maanantai 14. marraskuuta 2022

Rakun kuulumiset

Torstaina 3.11. oli kauan kauhullakin odotettu päivä kun uusintayritys Rakun hampaiden hoidolle koitti viimein kesäkuisen yrityksen ja siinä tulleen keuhkopöhön jälkeen. Jännitys piti kuitenkin pitää kurissa, jottei se tarttuisi Rakuun. Tämän paremmin ei voitaisi valmistautua ja vaikka harmillisen sattuman vuoksi Raku oksensikin ennen matkaa kotona annettavat lääkkeet, piti toivoa että ne ehtivät hieman vaikuttaa ja kaikki menisi hyvin.

Matka meni hyvin. Odotusaulassa meni hyvin. Alkukeskustelu eläinlääkärin kanssa meni sitäkin paremmin. Rauhoittavan lääkkeen otto meni myös. Raku sai erityistarpeidensa vuoksi normaalista poikkeavia anestesialääkkeitä ja eläinlääkäri pohjusti niiden vaikutukset sekä mahdolliset sivuvaikutukset todella kattavasti. Keskustelu ja tunnelma oli rauhallinen ja myös poika pysyi koko ajan rauhallisena, piikkiä tuskin edes huomasi. Lääke tehosi heti (vrt. edellisen kerran anestesiassa oikeaa vaikutusta odoteltiin ainakin n. 45 min eikä sitä tullut vielä silloinkaan) eikä mahdollisia sivuvaikutuksia ilmennyt.

Tämä eläinlääkäri oli tuttu Kodan hammashoitokerroilta ja luottavaisin mielin uskalsin jättää Rakun operoitavaksi, etenkin kun rauhoitus oli sujunut noin hyvin. 

Kesäkuisen röntgenin mukaan suussa oli odotettavissa 2 syöpynyttä hammasta ja suunnitelmana oli poistaa myös kaikki terveet tulevien anestesioiden välttämiseksi ainakaan hammassyistä. Eläinlääkäri tosin toivoi, että yläkulmahampaat pystyttäisiin säästämään niiden tukiroolin vuoksi. Hammassyöpymäsairaus TR (ent. FORL) on tehnyt tuhojaan vuosien varrella niin, että Rakun suussa oli enää 8 hammasta. TR:n etenevyydestä johtuen Rakun röntgen- ja täten anestesiatarve on ollut vuosittainen.

Kävi ilmi, että tässä viiden kuukauden aikana hammassyöpymä oli edennyt ja syövyttänyt 4 hammasta lisää. Eli yhteensä 6 hammasta oli syöpyneenä, ainoat terveet olivat yläkulmahampaat. Eläinlääkäri päätyi säästämään ne. Hän piti epätodennäköisenä että niihin hampaisiin tulisi mitään, koska olivat säilyneet nytkin ilman minkäänlaisia syöpymämuutoksia.

Hammasoperaatio oli mennyt todella hyvin ja ongelmitta, kipeät 6 hammasta poistettiin ja tullessani noutamaan poikkua sopivan heräämisajan jälkeen, poika oli virkeänä ja mikä ihmeellisintä, ilman pahoinvointia! Yleensä heräämisvaiheessa kuolan määrä on ollut poikulla valtaisa, nyt sitä ei ollut. Nytkähtelevä poika oli, mutta se johtui anestesialääkkeistä. Varoiteltiin, että vaikutus saattaa kestää seuraavaan päivään.

Kotona nytkähtely jatkui, mutta satunnaisena eikä haitannut Rakua. Olimme ensin sulkeutuneena yhteen huoneeseen (Minho ehti pujahtaa huoneeseen myös), mutta kun pahoinvointia ei ilmennyt ja kävelykin tasaantui, niin poika pääsi muiden joukkoon yllättävänkin pian. Pian iski läheisyyspula ja poika hakeutui viereen kehräämään.


Itse en voinut kuin vain olla niin mahdottoman onnellinen, että Raku oli yhä siinä, meidän kanssa.

Raku sai kotona annettavaksi lääkkeeksi tuttua Metacam-tulehduskipulääkettä sekä uudenlaista antibioottia. Se oli uusi, koska oli juuri Rakua varten valittu erityistarpeen mukaan. Taas jännitin mahan kestävyyttä, pysyykö lääkkeet sisällä. 

Nämäkin kuitenkin osoittauivat ihan erinomaisiksi Rakulle, ei ongelmaa! Kipulääkettä poika söi 5 pv ja antibioottia 7, viimeiset lääkkeet syötiin siis vime viikon loppupuolella.

Suu on parantunut todella hyvin. Poika on ollut paranemisen aikaan entistä hellyydenkipeämpi, monesti Noran suureksi ärsytykseksi. Raku kun on halunnut mm. nukkua yöt kainalossa, mikä on aina ollut Noran paikka. Hellyydenkipeys on nyt tasaantunut entiselleen (runsasta yhä),tosin nopeuskilpailu kainalopaikasta on jatkunut.


Loppusanoina: miten taitavasti kissat osaavatkaan peittää kipunsa. Kuinka moni olisi arvannut, että synttärivideon vauhtihirmulla on 6 kipeää hammasta suussaan? Raku on ollut täysin oma riehakas, hyväntuulinen ja rakastava itsensä. On hakeutunut seuraan entiseen tapaan eikä muut kisut ole kiusanneet. Isoja lihanpaloja ei ole syönyt, mutta paloiteltuna ruokahalu on ollut erinomainen. 

Meillä on melkeinpä kaikki syöpymäkerrat jääneet kiinni hampaidenharjauksessa. Syöpyneiden hampaiden ikenet ovat arat ja verestävät, mikä on jättänyt jälkensä hammasharjaan. Harjaus tottakai keskeytetään, kunnes suu on taas terve. Myös Rakun kesädiagnoosin hampaat jäivät alkujaan kiinni hampaidenharjauksessa.

