sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Kotiutuminen

Keskiviikkona oli siirtovuorossa huonekalut ja eläimet. Jännitin kovasti miten saan kisut, varsinkin Rakun, koppaan ilman jahtaamista ja taistelua. Päätin, että kissat saavat mennä koppaan jo ennen tavaroiden vientiä (kissat vietiin viimeisenä), jotta kiireellisellä aikataululla toimivan muuttoapuni ei tarvitse turhautua, jos kissojen koppaansaamisessa kestääkin. Raku kun osaa laittaa vastaan tahtoessaan, vaikka nykyään koppaanmeno sujuu muutaman vastaanlaiton jälkeen.

Muuttopäivänä satoi lunta, kuva vanhalta asunnolta

Kissojen kiinnisaaminen sujui odotettua kivuttomammin. Muuttoapuni saapui noin puolta tuntia sovittua aiemmin, juuri kun minulla oli viimeisen terraarion tyhjennys kesken ja kissat vielä vapaana asunnossa. Kopat olin sentään jo laittanut kissavalmiiksi. Kisut eivät aavistaneet tulevaa koppaanjoutumista ja otin ensimmäisenä kiinni vaikeimman, Rakun. Kopat olin laittanut tyhjään komeroon siltä varalta, että kissa onnistuu luikahtamaan otteestani. Komerossa se on helppo saada uudestaan kiinni. Raku meni kiltisti koppaan kun otin siitä sellaisen otteen, ettei se päässyt levittämään etutassujaan kopan reunaa vasten eikä myöskään pystynyt pakittamaan kopasta ulos (toinen käsi siis levitti etutassuja pitkäksi eteen ja toinen työnsi hellästi, mutta varmasti pepusta). Seuraavana oli vuorossa Haiku ja senkin onnistuin nappaamaan heti syliin kun se oli niin keskittynyt vieraisiin ja huomasi aikeeni liian myöhään. Nora ehti tässä välin luikahtaa kylppäriin ja ammeen alle, mutta tuli namien avulla pois.

Huonekalujen vienti kestikin odotettua pidempään, n. 3 tuntia. Haiku jutteli meille kovasti aina kun palattiin asuntoon hakemaan lisää tavaroita. Tosi kiltisti ja kärsivällisesti kisut odottivat kopissaan eikä onneksi kenelläkään yllättänyt vessahätä tuona aikana. Kaikkia tavaroita ei ehditty viedä, vaan kiipeilypuut piti jättää torstaille. Pienin kiipeilypuu onnistuttiin kuitenkin saamaan mukaan jo keskiviikkona. 

Kisut pääsivät uuteen asuntoomme n. puoli kahdeksalta illalla. Aloin heti laittamaan terraarioita asumiskuntoon, sillä välin kisut lähtivät tutkimaan asuntoa. Raku oli kovin levoton myös äänellisesti, sillä se naukui kovasti. Välillä Haikukin tuli raportoimaan minulle löydöistään. 

Jo tunti kotiutumisen jälkeen kisut alkoivat riehumaan. Ensin Raku ja Nora olivat hippasilla, sitten kuka kenenkin kanssa milloinkin. Kisut arvostivat kovasti, että edes yksi puu oli jo saatavilla. Iltapalan aikaan ruoka maistui erinomaisesti, olivathan he syöneet viimeksi lähes 10 runtia sitten. 

Yöllä laittaessani petiä kuntoon kisut olivat ahkerina apulaisina.

Otin petarin pois pariksi minuutiksi suoristaakseni alupatjaa...

Kun viimein sain sen nostettua sängyn puolelle

Haiku halusi nukkua ensimmäisen yön sängyssä. Tämä oli mukava yllätys, sillä Haiku ei nukkunut lainkaan sängyssä viime asunnossa. Rakulla taasen on tapana nukkua peiton päällä jalkopäässä ja nytkin se halusi tulla siihen nukkumaan. Haiku ei arvostanut Rakun tulemista niin lähelle ja läppäsi sen pois. Myöhemmin tosin Haiku itse lähti jatkamaan asunnon tutkimista ja Raku tuli nukkumaan omalle paikalleen jalkopäähän. 

