopin ja blogin äärelle. 

Sentään paussiin ei liity mitään dramaattisempaa, meillä arki rullailee normaalisti. Isoimpia asioita tiivistettynä:

Raku kävi salakaapissa


Nyt on Rakukin käynyt viimein Kodan rakastamassa salakaapissa. Poitsulla on tuntunut olevan vaikeuksia keksiä miten Koda ja Haiku luikauttavat itsensä sisään, kunnes yksi päivä riehuhetken aikaan poitsu livahti spontaanisti kaappiin.

Hetken pysähdys ja mietintä miten ihmeessä sieltä pääsee pois, mutta nopeasti reitti löytyi. Oli tyytyväistä poikaa. Kukapa haluaisi jäädä loukkuun?

Illan pähkinä: miten ulos kaapista?

"Taddaa!!"

Uusi yhteistemppu opettelussa


Eräs päivä temppuillessamme pyysin Kodaa tekemään kasi-tempun. Meille on muodostunut jo vähän rutiiniksi, että Kodan vihjesana on Rakulle merkki tulla pyytämään jalkojen päällä kävely -temppua. Niinpä yllätys oli suuri, kun sen sijaan, että Raku kävelisi jalkojeni läpi, kääntyisi ja asettuisi lähtöasemiin, poitsu tekikin kasi-tempun ihan itse. On se fiksu. 

Raku oli oikein tyytyväinen saamastaan yllätyksen tuomasta huomiosta ja koitti tulla tekemään kasia Kodan sijaan useamminkin. Välillä molemmat pojat lähtivät tekemään temppua yhtä aikaa.

Tästä intoutuneena päätin opettaa Rakun tekemään kasin toiseen suuntaan, jotta temppu sujuisi yhtä aikaa tehtynä paremmin.

Meni useampi toisto, ennen kuin Rakun hoksottimet saivat kiinni ajatuksesta, että ihan tarkoituksella koitan ohjata poitsua väärään suuntaan. Alkuun Raku istahti monesti paikoilleen ja koitti tassullaan sohia herkkua sen sijaan, että seuraisi sitä väärään suuntaan. Nyt ollaan pisteessä, että poitsu seuraa herkkua puolikasin verran.



Kodan hemmottelupäivä(kö)


Viime kuun lopulla meillä kävi normaalia enemmän vieraita. Koda oli tuttuun tapaansa sosiaalinen perhonen ja nautti täysin rinnoin huomiosta. Muut pysyttelivät enemmän omissa oloissaan.

"Älkää ikinä lähtekö"

Koda sai uuden hammastahnan


Pesen Kodan hampaita ilman tahnaa, koska tahnalla on ollut tapana päätyä suun sijaan vaatteille ja pöytäliinalle. Muilla käytössä on Petosan. Olen joskus aikoinaan testannut Virbacin kalanmakuista tahnaa, silloin kun Kodaa ei vielä ollut. Tahna ei saanut suosiota, mutta olen halunnut testata myös Virbacin kanaversiota. Sitä ei ole kuitenkaan löytynyt mistään, paitsi nyt: läheiseltä eläinlääkäriasemalta. 

Ja yllätys, yllätys, se on paljon miellyttävämpi kuin kalaversio! Tuoksu muistuttaa minusta Petosania, kissoista se taasen on suorastaan herkkullista! Koda söisi tahnaa sellaisenaankin ja mikä parasta: sitä ei syljetä pois.

"Anna!!!"


Muuta


Muita aiheisiin liittymättömiä kuvia:

Noralla mukava asento. Ja vannon, että Rakulla on yhä normaali naama, vaikka näissä se onkin nyt ollut suttuna. :D

Pähkinä, jonka olen näemmä jättänyt itselleni puhelimeen uudestaan ja uudestaan ihmeteltäväksi. Monta kysymystä kuva herättää?

Ensi viikonloppuna olemme Noran ja Kodan kanssa Kempeleessä Porokin jouluteemaisessa näyttelyssä, toivottavasti nähdään!