En voi kylliksi korostaa hampaidenharjauksen tärkeyttä. Se ei estä hammaskiven muodostumista, mutta hidastaa huomattavasti ja harjauksessa myös syöpymien ja tulehduksien nopea löytyminen on tehokkaampaa. Kellään ei ole kuitenkaan röntgenkatsetta ja koska syöpymät alkavat hampaan juuressa silmän ulottumattomissa, on säännöllinen hammasröntgen myös tarpeen suun hyvinvoinnin seuraamiseksi. Tämä  on paras tehdä hammaskiven puhdistuksen yhteydessä, säännöllisesti. Omien kissojeni kanssa olen todennut tarpeen olevan vuosittainen etenkin sen jälkeen kun ensimmäinen syöpymä on löytynyt.

Kissoilla hammassyöpymät ovat huomattavasti yleisempiä kuin koirilla, toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Syöpymää esiintyy myös villeillä kissaeläimillä. Eri tutkimusten mukaan n. 20-75 % kissoista sairastuu jossain vaiheessa hammassyöpymään niiden elämän aikana.

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Raku 11 v!

Rakas Ragnar täytti eilen 11 vuotta! Paljon onnea höpsölle ja aina iloiselle, vilkkaalle kehräilijälle!

Synttäreitä vietettiin oikeana päivänä, vaikka julkaisu tuleekin hieman myöhässä. Päivä oli hyvin Rakun näköinen. Synttäreitä vastaisena yönä riehuttiin tuttuun tapaan ja onnistuin taltioimaan sitä videollekin (alla). Poikku ei selvästikään ole saanut memoa iästään: hän on nyt virallisesti seniori, mutta se ei vauhtia hidasta.

Synttäripäivänä oli ruokana aamu- ja iltapalana Rakun lempparia: broilerin paistisuikaletta. Tein itselle katkarapusalaattia ja kisut Noraa lukuunottamatta (allergia) saivat huuhdelluista katkaravuista itselleen useammatkin suupalat. Rakullekin uskaltauduin antamaan ja hyvin pysyi sisällä. Uudet kokeilut ovat aina riski kun pojalla on ollut viimeisen vuoden ajan herkkyyttä normaalista saannista poikkeavien suuhunpantavien kanssa. Niin ruoka-, ravintolisä-, kuin lääkerintamallakin.

Päivä meni hyvinkin rennoissa tunnelmissa paria leikkihetkeä ja yhtä tempputreeniä lukuunottamatta. Poikku nautti sängyn pehmeydestä ja siellä saaduista pusu-, silitys- ja halihetkistä. Myös syliin tultiin ollessani telkkarin ääreellä. Aika rento päivä, mutta varmasti poikun mieleen.

11 v komistus

 


Tänään ollaankin oltu vähän eri tunnelmissa. Ensi viikon torstaina matkaamme viimein hammaslääkäritädin luo ja olemme testailleet eri esiannettavia lääkkeitä reissua varten. Elokuisesta sydänultrasta saimme mukaan gabapentiiniä esirauhoittavaksi valmisteeksi, jota meidän tuli testata ennen reissua tietyin vaikutusodotuksin. Ensimmäisellä testillä mentiin pienemmällä annostuksella, mutta koska se ei tuonut riittävän suurta vaikutusta, kokeilimme parin viikon päästä tupla-annostuksella. Sekään ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta, ei oikeastaan tuntunut olevan edes eroa pienempään annostukseen. Positiivista, että pysyi kuitenkin sisällä. 

Soitin eläinlääkäriasemalle ja eläinlääkäri pähkäili meille toisen lääkkeen testattavaksi, joka ymmärtääkseni oli ainut jäljelläoleva mahdollinen Rakun kriteereillä. Tuote on tuore markkinoilla, nimeltään Bonqat. Sen kaveriksi saatiin myös pahoinvoinninestolääke Cerenia.

Cereniaa testasimme pari viikkoa sitten ja pysyi hyvin sisällä, tänään oli Bonqatin vuoro suurin odotuksin. On pysynyt sisällä ja toimii!

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Minho täyttää vuoden!

Minho täyttää tänään kokonaisen 1 vuotta! Uuden kissan ottaminen joukkoon on aina jännittävää, sillä ei pelkästään kissan ja omistajan tarpeiden ja toiveiden tule kohdata, vaan huomioon tulee ottaa myös yhteensopivuus talouden muiden kissojen kanssa. Minho on alusta alkaen sulautunut meidän joukkoon aivan täydellisesti, poika tulee erinomaisesti toimeen kaikkien kanssa. Eikä ihme, sillä Minhon luonne on puhdasta kultaa. Kissankielentaidoista puhumattakaan, jotka saa täydet pisteet 11/10. Poika on toisia kunnioittava, mutta myös puoliaan pitävä. Antaa tilaa (paitsi mamille), mutta on myös aina valmis leikkiin. Riehakas, puhelias, rohkea, todella fiksu ja oppivainen. Syliin/selkään tulee päästä monta kertaa päivässä. Poikamaista rämäpäisyyttäkin löytyy: poika ihan rennosti hyppii melkein katon korkeudesta suoraan lattialle mamin kauhisteluista huolimatta eikä vauhdin aikana ehditä katsoa milloin ne jarrut olisi hyvä laittaa päälle. Kova on luotto oman luuston lujuuteen. 

Kalliolla kukkulalla, vuorella korkealla!

Minhon myötä ollaan myös siirrytty alueelle, mille en ikinä olisi uskonut astuvani. Mutta niin vain kun se täydellinen yksilö tulee vastaan, voi mieli muuttua. Minho on yhä leikkaamaton ja myös pysyy niin jonkin aikaa. Isoin syy miksen ole koskaan edes harkinnut leikkaamattoman kissan pitämistä on leikkaamattomuuden vaikutus laumakemioihin. Toinen on merkkailu. Somput ovat onneksi merkkailun suhteen yksiä helpoimmista roduista kun merkkailu ei yleensä ala kovin nuorena. Näin on onneksi ainakin vielä Minhonkin kanssa, pisut tulee oikeaan paikkaan. Myöskään laumakemioista ei ole tarvinnut stressata, Minho on herrasmies eikä hormonit ole viilentäneet välejä kenenkään kanssa. Välillä saadaan nauttia pienistä laulunäytteistä, ei muuta. Aika näyttää tuleeko maailmaan joskus pikkuminhoja.