Ensimmäisen yön nukuin huonosti väsymyksestä huolimatta. Tietokone/liskohuoneessa ei ollut vielä ovea, sillä vuokraisäntä halusi minun tuovan ensin tavarat sisään tulevan haitarioven vuoksi, jottei se menisi rikki tavaroiden kannon yhteydessä. Yhden terraarioni katto ei kestä kissojen painoa kovin pitkään ja Raku tykkää hyppiä (luvatta) katon päälle, jääden sinne tilaisuuden tullen myös makaamaan, joten kuuntelin korva tarkkana, ettei hyppyääniä kuuluisi. Lisäksi parvekkeella tuuli laittoi jonkin kirkumaan. Ensimmäisen yön jälkeen kirkunaa ei ole juurikaan kuulunut, mutten vielä tiedä minkä sen aiheuttaa.

Toisena päivänä Haiku yllätti taas. Se antoi äitini koskea hänen tullessaan käymään, tuli jopa väliimme rapsuteltavaksi istuessamme keittiön pöydän ääressä juttelemassa. Yleensä Haiku tulee kuuntelemaan, mutta pysyttelee pois kosketusetäisyydeltä ja muutenkin väistää äitiäni, jos hän yrittää silittää. En tiedä mistä se on saanut alkunsa, mutta tämä oli oikein posiviitinen muutos, toivottavasti myös pysyvä. 

Kisut olivat erittäin onnellisia torstaina saatuaan kiipeilypuut takaisin (parista puusta tosin katkesi tolppa juuri loppumetreillä eli jo sisällä asunnossa). Ne vallattiin heti nukkumapaikoiksi. Raku rauhoittui kunnolla tuolloin, se oli ollut varsinkin aamulla kovin levoton kun vuokraisäntä tuli laittamaan oven paikoilleen poikansa kanssa. Silloin tosin kaikki kisut olivat levottomia, mutta Raku eniten. Kierteli ja naukui.

"Ihana puu, miten kaipasinkaan sinua"

"Rakas puu, älä enää ikinä jätä"

Eilen kisut pääsivät viimein katsomaan maisemia tietokonehuoneesta.



Lyhyesti sanottuna siis, täällä on mennyt erinomaisesti. Kisut ovat tykänneet kovasti uudesta kodistamme ja minä myös. Kisuilla päivät menee ralleillessa sekä tavaroiden järjestelyä seuratessa ja yöllä vähintään Rakusta saa unikaverin. Lauantaiaamuna Haiku yllätti nukkumalla tyynyni vieressä!

Mutta on tämä muuttaminen vaan rankkaa puuhaa. Viikko meni lähes tai kokonaan täyttä päivää muuttopuuhien parissa viettäen. Onneksi nyt on viimein tavarat paikoillaan, imuroitu, luututtu ja matot lattialla. Perjantaina siivosin vanhan asunnon ja luovutin avaimet. Viimein saa rentoutua!

"Viimeinkin! Se tarkoittaa enemmän huomiota meille"

Seikkailuluola

Ja nyt viimein asunnonesittelykierros kera kisujen! Meidän asunto on siis 63 m2 kaksio jättisuurella (n. 7-8 m pitkä) lasitetulla parvekkeella. Lisämukavuutena asunnon malli, joka mahdollistaa asunnon kiertämisen eteinen-olkkari-keittiö - välillä.

Eteistä asunnon ovelta katsottuna, Haiku istuu tietokonehuoneeseen päin, vieressä wc

Eteinen keittiöstä katsottuna

Tietokonehuone/liskohuone. Tänne kisut ei pääse valvomatta

Kiipeilypuusta pääsee hyllyn päälle, tietokonehuone

Tietokonehuone

Terraarioita, tietokonehuone

Näkymää eteiseen + kisujen ruokailupaikkaa, keittiö

Keittiö

Olohuone/makuuhuone eteisestä katsottuna

Kissojen puut + hylly, olkkarimakkari

Parveke

Parveke

Kisujen vessa vessassa

Kuvauksen aikana kisut antoivat näytettä uuden asunnon menosta.

Nora juoksi tunneliin

Ja siitä toiseen

Nähty!

Hippa johti parvekkeelle

Hop!

Pöydän kuningatar

Rakukin pompii

Nora juoksi taas tunneliin, kaverit perässä

"Huijasin, menenkin täältä"

"Heippa luuserit!"

