Elämää viiden kissan kanssa

Siinähän kolme kissaa menee kuin kaksikin? Entä kun kissoja onkin neljä... tai viisi...?

Tammikuun lopussa tuli vuosi täyteen siitä, kun Minho muutti meille. Millaista meidän arki sitten on ollut näin isolla porukalla ja mitä kaikkea siihen liittyy?

Uutta perheenjäsentä suunnitellessa minulla on 4 nyrkkisääntöä: 

1. Nykyisten joukkokemioiden tulee olla kohdillaan, ei vihanpitoa eikä kiusaamista
2. Tulevan kissan luonteen ja aktiivisuuden tulee sopia meidän joukkoon (pentujen kohdalla vanhempien luonteista voi hyvin arvioida tulevaa luonnetta)
3. Eläinlääkärikuluihin tulee olla sijoitettavissa vähintään 500 €/kissa/vuosi
4. Aikaa ja energiaa tulee olla jokaiselle

Keskinäiset kemiat

Meillä joukkokemia toimii todella hyvin, vaikka ikäjakaumaa on. Vanhin, Haiku, täyttää pian 12 vuotta ja nuorin, Minho, on 1-vuotias. Kaikilla on aktiivisuustaso korkea. Minho on leikkaamaton ja hormonit hyrrää, mutta luonne on silti hyvin tasainen ja pentumainen. Pojan rakkauden kohde on Haiku, mutta Minho ei ahdistele liikoja ja tottelee hyvin ohjausta, jos tarvittaessa puutun käytökseen.

Kisut leikkivät keskenään sekapareilla. Painia ei ole nähdä, paitsi pikaisia Ragnarin ja Minhon välillä. Hippaa leikkivät kaikki, kukin omilla kestorajoillaan ja hippaan huolitaan tietyt kaverit. Pesuja nähdään harvoin, nenutteluja usein. Toisiaan lähellä viihdytään, mutta ei suoranaisesti hakeuduta viereen.

Minhon pentuaikana pojan paras kaveri oli Koda, mutta nykyään se on Ragnar. Muita yhtä läheisiä suhteita ei ole muodostunut kissojen välille.

"Nyt leikitään!"

Koda ja Haiku on parivaljakko aamukahviseurana

Laatikon kuningas ei välitä ympärillä olevasta jonosta

Seuraan kissojen keskinäisiä kanssakäymisiä ja ohjaan käytöstä tarvittaessa, jottei välit pääse tulehtumaan, mikä voi tapahtua loppujen lopuksi hyvinkin äkkiä jonkun käytöksen saatua kipinän. Nykyisellään ohjausta vaativat vain Noran mustasukkaisuus minusta, mikä ilmenee vain Haikua kohtaan, sekä toisinaan Minhon huomio Haikua kohtaan. 

Välien ylläpitämiseen omiaan ovat mm. yhteiset herkku- ja temppuhetket. Kisut pysyvät tyytyväisenä saadessaan tekemistä ja tunne kaverista yhdistyy mukavaan asiaan.

Kulut

Kissat ovat Noraa lukuun ottamatta raakaruokinnalla. Minho saa kaverina hieman märkäruokaa makua/tuoksua parantamaan, sillä hormonit haittaavat ruokahalua. Nora on teollisella ruokavaliolla allergiasyistä.  

Lihaa menee meillä päivässä n. 700 g, kilohinnat nykyhinnoin pääosin 6 – 12 €/kg. Tämän päälle ravintolisät.

Aamupalana on aina broilerinsydäntä

Hiekkaa ostan säästöpakkauksina ja täytän aina laatikon pesun yhteydessä puolilleen, säkkien ostotiheyden mukaan laskettuna hiekkaa menee meillä n.14 kg/kk eli n. 18 €/kk.

Herkkuja menee vähän kuukaudesta vaihdellen, mutta kuitenkin 1 - 1 ½ purkkia kuukaudessa. Käytämme Noran allergian vuoksi Cosman Maxi Tube pakastekuivattua tonnikalaa, Zooplussasta säästöpakkauksena ostettuna kappalehinta on nyt 17 €/purkki.