"Ai pikkuminuja?! Apujoukoista oisi kyl hyötyä!"

Ei ole paikkaa missä Matonen olisi turvassa.

Punainen väri on alkuperäinen haaveeni sompuissa ja Minhon väri on omaan silmään mitä kaunein, upea leiskuvan punainen. Poika todella elää nimelleen (Vulpes Fearless Firefox).

"Tää on varmaan jokin harvinainen Matonen-laji kun noin lentelee!"

Synttäreitä ollaan vietetty railakkaasti, poikku sai valita joululahjaksi tilatuista Yugie-onkilelun syöteistä itselleen mieleisen ja ylläripylläri huippusuosion saanut Matonen sai itselleen uuden värikaverin! Aiemmin ollaan leikitty mustalla ja rakkaus leluun näkyy jo kunnossa. Nyt kuvioihin astui kirjavan vihreä, jonka perässä painettiin ihan samaa hurjaa vauhtia! Kisujen pappa kävi myös kylässä ja kaikki saivat masun täyteen herkkuja. Iltapalaksi on vielä spessua luvassa.

"Oi iloa kun pappa on käymässä!" Pappa on Kodan lemppareita

Paljon onnea rakkaalle vauhtihirmulle ja suuri kiitos Minttu- kasvattajalle upeanupeasta pojasta!! ❤️

sunnuntai 28. elokuuta 2022

Raku sydänultrassa

Viime viikon perjantaina 19.8. matkasimme Rakun kanssa tutulle eläinlääkäriasemalle 100 km päähän sydänultraa varten. Sydänultra otetaan, jotta saadaan varmistus, ettei Rakun kesäkuinen keuhkopöhö johtunut mistään sydänperäisestä vaivasta, vaikka alkuvuodesta otettu sydänveriarvo proBNP olikin tulokseltaan normaali.

Raku-parka ei pitänyt lainkaan taas eläinlääkäriin päätymisestä ja kuolamäärä jo eläinlääkärin odotusaulassa oli runsasta, mutta kiihtyi tutkimushuoneeseen päästyämme. Raku sai rauhoittua rauhassa sillä välin kun eläinlääkäri keräsi esitietoja ylös. 

Raku sai pysytellä kopassaan, turvapaikassa, esitietojen keräyksen ja alkututkimusten ajan.

Tutkimuksissa Rakun sydämestä kuului taas sama sivuääni kuin alkuvuoden tutkimuksissa toisella asemalla. Kyseinen sivuääni voi olla viaton/harmiton, mutta voi myös olla merkki sairaudesta.

Itse sydänultassa Raku oli todella kiltisti paikoillaan ja eläinlääkäri hoiti tutkimuksen lempein ottein, mikä myös rauhoitti pojan oloa. Ultrasta saimme iloisia uutisia: sydän on täysin terve, erinomaisessa kunnossa ikä huomioiden!


Rakulla ei ole ollut yskää enää alkuvuotisen eläinlääkärikäynnin jälkeen (jossa yskän syytä tutkittiin...), mutta nyt otettiin varalta myös keuhkoröntgen varmistuksena, ettei keuhkoissa ole muutoksia keuhkopöhön jälkeen. Ei pitäisi olla, mutta katsottiin eläinlääkärin kanssa paremmaksi varmistaa. Keuhkokuvissa ei näkynyt patologisia löydöksiä, mutta oli lievästi lisääntynyttä bronkointerstitiaalikuvioitusta,  mikä voi olla ikääntymismuutos, mutta sopii myös lievään astmaan/keuhkoputkisairauteen. Eläinlääkärin mukaan kuvat kuitenkin ok.

Ultrassa oli levollinen tunnelma, Raku sai olla osittain omalla viltillään.

Käynnistä jäi kaikkineen todella hyvä ja luottavainen olo. Eläinlääkäri oli todella asiantunteva ja Raku sai todella hyvää kohtelua. Käynnillä painotettiin todella paljon kissan stressittömyyteen ja Rakun kuolaus loppuikin siinä vaiheessa kun ultraa alettiin tekemään. Kardiologi suunnittelee nyt yhdessä hammaslääkärin kanssa Rakulle mahdollisimman turvallisen anestesian ja seuranta tulee olemaan tarkkaa. Aseman hoitajillakin on vankkaa kokemusta riskiryhmäläisten anestesioista, joten Raku on varmasti parhaassa mahdollisessa hoidossa.

Jo nyt rajattiin Rakun käytöstä pois alfa-2-agonistityyppiset rauhoitusaineet, jotka yleisimmin ovat komplikaatioiden taustalla. Lisäksi, koska Raku oli noin stressaantunut jo tullessaan, Rakulle kokeillaan jo kotona annettavaa esirauhoitusta, jotta poika tulisi asemalle mahdollisimman stressittömänä. Lääkettä testaamme ensin jonain rauhallisena päivänä ennen matkaa, jotta varmistamme annostuksen oikeellisuuden Rakulle. Mitä stressittömämpi kissa, sitä paremmin lääkkeet vaikuttavat ja anestesia saadaan pidettyä turvallisempana. 

Raku kääriytyi käteni ympärille käynnin loppuvaiheilla. Kehräys meinasi tehdä tulojaan, mutta aivan niin rennoksi ei ehditty.