"Hahaa tänne ne ei tuu"

"Maisemat on kiinnostavammat kuin ajojahti"

maanantai 22. syyskuuta 2014

H-hetki lähestyy

Kisut pääsevät uuteen kotiimme jo ylihuomenna! Hurjaa, vielä on kovasti siivottavaa ja järjesteltävää, mutta odotan innolla että tämä muuttohässäkkä olisi jo ohi. :D Tänään vein äitini kanssa pari tuntia tavaroita asuntoon ja huomenna jatkuu. Alkaa näyttämään jo tyhjältä tämä vanha asunto. Keskiviikkona on vuorossa huonekalut ja eläimet. Kisut eivät ole vielä muutoksia sen kummemmin noteeranneet, paitsi laatikoiden seassa on ollut mukava ralleilla. 

Raku varmisteli pakkausvaiheessa pari päivää sitten, ettei häntä unohdeta matkasta.




perjantai 19. syyskuuta 2014

Tuleva muutto

"Mitä, vastahan te muutitte tähän?" Juu, vajaa 4 kk sitten ja nyt muutetaan taas. Sain kuulla vasta muuton jälkeen, että tämä asunto on myynnissä. Jos olisin tiennyt, en olisi ottanut tätä, koska meidän oli tarkoitus asua tässä ainakin 3 vuotta. Viimeinen vuokra-asunto ennen ikiomaa asuntoa. Vuokraisäntä yritti kuitenkin rauhoitella kertomalla, että hän on yrittänyt myydä tätä asuntoa jo vuosia tuloksetta. Hintapyyntö on liian korkea. Huojennuin, mutta tottakai uhka on koputellut takaraivossa. Luonteeseeni ei kuitenkaan kuulu turha murehtiminen, joten annoin asian olla. Tuskin kukaan tästä kiinnostuu vähään aikaan kun asunto on vain hiljaisella myynnillä eikä tästä ole kuulemma kiire päästä eroon.

Elokuun puolella sain puhelun, että ostajaehdokaspariskunta haluaisi tulla katsomaan tätä. He eivät kuitenkaan ostaneet. 19.8 sain uuden puhelun, että taas haluttaisiin tulla katsomaan asuntoa, tällä kertaa nuori poika ehdokkaana. 2 asuntonäyttökertaa kuukaudessa sai epäilykset heräämään ja kysyin asiaa suoraan. Kävi ilmi, että vuokraisäntä oli laittanut myynti-ilmoituksen nettiin tämän yhden pariskunnan jälkeen ja jopa alentanut hintaa, jotta asunto menisi paremmin (en tiedä oliko hinnan alennus ennen vai jälkeen pariskunnan). Nuori poika oli hyvin kiinnostunut tästä ja olin jo varma tuomiosta. Pariin viikkoon ei kuitenkaan kuulunut mitään, joten ajattelin pojan ottaneen jonkun toisen asunnon. Viime viikolla sain puhelun, että poika tahtoisi tulla katsomaan asuntoa uudestaan. Tänä maanantaina vuokraisäntä tuli käymään ja toi  mukanaan irtisanomisilmoituksen, poika oli ostanut tämän. Minulla olisi 3 kk aikaa etsiä uusi asunto. Toi myös kalaa, kuten on tuonut kalaa tai jäätelöä muillakin asunnonmyymiseen liittyvillä käyntikerroilla. Eipä se hirveästi auta, mutta en osaa olla vihainen. Pettynyt sen sijaan olen.

Meillä kävi uskomattoman hyvä tuuri, sillä jo tiistaina näin ilmoituksen meille sopivasta asunnosta, joka vastasi kriteereitäni. Kävin katsomassa asuntoa keskiviikkona, mutta asuntoon mennessäni muuttoahdistus iski kunnolla päälle ja näin upeassa asunnossa lähinnä miinuksia plussien sijaan. Onneksi äitini, joka oli mukana, puhui minut ympäri ja soitin jälkeenpäin vuokranantajille ottavani asunnon. Tuuria oli matkassa siinäkin, että asunnolle olisi tullut katsojia torstainakin, mutta kun ilmoitin olevani halukas ottamaan asunnon, he peruivat toiset näytöt.