Eläinlääkärikuluihin tulee luonnollisesti varata enemmän rahaa mitä enemmän on kissoja, yllättävien kulujen mahdollisuus on yhtä iso kuin kissamäärä eikä välttämättä edes 500 €/vuosi riitä yhden kissan eläinlääkärikuluihin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Ragnarin viime vuosi kun hammashoito ei onnistunutkaan odotetusti ja tämä johti lisätutkimuksiin ennen uutta toimenpidettä. Tätä ennen oltiin myös tutkittu satunnaista yskää, joka tutkimusten jälkeen, tottakai, loppui. Uskaltaakohan sitä edes laskeakaan viime vuoden kustannuksia...?

Eläinlääkärikulut vuonna 2022

Ragnar

- Yskän tutkiminen (mm. laajat verikokeet, keuhkoröntgen, sydänveriarvo proBNP): 362 €
- Hammaskiven poisto ja hammasröntgen (hoidot keskeytettiin keuhkopöhön vuoksi): 318,95 €
- Sydänultra, keuhkoröntgen ja anestesian suunnittelu: 399,50 €
- Hammasröntgen ja 6 hampaan poisto: 723,03 €

Yhteensä Ragnarin eläinlääkärikuluihin meni 1803,48 €

Koda

- Astmakontrolli, hammaskiven poisto, hammasröntgen, 2 hampaan poisto: 517,84 €
- Jalan tikkaus (päivystysaika): 208 €

Yhteensä Kodan eläinlääkärikuluihin meni 725,84 €

Haiku

- Hammaskiven poisto ja hammasröntgen, laajat verikokeet: 474,51 €

Minho

- Rokotuksen tehostekäynti: 54 €

Nora

- 0 €

Yhteensä eläinlääkärikulut olivat siis 3057,83 €. Lemmikkien asema yhteiskunnassa paranee jatkuvasti, toivottavasti pian näemme myös päivän kun lemmikkien terveydenhuoltoa tuetaan alveja vähentämällä tai kokonaan poistamalla, kuten ihmisten terveydenhuollossa. Eläintä ei voi jättää eläinsuojelulainkaan nojalla hoitamatta sen tarvitessa eläinlääkärin tutkimusta.

Näiden lisäksi ulkomaan näyttelyitä varten Koda ja Nora kävivät hakemassa tehosteet rabies-rokotuksiin, samalla Minho sai ensimmäisen rabies-rokotteensa sekä lemmikkipassin. Käynnin hinta 166 €.

Kodan astmalääke maksaa n. 10 € kuukaudessa.

Ainoastaan Minholla on tällä hetkellä vakuutus. Pidän enemmän sairauskassan pitämisestä pankkitilillä, jossa on aina tietyn verran rahaa kissojen eläinlääkärikuluihin. Omasta säästöstä pidän enemmän, koska:

- Tällöin ei tule maksettua tyhjää jos vakuutuksen sisään kuuluvia käyntejä ei tulekaan

- Raha on kaikkien lemmikkien yhteisessä käytössä

- Summa on käytettävissä myös tavanomaisiin hoitoihin, kuten rokotuksiin ja hammaskiven puhdistuksiin.

Ennen vakuutuksien piiriin ei kuulunut kissoilla hammassyöpymien hoito, nykyään syöpymät kuuluvat vakuutukseen Pohjolalla ja Agrialla. Agrialla on ehtona, että kissa on vakuutettu heillä ennen 4 kk ikää. Esimerkiksi meillä 5 kissan kanssa vakuutusmaksut vuodessa olisivat n. 1000 € yhteensä ja tämän päälle omavastuut vakuutuskorvattavista hoidoista sekä täydet kustannukset vakuutuksen ulkopuolisista hoidoista, kuten hammaskiven putsaus ja röntgen silloin kun siihen ei liity suun sairauden hoitoa. Vakuutus on yksilökohtainen, joten vaikka useampi lemmikki olisi vakuutettuna, maksukaton tultua täyteen ei voi hyödyntää talouden toisen lemmikin vakuutusta.

Sekä vakuutuksessa että omassa säästössä on omat plussansa ja miinuksensa. Kodalla vakuutus olisi maksanut itsensä reippaasti takaisin, muiden kohdalla aikanaan otettuna oltaisiin tappiolla.

Kissojen käytössä olevat resurssit

Etenkin monikissatalouksissa korostuu kissojen turvallisuudentunteen tärkeys. Kissan tulee pystyä hakeutumaan omaan rauhaan, jossa se saa rauhassa levätä ja myös hiekkalaatikolla, syödessä ja juodessa tulee olla rauha, siisteyttä unohtamatta. Umpikujia mm. korkeilla paikoilla tulisi välttää, jotta aina löytyy tarvittaessa turvallinen pakoreitti.