Olimme yhtä mieltä, että jos kaikki sujuu hyvin ja anestesian aika sallii (siinäkin on kestolle turvallisuuden rajat), poistetaan kaikki hampaat tulevien nukutusten ehkäisemiseksi. Hammassyöpymän vuoksi Rakulla on vuosittainen röntgentarve ja nyt sairaiden hampaiden poiston jälkeen suuhun jäisi vain 6 hammasta. Koko anestesia tehdään kuitenkin Rakun ehdoilla, riskejä ottamatta.

sunnuntai 14. elokuuta 2022

Noran matka Supreme Premioriksi

Ruusukkeella kunniansa verran kokoa. Erikseen tilattu kattojärjestö FIFen titteliruusuke.


Noran näyttelyuran alku on seuraus jokusesta tapahtumasta.

Kissaharrastukseni alussa en ollut kiinnostunut näyttelyihin osallistumisesta. Kunnes vuonna 2013 järjestettiin Helsingissä varsinaisen näyttelyn yhteydessä american curlien erikoisnäyttely, joka oli harvinainen tilaisuus tuoda rotua enemmän esiin yleisölle sekä myös tavata laajemmin curleja ja heidän omistajiaan. Pitkän pohdinnan jälkeen innostuin ilmoittamaan Ragnarin mukaan, myös koska erikoisnäyttelyn toteutumiseen tarvittiin tietty vähimmäismäärä curleja. Ilmoittautumisen myötä innostuin myös lähinäyttelystä Kempeleellä, jonne myös äitini innostui ilmoittamaan oman kotikissansa. Samana vuonna meille tuli Nora (s. 3.8.2012). Ragnarin kanssa en ollut aikonut jatkaa näyttelyitä eikä Norankaan kanssa ollut näyttelysuunnitelmia. Ragnar kävi Helsingissä, mutta Kempeleen näyttelypäivänä olimme estyneitä.

Vuonna 2014 Pohjoinen Rotukissayhdistys järjesti paikkakunnallamme esittelynäyttelyn. Esittelynäyttelyssä ei ole kilpailua, vain rotujen esittelemistä yleisölle, joten kaikenlaiset kissat saivat osallistua. Menimme sinne Ragnarin ja Noran kanssa edustamaan curleja. Ragnaria jännitti niin, että hänen näyttelyuransa päättyminen sinetöityi siihen, mutta Noran tyyneys 2-vuotiaana ensikertalaisena yllätti.

Vuonna 2015 äitini osallistui kotikissojensa kanssa Pohjoisen Rotukissayhdistyksen näyttelyyn Kempeleellä. Olin mukana kuvaamassa, ihmettelemässä ja tarvittaessa apuna. Reissu oli hauska ja aloin miettimään josko kokeiltaisiin Noran kanssakin miten tytön käy.

Vuonna 2016 vajaan 4 vuoden iässä Nora osallistui ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä. Tyttö viihtyi näyttelyssä yllättävän hyvin, mamilta saama huomio oli tytöstä parasta. Tyttö sai arvostelussa upeat kehut ja oli Tuomarin Paras kilpakumppaneiden puuttuessa. Best In Show -paneelissa tyttö sai yhden äänen.

Huima alku johti näyttelykärpäsen puremaan ja seuraavana vuonna osallistuimmekin jo koko viikonlopun ajalle sekä Porokin talvi- ja kesänäyttelyyn sekä innostuimme lähtemään myös Ruotsiin, vaikka siitäkin olin ajatellut, että jatkamme näyttelyitä vain niin pitkään kun se on kotimaan tuloksilla mahdollista.

Noran kanssa on ollut todella helppo käydä näyttelyissä tytön upean luonteen vuoksi. Tyttö on erinomainen matkakumppani ja näyttelyssä on tyytyväinen saamastaan huomiosta mamilta. Tuomarinpöydälläkin tyttö on aina käyttäytynyt todella hyvin, hurmaten sekä ulkonäöllään että kivalla luonteellaan.

Korona-ajaksi vuosille 2020 ja 2021 meille tuli tauko, mutta nyt kun viimein rajoituksien poistuminen ja tähtien suotuisuus antoi myöten, osallistuimme taas Porokin näyttelyyn, jossa korona-ajan poikkeussääntöjen myötä Nora valmistui vajaan 10 vuoden iässä korkeimpaan titteliin Supreme Premioriksi 3.7.2022!

Kissaharrastukseni alussa en olisi ikinä uskonut tämän päivän tulevan. Että näyttelyt veisivät näin paljon mukanaan ja että tulemme käymään näyttelyissä korkeimpaan titteliin asti. Matkan varrella on tullut tutustutta niin moneen upeaan harrastajaan ja kissaan sekä näyttelyt on olleet todella mukava irtiotto arjesta. Näyttelyiden tuoma vaikutus meidän elämään on ollut huima. Uusia ystäviä, uusia elämyksiä, tietoutta, PR:ää... Eikä tuloksilla väliä, kunhan on hauskaa! Tuloksiakin Noralle on kuitenkin kertynyt upeasti, sillä tyttö on ollut 9x Tuomarin Paras ja vuonna 2017 sijoittui Pohjoisen Rotukissayhdistyksen Paras kastraattinaaras -kisassa sijalle 4. Vuonna 2018 sija 3.

Tytön näyttelyssäkäymiset jatkuu, mutta nyt kun kerättävää ei ole, niin katsellaan millaista tahtia tullaan käymään. Seuraava näyttely meillä onkin jo ensi viikolla Ruotsissa, sinne lähtee koko näyttelykolmikko.



keskiviikko 3. elokuuta 2022

Nora 10 vuotta!!

Rakas Nora täyttää tänään 10 vuotta!! ♥ ♥ ♥

Pieni prinsessa, joka pitää muut kisut tassun alla, mutta samalla ollen eniten mamin tyttö rakastaen olla kainalossa tai muuten liki. Vauhdikas tyttö rakastaa hyppiä ja vaikkei lelut niinkään kiinnosta, leikkii toisinaan pieniä hippaleikkejä Minhon kanssa ja on aina valmis aktiviteetteihin, missä on herkkuja mukana! 