En tiedä kumpi minua ahdisti enemmän: ajatus siitä että otan asunnon vai siitä että en ota. Onneksi otin ja ahdistus meni ohi, kiitos ystävieni ja vanhempieni, sillä tänään kun kävin allekirjoittamassa vuokrasopimuksen, näin miksi äitini niin kovasti rakastui asuntoon. Se on upea! Isompi kuin miltä se tuntui ensimmäisellä kerralla. Palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Se on meidän Koti. Kissat tulevat aivan taatusti viihtymään siellä ja minä myös. Vuokranantajapariskunta on erittäin mukava ja kissamyönteinen eikä minulla ole uhkaa asunnosta lähtemiselle, sillä he eivät ole myymässä asuntoa ja toivovat minun asuvan siinä vuosia. Mikä tietenkin sopii minulle erinomaisesti. :)

Asunnossa on 63 neliötä ja jättisuuri lasitettu parveke. Saimme luvan asentaa tuuletusikkunaan kissavarman verkkoviritelmän. :)

Kissat ovat vielä autaan tietämättömiä ensi viikolla koittavasta muutosta, mutta ovat kovasti nauttineet muuttolaatikoista.



"Touhuile vaan me valvotaan laatua täältä käsin"

Laatikon riemuja

Laatikkotaivas

"Alkaa käymään ruuhkaiseksi!"

"Pitäkää hyvänänne"

Tänään pakkaaminen ei ole ollut yhtä menevää kuin eilen, Rakulla taasen on energiaa maminkin puolesta.

"Pöö!"

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Jodi


Jodin merkitys elimistössä


Jodi on välttämätön mikrokivennäisaine, jota kilpirauhanen tarvitsee valmistaakseen kahta hormonia: tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). Kilpirauhashormonien vaikutus on laaja-alainen, sillä ne kohdistuvat lämmönsäätelyyn, proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan, kasvuun ja kehitykseen, verenkiertoelimistöön, vesi- ja elektrolyyttitasapainoon ja hermostoon.

Liian vähäinen jodin saanti voi aiheuttaa väsymystä, hitautta ja painonnousua sekä pennuilla kasvun ja kehityksen häiriötä. Lopulta jodin puute johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja suurentumaan, struumaan. Struuma voi tulla myös kilpirauhasen liikatoiminnan seurauksena. Kissoilla vajaatoiminta on harvinaista, mutta liikatoimintaa tavataan usein vanhemmilla kissoilla. Liikatoiminnan riskitekijöiksi on yhdistetty myös teolliset ruuat, yhden tutkimuksen mukaan tietynmakuiset märkäruuat (kala, maksa, siipikarjan teurasjäte) saattavat vaikuttaa, toisen tutkimuksen mukaan myös märkäruokapurkit ovat riskitekijänä, tarkemmin sanottuna niiden sisältämä bisfenoli-A (BPA). Märkäruokapussit ovat siis purkkeja turvallisempi vaihtoehto. Myös jodin liian vähäinen saanti ja siitä aiheutuva struuma voivat olla kytköksissä kilpirauhasen liikatoimintaan. Erään tutkimuksen mukaan liian vähäistä jodimäärää sisältäviä teollisia ruokia syövillä kissoille oli nelinkertainen riski sairastua kilpirauhasen liikatoimintaan kuin lisättyä jodia sisältäviä ruokia syövillä kissoilla. Myös jodin saannin suuri vaihtelevuus on riskitekijä liikatoiminnalle.  Täällä on hyvää juttua aiheesta.

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireina ovat mm. laihtuminen ja suuri ruokahalu, merkittävä karvanlähtö, ripuli, rauhattomuus ja sydämen lyöntitiheyden kasvu. Hoitamattomana kilpirauhasen liikatoiminta voi johtaa sydämen vajaatoimintaan. 

Tarve ja saanti


Kissan päivittäinen suositusmäärä on NRC:n (National Research Center) mukaan 0,088 mg 4 kg kissalle. Sitä ei siis tarvita paljoa. Lihassa (vaaleassa ja tummassa) on jodia vaihtelevasti: 0,003 – 0,008 mg/100 g eli se ei riitä. Kananmunassa on 0,04 mg/100 g eli n. 0,007 mg/keltuainen.

Varsinaista liikamäärää ei ole taidettu saada selville, AAFCO on kuitenkin asettanut ylärajaksi 9 mg/kg kuiva-aineena laskettuna. 

Luonnossa kissat tyydyttävät jodin tarpeensa syömällä saaliseläimen kilpirauhasen. Koska kotioloissa raakaruokitut kissat harvoin syövät kokonaisia saaliseläimiä, tulee jodia tuoda ruokavalioon muuta kautta.