Meiltä löytyy jokaisesta huoneesta mahdollisuus viettää aikaa katonrajassa asti, on kiipeilypuita, pitkä kirjahylly osana juoksurataa, petejä ja runsaasti muitakin nukkumapaikkoja. 4 isoa hiekkalaatikkoa, joissa on aina runsas kerros hiekkaa. Kisut on opetettu, että kaverille annetaan vessarauha. Laatikot siivotaan 2-3 krt päivässä.

Pikku-Minho seikkailuradalla

Leikkihetki bestiksen kanssa

Syödessä jokaisella kissalla on oma ruokapaikkansa ja on opetettu, ettei kaverin lautaselle mennä. 

Poikien ruokapaikat, Noran paikka on Ragnarilla olevan alustan toisessa päässä ja Haiku on nurkassa pyödän takana.

Lattia on täynnä erilaisia turvallisia leluja ja lattialta löytyy aina myös 2-3 pahvilaatikkoa leikkeihin ja oleskeluun. Myös putkia löytyy 2 sekä 1 teltta.

Kissojen hoitoon menevä aika

Mitä enemmän kissoja, sitä enemmän kuluu aikaa niiden hoitoon ja huomioimiseen. Hiekkalaatikot putsaan aamuin illoin, samoin aamuin illoin on myös Kodan astmalääke. Näihin ei kauaa mene. 

Eniten aikaa menee ruokailutilanteisiin, sillä viisikosta kolmella on allergiasyistä yksilöityjä erityisyyksiä ruokavaliossa eivätkä he saa mennä kaverin lautaselta syömään mahdollisia ruuanjämiä. Tämä heiltä toisinaan unohtuu (Nora käyttää tilaisuuden heti hyödyksi, jos huomaa etten valvo häntä), joten valvon ruokailutilanteita herkeämättä. Joskus ruuat syödään nopeasti, mutta toisinaan ruokailu kestää jopa puoli tuntia. Tämän lisäksi Minho yleensä tykkää syödä vasta kun muut ovat syöneet. Kissat saavat ruuan kolme kertaa päivässä.

Hampaiden harjaukseen menee kiinniottoineen puolesta minuutista muutamaan minuuttiin per kissa, hampaat harjataan joka toinen päivä. Nykyään Ragnarilla on vapaakortti harjauksesta, sillä pojalla on enää vain  2 hammasta suussaan ja nämä hampaat eivät tarvitse harjausta.

Kissan henkiselle hyvinvoinnille tärkeälle sosialisoinnille ja tekemiselle on mahdotonta antaa arvioitua aikaa. Jokainen kissa saa päivittäin runsaasti yksilöityä huomiota, kuten myös yhteistä huomiota. Huomiota ja tekemistä saavat myös toisiltaan, virikettä on myös mm. kaverin tekemisen seuraaminen. 

Lisäksi on yhteiset herkku- ja/tai tempputreenihetket. Esimerkiksi treenihetket voivat vaihdella muutamasta minuutista n. puoleen tuntiin päivässä. Leikkihetkiä huiskalla/keppilelulla on useampia päivän mittaan, etenkin Minho vaatii näitä ja muut osallistuvat satunnaisesti.

Treenihetket ovat aina hyvin odotettuja

Kuluja siis on ja niihin tulee varautua. Se ilo, lämpö ja sisältö elämään mitä kissoilta saa, on kuitenkin sen kaiken arvoista.

Nora-prinsessa elää huomiolle

Ruokakulut 2017

Tänä vuonna sentään näiden kanssa ei mennyt helmikuulle, kuten viime vuonna. Pienen kuittiurakan jälkeen laskut oli valmiina jo 31.12. Oli tosi kiva päästä vertailemaan miten kulut olivat muuttuneet toissavuodesta ja ylipäätään miten paljon ruokahankintoihin oli kulunut rahaa. 

Vuoden 2017 iso taloudellinen helpotus oli Vauhti-Raksun emokanan reisipalat, joiden kilohinta oli 4,50 € kun yleensä olen ostanut kaupasta 8-9 € kilohintaan ihmislaatuista. Harmillisesti emokana oli erätuote eikä sitä ole enää toistaiseksi saatavilla, mutta ehdin hamstrata sitä pakastimeen kiitettävästi. Jälleen, onni on kissojen oma pakastin meidän jaetun kaverina. 