Herkkujen perässä sinkoilua, älytehtäviä, nenätyöskentelyä, kaikki otetaan innolla vastaan! Aina iloinen ja kiltti tyttö!

Onnea Nora!! ♥ ♥ ♥ 

Juhlat juhlittiin perheen kesken, herkutellen pakastekuivatulla tonnikalalla sekä Wild Freedomin tonnikala- ja kanafileillä.

Vähän poseerausta

Herkkupalkalla, tännetänne!

Kakkuja kisujen makuun


sunnuntai 31. heinäkuuta 2022

Studiokuvat

2.-3.7. järjestetty Pohjoisen Rotukissayhdistyksen näyttely Kempeleellä oli aivan huima! Persikkana kakun päällä paikalla oli myös huipputaitava kissavalokuvaaja Tessa, jonka studiokuvausmahdollisuuden hyödynsimme riemuiten! Kuvat tulivat nyt torstai-iltana.

Minho 8 kk




Nora 9 v 11 kk, valmistumiskuvat!!



Meidän edellinen näyttely on ollut ennen koronaa, joulukuussa 2019. On ollut ikävä näyttelyitä ja niiden tuomia arjen irtiottoja. Oloa hyvässä hengessä samanhenkisten ihmisten kanssa, ja kissojen, tottakai!

Tulosten suhteen viikonloppu ylitti odotukset! Lauantaina Minholla oli tuomarina Manuela Centamore, joka ihastui poikaan täysin eikä millään meinannut uskoa poikun olevan vasta 8 kk! Kunto, turkki ja turkin kunto sai erityisen paljon kehuja, mutta Manuela tykkäsi pojasta aivan ympäriinsä. Yleisvaikutelma: "Very promising boy!". Upean arvostelun lisäksi Minho yllätti ja voitti Värin Parhaan ja Tuomarin Parhaan kovista kilpakumppaneista huolimatta! Best In Show -paneelissa sai yhden äänen, kuten muutkin kilpakumppanit ja ratkaisevan tuomarin ääni meni itämaiselle. Aivan huima näyttelyuran aloitus!! Poika kisasi junioriluokassa, siinä ei vielä saada sertejä.

Norallakin meni aivan loistavasti, tytöllä oli lauantain tuomarina Linda Riekstina, joka ihastui tyttöön kovin. Kehuja sai etenkin kunnosta, eritoten ikään nähden. Myös rakenne ja silmät hurmasivat. Norakin yllätti ollen Tuomarin Paras! Tytön ensimmäinen TP CAPS-luokan aikana. Veteraaniarvostelussa (kansallinen kilpaluokka, yli 7-vuotiaille kissoille) tuli taas kovasti kehuja ja tuomarilla (Bjarne Wikström) oli vaikeuksia päättää veteraaninaaraiden välillä. Bjarne sanoi, että veteraaneissa hänelle tärkein on kunto ja turkin laatu, mikä kaikilla vetskunaarailla oli huipussaan. Valitansa hän teki sydämen mukaan ja Nora sijoittui 5/5.

Sunnuntaina sattumoisin sekä Minholla että Noralla oli perusarvostelussa sama tuomari, Michael Edström. Nora aloitti päivän ja sai taas kovasti kehuja, jälleen erityisesti kunnosta, eritoten ikään nähden. Myös rakenne ja silmät olivat tuomarin mieleen. Noralla on vankka lihaksikas rakenne ja painoa, olematta kuitenkaan raskas. Saadun sertin myötä tyttö valmistui korkeimpaan titteliin Supreme Premioriksi!!

Veteraaniarvostelussa tytöllä oli sattumalta tuomarina sama, joka oli perusarvostelussa lauantaina. Tuomari ei ollut muistanut, että tyttö on veteraani-iässä eikä ollut osannut mieltää ennakkotiedoista Noraa Noraksi. "I'm honored to have her on my table again." ♥ Miten huima valmistumispäivä! Veteraanituloksena tällä kertaa 4/5. 

Lauantain tulokset:
Minho: EX1 BIV NOM!!
Nora: EX1 CAPS NOM!!
Nora veteraaneissa: 5/5

Sunnuntain tulokset:
Minho: EX1
Nora: EX1 CAPS SP!!!
Nora veteraaneissa: 4/5

perjantai 22. heinäkuuta 2022

Uusi peti - moneen käyttöön

Meillä on ensi kuussa tulossa näyttely, johon osallistuu koko meidän näyttelyporukka eli Nora, Koda ja Minho. Näyttely on Ruotsissa. Konkareille on uusittu rabiesrokotukset jo viime kuussa, samalla kun Minho sai ensimmäisen rabies-rokotuksensa sekä oman lemmikkipassin.

En ole aiemmin ollut näyttelyssä yhtäaikaa kolmen oman kissan kanssa, joten suunnittelua on vaatinut kolmas häkki. Minkälaiset verhot? Vessa? Peti? Peti löytyi sattumalta Mustin ja Mirrin alennushyllyiltä. Isohko, mutta joustava ja petiin on tiedossa heti myös sopivat verhot. Jätin pedin testiksi käyttöön kisuille ja se on saanut yllättävän suuren suosion!

Ensitestaajana toimi Haiku, mutta Raku on käytännössä ominut pedin itselleen.

"Tosi jees!"

Rakustin peti nyt

Pehmoinen, muhku ja kiva, zzz

Mami on tyytyväinen kun pedistä tykättiin näin paljon. Aina hankala ennustaa suosiota.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Viilennystä helteeseen

Helteet pysyttelivät paahtavina pitkään ja sinnikkäästi. Lämpöiset olot oli myös tämän kuun alussa näyttelyhallissa kun lauantaina ilmastoinnin päätyttyä puolen päivän aikaan helle tuntui myös hallin sisällä. Näyttelyn facebook-sivulla oltiin varoitettu tulevasta iltapäiväkuumuudesta, mutta en ollut uskonut tulevan ihan noin lämmintä jokusen vuoden vanhassa hallissa. 