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Uusi puu

Uudessa kodissamme kisuille ennen riehupuuna (Nora), portaikkona ja tarkkailupaikkana toiminut puu muuttui käyttämättömäksi. Täällä se piti ainoan puun virkaa tietokonehuoneessa ja toimi myös tasona pitkän vaatekaapin päälle, mutta näistä huolimatta käyttö oli enää todella vähäistä. Haiku nukkui pari kertaa puun katolla poistettuani ylimmän tolpan, mutta oli selvästi aika vaihtaa puu uuteen ja täten samalla hävittää talouden viimeinen pahvipuu.

Vanhan puun suosio romahti nolliin muuton jälkeen. Nora leikki siinä kerran.

Uusi puu koottiin yhteisvoimin lokakuun lopulla samalla kun seurattiin tänä vuonna Saksassa järjestetyn Kissojen Maailmannäyttelyn  BIS-paneelin livestreamia.

"Vieläkö tähän tulee jotain? Tee mami nopeempaa, haluan testaan!"

Uusi puu sai heti käyttäjän

Ja toisen

Kisut ovat todenneet, että hyvä on! Nyt voi taas paremmin oleskella mamin kanssa samassa huoneessa. Rakun lemppareita ovat pyöreät pedit, kun taas Haiku tykkää roikkuvasta pedistä eniten, mutta oleskelee myös muissa. Koda ei ole vielä nukkunut tuossa puussa, Nora käväisi testaamassa kun muokkailin näitä kuvia.

Puulla on korkeutta 175 cm, näyttää kuitenkin kovin pieneltä suuren kaapin rinnalla

Raku sulautuu hyvin puuhun. Bongaa Raku.

Apina apinoi

Norakin kävi viimein testaamassa

Huone tuntuu mukavan tilavammaltakin nyt kun uuden puun väri ja muoto on seesteisempi.

torstai 31. lokakuuta 2019

Jellona-apina 8 v!

Rakas Raku täytti toissapäivänä, 29.10., 8 vuotta!! Jostain syystä 8 vuotta tuntuu merkitykselliseltä iältä, vaikka eihän se ikä käytöksessä vielä(kään) näy. Sama villi ja fiksu apina poitsu on edelleen ja töiden alettua on toimittanut myös kotiintulotoivottajan virkaa, monesti olkapäälle hyppimisillä varustettuna. 

Raku on ensimmäinen rotukissani enkä voisi olla onnellisempi näin mahtavasta harrastuskaverista. Kodin ulkopuolisista harrastuksista (näyttelyt) poitsu ei innostunut, mutta älytehtävissä ja muissa keskittymistä ja pähkäilyä vaativissa puuhissa Raku on täysin elementissään. Väsymätön ja innokas oppimaan ja tekemään, sitä Raku on eikä muiden kissujen tunkeilut temppuhetkissä häiritse lainkaan.

Kerroinkin aiemmassa julkaisussa miten olemme aktivoituneet uusien temppujen opettelussa. Elokuussa aloitimme snoot challengin ja sen jälkeen Raku on oppinut 2 muutakin temppua, joista toisen (Kodan halaaminen) se keksi itse ja riitti, että sen vahvisti tempuksi asti. Tällä hetkellä poitsu osaa 27 temppua. ♥ 

8 v jellona-apina ♥


Kuvattiin synttäri-iltana video kolmesta uusimmasta tempusta:


lauantai 26. lokakuuta 2019

Muuttunut arki

Täällä mamilla alkoi alkukuusta työt melkein vuoden kotonaolon jälkeen ja se tarkoitti kisuille sopeutumista uuteen päivärytmiin. Nopeasti pienet oppivat, että mami tulee kyllä aina takaisin, vaikka onkin monta tuntia poissa.

"Miks toi on niin hidas?!?!" Ärsyynnys kun Rakun kanapullat eivät tule sulatuksesta tarpeeksi nopeasti ja päiväruuan saanti kestäääää

Töiden jälkeen ei ole tullut oikein oltua koneella, vaan aika menee pelatessa ja ollessa.