Kuukausissa oli taas hirmuisesti vaihtelua keskenään, Noran kohdalla riippuen milloin täytin poronlihavarastoja koko vuoden ajalle ja milloin tilasin monen kuukauden märkäruuat kerralla Zooplussasta.

Haikulla ja Rakulla marraskuun iso lovi oli kun tilasin niille Zooplussasta märkäruokaa laiskan päivän varalle. Märkäruoka riittää pitkälle tätä vuotta, riippuen miten pitkään uskallan ruokia kaapissa säilyttää, vaikkeivat suoranaisesti vanhaksi menisikään.

Haikun ja Rakun kulujen keskiarvo oli 29,38 €/kissa/kk. Tarkoitus oli syksyn emokanahamstrauksen jälkeen syöttää pitkälti sitä, mutta ostelinkin yllättävän paljon kaveriksi myös ihmislaatuisia palalihoja. Emokanaa on vielä arviolta +8 kg pakkasessa.

Noran kuukausikulujako oli todella yllättävä:  49,68 €/kk! Vuonna 2016 luku oli 37,14 € eli 2017 Noran ruokiin meni 150 € enemmän kuin sitä edellisenä. Toisaalta vuonna 2016 lukuja oli helpottamassa vuoden 2015 lopulla hamstratut poronlihat. 

Nämä pitämäni luvut eivät kerro todellista kuukausikulutusta. Todellisesta kuukausikulutuksesta löytyy laskelma vuodelta 2016, joskaan eivät pidä enää täysin paikkaansa.

Vuodenvaihteessa oli paljon lihoja alehinnoin

Vaikka eivät kerrokaan todellisia kuukausisyömisiä, niin näiden kirjaaminen ja tarkastelu on todella hauskaa! Ja antaa kuitenkin jonkinlaista esimerkkiä siitä, paljon ruokavalioihin menee rahaa. Kisujen yhteiset lisäravinteet (lähinnä D-vitamiini) oli keskiarvoltaan 0,93 €/kissa/kk.

Pakollinen kisukuva: Raku telttailemassa olohuoneessa ennen kuin teltta siirtyi tietokonehuoneeseen

Ruokakulut 2016

On taas vuosittaisen ruokakulukatsauksen aika. Viime vuonna minua harmitti, sillä olin laskenut kaikkien kisujen ruokakulut yhteen, vaikka Nora on allergioidensa vuoksi täysin erilaisella ruokavaliolla kuin Haiku ja Raku (Haiku ja Raku täysraa'alla, Nora puoliraakaruokinnalla sisältäen päivittäin raakaruokaa, raksuja sekä märkäruokaa). Kuukausikohtainen keskiarvo kissojen kesken ei täten antanut todellista lukemaa.

Viime vuonna laskin eri ruokavalioiden kulut erikseen (sis. ruuat ja lisäravinteet) ja merkitsin erikseen myös yhteiset ruuat eli sellaiset, jota sekä Nora että ainakin jompikumpi raakailijoista syövät yhdessä. Tähän lukeutuu lähinnä lisäravinteet.

Meidän vuoden 2016 kirjanpito lähti hyvin käyntiin. Tarkennettuna, hyvin laiskasti. Minulla on ollut tapana laskea edellisen kuukauden kuitit aina seuraavan kuun ensimmäisellä viikolla, mutta viime vuonna työt verottivat aikaa ja jaksamista sen verran, etten saanut aikaiseksi pysähtyä tutkimaan ja laskemaan kuitteja. Johtaen siihen, että kuittivuori kasaantui kasaantumistaan, ihan vuoden loppuun asti. 

Vuodenvaihteen tienoilla otin viimein itseäni niskasta kiinni ja aloin laskemaan kuukausia läpi pikkuhiljaa yksi kerrallaan. Tänään sain viimeinkin viimeisen kuukauden laskettua.

Haikun ja Rakun keskiarvoksi tuli 32,30 €/kissa/kk. Oikeasti Rakun on Haikua isompi, sillä poitsu syö enemmän. Noran keskiarvoksi tuli 37,14 €/kk.