Kodan synnyinkodin mami oli meidän häkkinaapurina, hän oli hyvin varautunut. Kisuille oli viilennysalustaa ja häkkituuletinta. Meilläkin on häkkituuletin, mutta sen toimiva osa on kadonnut 2019 muutossa. Kisujen mummi tarjosi kisuille viuhkalla manuaalista tuuletusta. 

Näyttelyviikonlopun jälkeen aloin katsomaan meillekin viilennystuotteita kotiin ja kesänäyttelyitä varten. Kotona meillä on viilentäjänä olohuoneen tornituuletin.

Katsomani häkkituulettimet olivat loppu, mutta viilennysalustoihin sattui olemaan jopa hyviä tarjouksia. Päädyin selaamaan Peten Koiratarvikkeen valikoimaa ja runsaasta tarjonnasta tilasin meille 3 erilaista alustaa. Viilennyalustojen iso hyvä puoli on etenkin matkoja ajatellen, ettei niitä tarvitse viilentää pakastimen kautta. Tuotteet sisältävät viilentävää geeliä, joka aktivoituu kehon painosta.

"Jee taas pakettia!" t. kisut

Alustoja mistä valita mieleisensä

On muutens kivasti painoa näillä.

"Hups, vahinkotestaus!"

"Hmm..."

Sisäänajoa, viilennysalustan päällä viltti. Ei viilennä läpi tuolla paksuudella.

Sijoitin viilennysalustat eri huoneisiin ja yöksi ja poissaolojen ajaksi olen ottanut ne pois kissojen ulottuvilta, sillä arvosteluiden mukaan alustat eivät ole kynnenkestäviä ja viillon myötä geeliä on tullut ulos.

Haiku on viihtynyt keittiössä olevalla alustalla (viltti lähti pois päältä jo ensimmäisenä päivänä) ja Raku on satunnaisesti makoillut tietokonehuoneessa olevan alustan päällä  osittain. Vähimmälle käytölle on jäänyt olohuoneen alusta, sitä on käyttänyt vain Minho. Nora ja Koda eivät ole innostuneet alustoista.

Eritoten tykkään tuosta vesimelonikuvioisesta t. Mami


perjantai 8. heinäkuuta 2022

Tikkien poisto

Koda sai tikkinsä pois tänä maanantaina. Tikit olisi saanut poistaa jo perjantaina, mutta meillä oli Noran ja Minhon kanssa näyttelyviikonloppu päiväreissuina ja tikkien poisto olisi ollut riski seurannan vähyyden vuoksi. Yliaika teki haavoille hyvää, olisikin voinut olla vielä turhan aikaista poistaa perjantaina. 

Kisujen mummi tuli avuksi poistoon, toisin sanoen minä pidin poikaa paikoillaan ja mummi poisti tikit desinfioiduilla saksilla. Poika antoi nätisti poistaa tikit.

Jalka tikkien poiston jälkeen

Ompeleet pitivät hyvin ja poika putsasi alueen onnellisena kun alueelle oli viimein taas pääsy. Siitä seurasi melkoinen muodonmuutos, sillä seuraavana päivänä haavoja oli enää vaikea havaitakaan!

"MAMIII ruokaa!!"

"Mami ruoka on tuolla piilossa!"

"Miksei se ole jo meillä?"

Jalka tiistaina, 16 vrk tapahtuneesta

Koda voi muuten erinomaisesti, mutta valitettavasti sisimpään varpaaseen on tosiaan tullut toimintavaurio. Tämä ei poikaa vaikuta haittaavan eikä varvas ole onneksi alaspäin löysä, joten ei haittaa liikkumista. Nostaessa antaa muita varpaita enemmän ja helpommin periksi eikä poika pysty harottamaan varvasta. Ei ole painallusarka. Onneksi ei käynyt kuitenkaan tämän pahemmin, onnea oli matkassa.

torstai 7. heinäkuuta 2022

Yhdessä hyvää, osa 9

Taas olemme saaneet kerättyä lahjoituspotin eteenpäin lahjoitettavaksi summalla 25,47 €! Esykissojen puolesta suuri kiitos linkkimme kautta Zooplus-ostoksia tehneille!

Tällä kertaa toisena lahjoituskohteena toimi Turun Eläinsuojeluyhdistys sieltä kotoisin olleen Miukumaan Olgan muiston kunniaksi. Toinen puoli meni Kissakummit ry:lle, jossa pentukesä on täydessä käynnissään. Pelkästään yhdessä sijaiskodissa on tällä hetkellä 3 vastasynnyttänyttä naarasta yhteensä 13 pennun kanssa. Voimia jälleen uuteen pentukesään ja -syksyyn kaikille eläinsuojelutoimijoille! Kunpa tämä jossain vaiheessa päättyisi.

Kaikki Zooplus-yhteistyöllä kerätyt lahjoitusvarat



Jokainen euro ja sentti on tärkeä apu lahjoitusvaroin toimiville eläinsuojeluyhdistyksille. Kiitos kun autat! Yksi helppo tapa on tehdä tietyistä verkkokaupoista ostoksia komissiopalkkiota saavien blogien kautta, jotka ovat sitoutuneet lahjoittamaan palkkiot eläinsuojeluun.