Nora tulee usein pelikaveriksi

Tirppoja! (tai naapurikyyläystä)

Raku-parka kun sille tuli naurettua vessassaollessa. Mutta pieni kun päätti samalla tuulettaa selkäkarvoja.

Muuttuneen arkirytmin myötä olemme kunnolla ryhdistäytyneet temppuilun - etenkin uusien temppujen - suhteen. Inspiraatio uusille tempuille on ollut suuri ja kisutkin ovat auttaneet omilta osiltaan.

Haiku: "Nyt äkkiä herkkuja tai mie pökrään ihan just!" Raku: "Jestas, koita selvitä hyvä ystävä! Herkkuja! Äkkiä!"

Raku: "Heeeiiii, me otettas herkkua!" Yksi Rakun uusimmista tempuista on halin antaminen Kodalle

Sain myös viimein toteutettua viimeisen vaiheen asuntomme kissamaisen sisustuksen suhteen. Tämän laatikon olisi tarkoitus olla huomisen projekti:


sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Uusi asunto, uusi kaappi

Edellisessä asunnossamme Koda oppi Rakulta hauskan leikin: kaappiin piti mennä aina kun ovi avautui hetkeksikään. 

Uudessa kodissamme Raku aloitti varsin pian saman tavan uuden "kahvikaapin" kanssa ja Kodahan seurasi mallia.

"Uuu, pähkinöitä! Mun lempparia ois ihan varmasti!!"

"Mamiii, toi ääntelee! Saadaaks me kohta ruokaa?"

Kyseinen kaappi on edellistä ahtaampi. Raku osaa olla sirosti, mutta Kodaa joutuu valvomaan niin kaatamisten kuin pähkinävarkausyritystenkin osalta.




Raku on hyvä opettaja

Tästä on käyty kerran myös ylemmällä hyllyllä, sattumoisin siitä ei ole kuvaa.... Tätä esimerkkiä Koda ei onneksi ole yrittänyt seurata.

torstai 3. lokakuuta 2019

Pokaali

Somali- ja abessinialaiskissayhdistys Somakiss muistaa jäseniään palkitsemalla ensimmäiseen titteliinsä valmistuneen kissan ilmaisella pokaalilla (tai valittavissa myös leimakeräys, josta saa kivoja kissapyyhkeitä). Minusta tämä on ihana ja hyvä ele, sillä tekeväthän kissat näyttelyissä tärkeää rotujen pr:ää. Tänä vuonna voimaan astui, että ilmaisen pokaalin saa myös korkeimpaan titteliin valmistunut, mikä on minusta sekin hyvä muistaminen rotujen pr:n osalta, tuleehan korkeimpaa titteliä varten käydä monenmonta näyttelyä ulkomaita myöten. Välititteleiden pokaaleja voi halutessaan ostaa.

Yleensä valmistuneelle (valmistumisesta ilmoitettava erikseen) annetaan pokaali sovitussa näyttelyssä, mutta koska meillä ei ole tuloa etelään tämän vuoden puolella, pyysin postitusta, mikä onneksi onnistui. Kiitos postittajille!

Märkänenu pokaalinsa kanssa


Kodakin tuntuu komistuvan viikko viikolta.



Nämä koristavat nyt kauniisti kirjahyllyä, edessä Noran NOM-palkinnot viime vuodelta

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Takavetoiset korvat

Koda luimistelee usein korviaan taaksepäin. Se on poitsun yksi normaaleista ilmeistä, eikä siihen liity negatiivisia tunnetiloja. Se on kuin omituinen versio korvien rentoudelle, sillä korvat saattavat pysyä siinä asennossa pitkäänkin. 

Vaikka Haiku ei luimistele, niin Kodankaan luimisteluun en aiemmin niin paljon kiinnittänyt huomiota, kunnes huomasin, että osan muidenkin abysomppujen kuvissa näkyy paikoin luimistelua. Hauska tapa. Onkohan ihan abysomppu-ominaisuus? 

"Korvat hassusti?"

"Minen ymmärrä"

"Ihan normaalisti..."

"... nää on."