Näihin lukuihin kuuluu myös epäonnistuneita ruoka- ja lisäravinnekokeiluita. Mm. useampi yhteiseksi tarkoitettu sinkkilisä ja Rakua varten täysraakailijoille ostettu lähes 30 € maksanut E-vitamiinilisä Multicatin tilalle. Tilasin Noralle 60 €:lla allergisille kissoille tarkoitettua lohimärkäruokaa, mikä ei sopinutkaan. Syötän sen Haikulle pois hissukseen ja silloin tällöin lahjoitan purkkeja esylle. Märkäruuan syöttämiselle on vaikea löytää sopivaa väliä, sillä iso purkki (190 g) sotkee raakailukuvioita. Vaikka tilasin ruuat alunperin Noralle, laskin ne raakailijoiden kuluihin, koska ne ovat nyt Haikun "urakkana". Märkäruoka näkyy marraskuun huomattavan korkeassa kululaskelmassa. Saatan kokeilla märkäruokaa Rakullekin, mutta epäilen sopivuutta kun se ei sopinut Norallekaan.

Noran kulut hyppivät, koska ostan tytön ruokia kerralla isompina satseina. Raakaruokaa pitää varastoida keväällä koko loppuvuoden tarpeisiin, sillä tyttö syö raakana pitkälti vain poronlihaa ja sitä myyvä auto käy lähipaikkakunnalla vain muutaman kerran vuodessa: alkuvuodesta, keväällä ja joulun alla. Märkäruuan tilaan Zooplussasta.

Tammikuun alussa oltiin kesäisissä muistelmissa

Maaliskuun ruokakulut

Julkaisin tammikuussa koosteen meidän viime vuoden ruokakuluista. Yllätyin tuolloin itsekin kulujen suuruudesta. Kulut olivat laskettuina vain ostomenojen mukaan, joten päätin kirjata todenmukaiset ruokakulut kulutuksen mukaan yhden kuukauden ajalta. 

Kuukaudeksi valikoitui maaliskuu. Yleensä käytän vaakaa ainoastaan pussittaessani ruokia annoksiksi (joko 2 pv ateria/pussi tai Haikun ja Rakun 1 ateria/pussi), mutta tällä kertaa punnitsin myös jokaisen aterian ennen tarjoilua. Tarkoitukseni oli myös laskea aterioiden hinnat ruokien tarkkojen ostopaikkojen mukaan, sillä eri kaupoissa on hieman vaihtelua hinnoissa. 

Ihan näin täsmällisenä en onnistunut pysymään joka aterialla, sillä joinakin ruokakertoina minulla oli liian kiire tai olin liian väsynyt punnitakseni ruokia ennen tarjoilua. Myöskään ostopaikkojen muistaminen ei aina onnistunut, sillä pakkasesta löytyi myös hieman vanhempia ruokia, mitä syötin maaliskuun aikana. Yleensä pyrin ostamaan sieltä missä on halvinta, mutta joskus helppous voittaa hinnan ja ostan kalliimmasta paikkaa, jos se sattuu osuvasti muiden ostojen yhteyteen. Minulla ei sattunut olemaan kaikista vanhemmista ruuista muistikuvaa millä kauppareissulla ne ovat tarttuneet mukaan, joten menin niiden kohdalla arvaamalla. Suurimman osan sain kuitenkin laskettua todenmukaisesti.

Maaliskuu 2016

Kuten näkyy, viime vuoden ostokulut näyttävätkin osuvan varsin hyvin kohdilleen kulutuksen kanssa. Rakulla on hieman isommat kulut kuin Haikulla, sillä Raku syö n. 60 g enemmän päivässä kuin Haiku. Jännitin eniten mitä Noran ruokakuluista paljastuu, sillä tytön lihapuoli koostuu allergioiden vuoksi kalliimmasta lihasta, porosta, kuin muiden. Vaikka Nora syö raksuja isona osana ruokavaliotaan, selvästikään se ei ole tarpeeksi hillitsemään kuluja muiden tasolle. Nora syö n. 50 g poroa, keskimäärin 15 g raksuja (Thrive) ja n. 21 g täydennysravintomärkäruokaa päivässä. Haiku  ja Raku taasen syövät pelkkää raakaa n. 110 g/pv ja n. 170 g/pv.