Tukemista Zooplus-shoppaamalla

Blogin oikeasta laidasta löytyvän Zooplus-linkin kautta tehdyistä ostoista saan komissiopalkkiota 4 % oston verottomasta myyntihinnasta ja se lahjoitetaan lyhentämättömästi esykissojen käyttöön. Saan palkkion tililleni kun summaa on kertynyt vähintään 25 €. Linkin kautta shoppailijalle ei kerry ostoista mitään lisäkuluja, eli linkin kautta shoppaillessasi jäät vain plussalle kun ostojen lisäksi autat esykissoja! :) 

Nora haluaisi myös muistuttaa nesteen riittävän saamisen tärkeydestä näillä helteillä. Veden lisääminen ruokaan on enemmän kuin suotavaa.


keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

Tapaturma

Blogi kissojen aktivoinnista ja ruokinnasta? Voisi muuttaa sairausblogiksi. Tässä 3 vuoden aikana meidän blogissa on päästy ihmettelemään ja murehtimaan erilaisia lääketieteellisiä tapauksia ja lisätään joukkoon vielä yksi. Nimittäin meidän huono onni jatkuu. Toissasunnuntaina 19.6., seuraavalla viikolla Rakun keuhkopöhöstä, sattui tapaturma. Kodalla oli riehakas hippaleikki Minhon kanssa ja sen päätteeksi poikku loukkasi jalkansa pahasti. 

En nähnyt tilannetta, mutta kuulin sitä edeltävän juoksuryminän. Jostain syystä riehumisen aikana Koda oli päättänyt juosta terraariotornin kautta, vaikka paikka on kissoilta kielletty eikä Koda ole sinne yrittänytkään. Rytinässä takajalka oli jotenkin onnistunut jäämään terraariotornin tukikiinnikkeen rakoon kiinni ja jalka oltiin riuhtaistu irti tuhoisin seurauksin.

Jälkeen jäänyt karva paljasti tapaturmapaikan

Olin tekemässä hellan äärellä ruokaa kun Koda tuli esittelemään vaurioitunutta jalkaansa. Poika itse suhtautui tilanteeseen tyynesti, vaikka jalassa oli syvän näköisiä aukinaisia kohtia. Pihaustakaan en ollut kuullut merkkinä tapahtuneesta. Soitin heti paniikki-itkuisen puhelun päivystävälle eläinlääkärille ja eläinlääkäri lupasi soittaa takaisin kun voitaisiin tulla.

Haavaan laitettiin sideharso ensiapuna ja onneksi kaapista löytyi käytettävissä olevaa Metacam -kipulääkettä, jonka antoon saatiin päivystävältä lupa. Sitten ei auttanut kuin odotella ja toivoa parasta. Ettei haavat olisi niin syviä, että edessä olisi isompi remontti ja että poika malttaisi pysyä paikoillaan odotuksen ajan. Poika kun pyrki kulkemaan normaalisti, vaikka askeleessa olikin ontumista. Onneksi poika rauhoittui pian makuulle.

Kun soitto viimein tuli, Minho olisi halunnut lähteä mukaan. Pettyneenä tyytyi antamaan bestikselleen rohkaisevat läpsyt boksin kaltereita vasten.

Syviltä näyttäneet haavat eivät onneksi olleetkaan niin syviä; jännevaurioita ei ollut tullut ja tikeillä selvittiin. Diagnoosina 2 viiltohaavaa. Toinen haava on syvempi kuin toinen ja eläinlääkäri varoitti, että sillä saattaa olla vaikutusta uloimman varpaan toimintaan. Tästä ei todennäköisesti olisi kuitenkaan isompaa haittaa eikä varvasta tarvitsisi operoida, vaikkei kunnolla toimisikaan.

Koda sai mukaansa uuden pullon kipulääkettä (meillä ollut oli jo ylittänyt avaamisen jälkeisen käyttöikänsä, vaikkei paljolla), antibioottikuurin ja kaulurin. Kauluria oli määrä pitää koko tikkien ajan, 12 vrk. Tikit on poistettavaa mallia.

Kotona poikku toipui hienosti ja näytti, että hyväksyy kaulurin. Mutta kun rauhoitusaineen vaikutus päättyi kunnolla myöhemmin illasta, alkoi vaarallinen paniikkijuoksentelu ja kauluri sai lähteä. Poika antoi onneksi hienosti siteen olla rauhassa. 

Hyvä suojaisa paksu side

Poika osasi hienosti lepuuttaa jalkaa

Yöt ja työpäivät poika vietti suljettuna keittiöön, ettei pääse vahingossa avaamaan tikkejä olohuoneen seikkailuradalla. Hyppykieltoa ei onneksi ollut tullut, mutta hyppimistä pitäisi välttää mahdollisimman paljon. Eristys oli onneksi kaikille sopiva ratkaisu, eikä murtautumisyrityksiä suuntaan eikä toiseen ilmaantunut. Työpäivinä kävin kotona syömässä, jotta poika saa vähän enemmän jaloitella.

Kaverit tukena

Juhannuksena kokeilin ottaa siteen pois, sillä haavojen tulisi saada myös ilmaa, jonka vuoksi kauluri määrättiinkin. Kodaa kuitenkin kiinnosti liikaa tikit, joten poika sai uuden siteen paikoilleen. Tämäkin side on saanut olla hienosti paikoillaan.

3 päivää tapahtuneesta poika hyppi kiipeilypuuhun nukkumaan ja askelkin jo normaalia


Mitä varpaaseen tulee, sen kohtalo on vielä selviämättä. Eläinlääkärin laittama side ympäröi myös varpaat, joten ottaessani siteen pois poika pesi anturat läpi oikein antoisasti. Kaikki muut varpaat harottivat, paitsi se yksi. Palautuuko toiminta paranemisen edetessä, jää nähtäväksi. Varvas ei kuitenkaan vaivaa poikaa. 

Toipuminen meillä on mennyt hyvin ja nyt juhannuksesta eteenpäin poika on saanut olla koko ajan entiseen tapaan vapaana asunnossa, sillä keittiö on olohuonetta kuumempi näin helteillä, aurinko aloittaa paistamisen sinne.