Jodia on runsaasti merenelävissä. Katkaravuissa on jodia 0,21 mg/100 g eli 40 g päivittäisellä saannilla jodin tarve täyttyisi NRC'n mukaan. Seitissä sen sijaan on 0,085 mg/100 g ja lohessa ja silakassa sitäkin vähemmän. Koska mereneläviä ei tule tarjota joka päivä, jodin tarve täytyy tyydyttää muilla keinoin. Jotkut käyttävät siihen merilevää, jotkut jodioitua suolaa. Jodioidussa suolassa tulisi suosia sen kevyempää versiota (lite salt), mutta sitä ei taida saada Suomesta, Amazonista pystyy kuitenkin tilaamaan. Päädyin merilevään sen selkeämmän jodimäärän ja paremman saatavuuden vuoksi.

Merilevässä on runsaasti jodia, joten sitä tarvitaan erittäin vähän. Merilevävalmisteen kyljestä näkee kuinka paljon jauhetta tulisi antaa. Esimerkiksi PlaqueOff sisältää jodia n. 0,2 mg/mittalusikka, eli kissalle on sopiva puoli mittalusikallista, kuten purkin ohjeissa sanotaankin.

Tilasin oman merilevävalmisteeni Zooplussasta. Graun merileväjauheessa on jodia 380 mg/kg eli päivittäisen tarpeen tyydyttämiseen tarvitaan n. 0,25 g 4 kg kissalle, Graun ohjeiden mukaan  jauhetta annetaan veitsenkärjellinen. Määrän voi arvioida siitä, että puoli teelusikallista on 2,5 g.

Graun merileväjauhe, 400 g purkki


Teollinen ruoka


Suurimpaan osaan teollisista ruuista on lisätty jodia. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan kaikkien märkäruokien kohdalla ja jodipitoisuudet vaihtelevat. Tein taulukon muutamasta esimerkkiruuasta.



Kuivaruuista en tehnyt taulukkoa, sillä en suosittele niiden pitoa ruokavaliossa. Kuivaruuissa näyttää kuitenkin olevan suuremmat jodipitoisuudet kuin märkäruuissa.  

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Leikkiä, halia, leikkiä

Ja muutaman sekunnin hotkimisruokailut. Siinä on Noran arki. Öisin sentään nukutaan vähän syvemmin kuin pikkutorkkuja (tai mistäs mie tiedän).

Nora on ollut ihan mahdottomana, jatkuvasti pitäisi leikkiä. Tämä päivä, kuten useampi aiempikin, on ollut täynnä leikkimistä ja Noran tylsyysnau'untaa. Hetken aikaa päivään sisältyy halimista ja sylissäoleskeluakin, mutta kun makuualusta joutuu lähtemään paikoiltaan eikä pikkukisua viedä mukana, alkaa konsertti jälleen. Ehkä se on tämä viilentynyt syksy, mikä on nostanut energiatason huippuunsa. Raku ja Haikukin tuntuvat aktiivisemmilta, Haiku on jopa kunnolla osallistunut yhteisleikkeihin, vaikka yleensä se jää syrjemmälle.

"MIUUU leikitään!"

"Mulla on tylsää!"

"Hirviän tylsää!"

"Vanha kengännauha! Mun lemppari!"

"No jos vähän aikaa tänki kans..."

"Kuhan et sit yritä mitään!"

"Joko ois mun vuoro olla siinä?" Raku the puhtaiden pyykkien haltija

Noran loputtomaan energiaan olen kokeillut aivopähkinöiden tarjoilua. On ollut muutenkin tarkoitus aloittaa taas temppuilu kunnommin. Ajattelin opettaa sille olkapäille hyppäämisen ja parin harjoittelukerran jälkeen ollaankin jo siinä vaiheessa, että Nora nojaa olkapäähän jalan päältä. Jalan päällä oleminen on myös tosi hyvää tasapainoharjoitusta. Temppuilun lisäksi otin yhden aktivointilelun semiaktiiviseen käyttöön. Meillä on toinenkin, mutta se lähti äidilleni lainaan ja kummipoikani Elmo kuulemma pitää siitä hyvin paljon, joten saakin jäädä sinne hetkeksi.

Thriven siikaherkku. Saatavilla Zooplussasta säästöpakkauksina ja nyt myös Mustista ja Mirristä. Tuubi on tosi pieni ja herkut isoja, tämä menee äkkiä.



Raku bongasi vähän isomman herkun :D


Haiku ei osallistunut tuohon peliin, joten sai omansa.

Kuivattua ankkaa


Tuttua puuhaa, tämän kanssa meni alle minuutti