Ruokakulut ovat varsin kohtuulliset, mutta lisäravinteisiin menee iso lovi kuussa. Iso kuluerä on monivitamiinivalmiste Multicat ja toisena on Salmopet/lohiöljy. Noran lisäravinnekulut ovat Haikua ja Rakua pienemmät, sillä kalapitoisen ruokavalion ansiosta tyttö saa riittävästi omega kolmosia jo itse ruuastakin eikä täten erillistä lohiöljyä enää tarvita. Lohiöljy maksoi siis Haikun ja Rakun kohdalla n. 4 €/kissa/kk. Tämän kuun puolella pääsemme siirtymään isompaan pullokokoon, jonka myötä litrahinta laskee. Lohiöljyn unohdin muuten punnita kokonaan maaliskuun aikana  mutta silmämääräisesti sanottuna se oli aina n. 2 ml/annos. Pyrin antamaan joka päivä, mutta joinakin päivinä se jäi pois. 

Olen viime aikoina pohtinut kovasti kisujen lisäravinnepuolta ja nämä luvut herättelivät entisestään, kirjoitan aiheesta kohtapuoliin oman juttunsa.

Haiku natustaa broilerin paistileikettä

Ps. Kansallinen elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli on päivittänyt lukuisten ruokien ravintoarvotietoja. Päivityksen kohteeksi ovat päässeet myös monet raa'at maustamattomat broilerin ja kalkkunan osat, joten olen päivittänyt ravintoarvotaulukot ajan tasalle.

Meidän ruokakulut 2015

Vuosi 2014 oli ruokakuluiltaan kallis Noran eliminaatiodieetin vuoksi. Eliminaatiodieetti loppui maaliskuussa 2015, joten odotin kulujen tasaantuvan hillitymmälle tasolle. Odotin mielenkiinnolla viime vuoden tuloksia ja tässä ne ovat:

Laskelmiin on otettu huomioon myös lisäravinteet. Alkuvuonna kirjattuani menoja jo ainakin parin kuukauden ajalta tajusin, että olisi ollut fiksumpaa merkitä erikseen Noran ruokakulut, sillä sen ruokavalio on paljonkin erilainen Rakuun ja Haikuun nähden. Nora on puoliraakaruokinnalla kun taasen Haiku ja Raku ovat täysin raakaruokinnalla. Noran raakapuoli koostuu kalliimmista lihoista, käyttämieni porolihojen (jauheliha ja sydän) kilohinta on 12-15 € kun taasen Rakun ja Haikun ruokavalio koostuu pääasiassa alle 10 €/kg olevista lihoista. Joten, tänä vuonna kirjaan Noran ruokamenot erillisinä, jotta ruokakulujen jakautuminen on todenmukaisemmin nähtävillä.

Menot olivat isommat kuin mitä odotin, mutta vuosi oli kuitenkin hieman halvempi kuin 2014. Vuonna 2014 ruokakulujen keskiarvo oli 44,33 €/kissa/kk, kun taasen viime vuonna jakauma oli 41,65 €/kissa/kk. Odotan innolla tämän vuoden koostetta kun selviää mikä on todellinen jakauma ruokavalioiden välillä. 

Osaltaan isoja ruokakuluja selittää se, että välillä tulee ostettua useamman kuukauden ruokia kerralla. Esimerkiksi keväällä oli kaksi poroautokäyntiä, joiden aikaan ostin Noralle lihat koko loppuvuotta varten. Marraskuussa poroauton tullessa taas tänne lähelle vierailin siellä uudestaan ja ostin taas useamman kuukauden lihat. Noran märkäruokatilauksia Zooplussaan tuli tehtyä viime vuonna  4 kertaa (helmi-, touko-, heinä- ja marraskuussa).

Lokakuussa siirryin käyttämään Vauhti-Raksun broilerinsydämiä Maukas-sarjan broilerinsydänten sijaan. Laskelmieni mukaan sen avulla säästöä pitäisi tulla vajaa 10 €/kk. Mielenkiintoista nähdä miten tämäkin tulee vaikuttamaan tämän vuoden kuukausimenoihin kun ostan aina sydämistä useamman kuukauden satsin kerralla.

Toivottavasti kaikilla oli hauska Uusi Vuosi! Raku olisi kovasti halunnut saada oman osuutensa juhlinnasta myös:

"Hana auki!"

Haiku: "Että saa taas hävetä."