Minho hoitaa

Onneksi ei käynyt pahemmin. Luonnehdin itseäni isomman luokan turvallisuusfriikiksi, mutta tapaturmapaikkaa en ollut osannut mieltää vaaranpaikaksi. Kisujen ja tornin yhteiseloa ehti tulla melkein 11 vuotta ilman haavereita. Torni sijaitsee huoneessa, mihin kissoilla ei ole pääsyä valvomatta (yöt ja poissaolot kotoa).

tiistai 14. kesäkuuta 2022

Keuhkopöhö

Ihan ensimmäisenä pitää sanoa, että Rakulla on nyt kaikki hyvin. Mutta kyllä poika pääsi säikäyttämään.

Rakulla oli viime viikon maanantaina aika hammashoitoon. Aika oli alunperin varattu Noralle hampaiden kuvausta ja putsausta varten, mutta kun hampaita harjatessa Rakun hammasharja tuli verisenä takaisin ja yhden hampaan juuresta löytyi punainen pyöreä alue, vaihtui aika Rakulle. Vaikka tiedossa oli todennäköinen hampaanpoisto, varattua aikaa ei tarvinut pidentää Rakun jäljelläolevien hampaiden vähyyden vuoksi. Röntgenkuvien otossa menee vajaa aika.

Vein Rakun eläinlääkäriin ruokatuntini aikana. Rauhoitusaine antoi odottaa vaikutustaan ja n. puolen tunnin odotuksen jälkeen paha olo otti vallan ja Rakulta tuli oksennus. Poika oli poissaoleva, muttei kuitenkaan vieläkään kunnolla aineen vaikutuksen alainen. Minun piti palata töihin siinä vaiheessa kun eläinlääkäri otti Rakun takatilaan lisäannosta varten.

Tästä n. parin tunnin päästä eläinlääkäri soitti ja kertoi, että Raku oli heräämössä jo heräilemässä. Hampaat oltiin kuvattu ja putsattu, mutta poistoja ei oltu tehty. Kahdesta hampaasta oli löytynyt syöpymää (10 kk sitten kun Raku kuvattiin edellisen kerran nämä hampaat olivat vielä kunnossa). 

Sitten ilmeni syy miksi nukutus ei ollut kestänyt sen pidempään eikä syöpyneitä hampaita poistettu. Rakulle oli tullut rauhoitettuna ennen intubointia keuhkopöhö, joka ilmeni kouristeluna ja vakavana hengitysvaikeutena. Niin vakavana, että eläinlääkäri oli pelännyt jo pahinta. Veren happiosapaine oli laskenut alhaiseksi. Kiitos tarkkaavaisen, nopeatoimisen ja osaavan henkilökunnan, Raku saatiin onneksi pelastettua. 

Reaktio on voinut johtua rauhoiteaineesta, mutta taustalla on voinut olla myös sydän- tai keuhkosairaus. Raku on tutkittu näiden osalta helmikuussa kun pojalla oli ollut n. puolen vuoden ajan yskää jonkin verran. Tutkimuksista ei löytynyt mitään, mutta sydäntä ei ole ultrattu. Tämä on suosituksena seuraavaksi ennen uutta anestesiaa. Rakun hoidot jatkuu samassa paikkaa missä Kodankin anestesiat tehdään, siellä on vielä tehokkaampi anestesiavalvonta.

Ongelmat eivät onneksi jatkuneet tuosta pidemmälle. Herääminen sujui hyvin, tosin poika oli kotona poissaoleva ihan iltamyöhään asti. Seurasin poikaa silmä tarkkana ja sormi valmiina yhdistämään lähimpään eläinsairaalaan. Yhdessä välissä kun poika alkoi kehrätä silittäessä, kehräysääni oli märkää ja päättyi märkään yskäisyyn. Sen jälkeen ei triggeröity kehräystä kuin vasta kun poika oli kunnolla karistanut aineiden vaikutukset. Kehräys oli jälleen normaalin kuuloista.

Seuraavana aamuna kun heräsimme työaamuun, Raku tuli sänkyyn kehräämään äänekkäästi. Poikaa silitellessäni en voinut olla ajatellematta miten lähellä oli, ettei tätä hetkeä olisi ollut. 

Poika on ollut täysin normaali oma itsensä, mutta uusi koetus on väistämättä edessä. Pienen toipumisen jälkeen. Tätä rauhoitusainetta ei Rakulle enää suositella.

Rakulle annettiin helmikuussa kevyt rauhoitus (eri aine) ja Rakulle tuli siitä todella paha olo. Tuolloin kotiinpäästyämme Raku oli selvästi pahoinvoiva ja tuntien jälkeen paha olo tuli ulos kuolemalta haisevana oksennuksena. 

On siis hyvin todennäköistä, ettei Rakun kroppa oikein enää siedä ylimääräisiä aineita. Oksennusta on aiheittanut myös ripuliin auttava Promax ja myös ihan tavallinen psyllium-kuitu, mitä kerran annoin kisuille (miinus Nora) kun olin antanut sitä Minholle ja ilmeni, että se on Minhosta ihan paras maku.

Nämä yliherkkyydet ovat tosin ilmeentyneet meidän taloyhtiön putkiremontin ja viemärisaneerauksen aikana, mikä on jatkunut jo joulukuusta ja päättyy nyt viimein juhannuksena. Ilman Feliwayn apua Rakulla menee vatsa sekaisin johtuen kovista remonttiäänistä, vaikka muuten poika vaikuttaakin ihan stressittömältä. 

Pidän mahdollisena, että Rakun yliherkkyys on yksi stressin ilmenenisen muoto, mutta onhan Rakulla myös ikääkin, vaikka kuinka nuorekkaasti käyttäytyykin. Niin tai näin, toivon, että sitten kun syöpyneet hampaat poistetaan, poistetaan kerralla kaikki jäljelläolevat hampaat. Hampaita on jäljellä enää niin vähän (6 tervettä) ja syöpymä on ollut jo vuosia nopeasti etenevä, kuvaustarve on vuosittainen.

Nyt kuitenkin keskityn hetken nauttimaan siitä ihanuudesta, mitä Raku on.