Meidän ruokakulut 2014

Viime vuosi oli Noran eliminaatiodieetin vuoksi poikkeuksellinen ruokakuluissa. Moninaisten allergioiden vuoksi monia proteiininlähteitä tuli testattua eivätkä läheskään kaikki sopineet, eli uusia ruokia on saanut suht tiuhaan tilailla ja ostella testattaviksi. Olen pyrkinyt syöttämään Noralle sopimattomat ruuat Haikulle (Raku ei yleensä ole suostunut maistamaan tai sitten ei ole sekään pystynyt syömään). Osa Noralle sopimattomista ruuista meni lahjoituksena esykissoille (kesällä ne saivat yli 2 kg märkäruokaa) ja osan olen saanut myytyä. Tässä viime vuoden ruokamenot, johon laskettu mukaan raakaruuat, lisäravinteet ja teolliset ruuat:

• Tammikuu: 103,90 €
• Helmikuu: 70,46 €
• Maaliskuu: 101,48 €
• Huhtikuu: 210,43 €
• Toukokuu: 159,19 €
• Kesäkuu: 191,43 €
• Heinäkuu: 118,84 €
• Elokuu: 107,24 €
• Syyskuu: 108,68 €
• Lokakuu: 127 €
• Marraskuu: 135,07 €
• Joulukuu: 165,68 €

Keskiarvona on 44,33 €/kissa/kk. Melkoinen ero viime vuoden lukemaan, joka oli 32 €/kissa/kk. 

Huhtikuun arvoa en yhtään tiedä miksi se on noin iso! Silloin tosin aloitettiin eliminaatiodieetti. Veikkaus on, että silloin olen ostanut Noralle märkäruokaa Mustista ja Mirristä ja Nora oli nauta- ja possulinjalla raakaruokinnassa. Tosin nautojen kilohinta ei muistaakseni suuremmin eronnut siipikarjasta...

Zooplussaan meni viime vuonna kissanruokaan rahaa 361,05 € 8 kk ajalta. Tämä siis pelkästään Noran eliminaatiodieettiruokia... :D Kaikki ruuat eivät ole, kuten mainitsin, päätyneet Noran suuhun asti ja moni ruoka on testattu vain purkin/pussin tai kahden ajan. Ei ihme, että Zooplus-tilaukset kävivät tilin päälle, mutta pakko mikä pakko ruokia on tilailla kun raakapuoleltakin on haastavaa löytää sopivaa. Tämä vuosi taitanee olla parempi, sillä suurin osa ruuista on jo testattu ja nyt ollaan viimein asetuttu paikoillemme hetkeksi ja ruokastressi on paussilla. Nyt on tärkeää, että löytynyt ruoka on tasapainoinen (tai no, sen verran tasapainoinen mitä laadukkaat kuivaruuat on, tarjoilen vain reilun vesikastikkeen kera! :)) ja on ilmeisesti sopiva. Katsotaan, mitä vuosi tuo tullessaan. :)

Leikki kuuluu kissoille, murehtiminen omistajalle

Meidän ruokakulut 2013

Moni kysyy kuinka paljon kissojen raakaruokinta tulee maksamaan, varsinkin markettilihoja käytettäessä. Olen antanut meidän kuluista vain arvioita kun joka kuukausi kulut vaihtelee riippuen siitä mitä ruokia milloinkin ostan. Hiiriä ostan aina paljousalennuksia käyttäen (viimeksi ostin lokakuussa ja ne riitää ainakin ensi vuoden helmikuuhun) ja muutenkin koitan ostella mahdollisimman paljon tarjouksia hyödyntäen, varsinkin broilerinfileiden kanssa. Näin vuoden lopussa pääsin laskemaan vuoden keskiarvon, joka täsmää pitkälle sitä mitä olenkin arvioinut, oikeastaan hitusen alle. Kuluihin on laskettu mukaan lisäravinteet ja summa ilmoitettu laskettuna per kissa.

Tammikuu: 37,30 €

Helmikuu: 25,10 €

Maaliskuu: 32,39 €

Huhtikuu: 30,71 €

Toukokuu: 26,30 €

Kesäkuu: 40,82 €

Heinäkuu: 16,67 €

Elokuu: 33,33 €

Syyskuu: 30,10 €

Lokakuu: 51,63 €

Marraskuu: 25,90 €

Joulukuu: 34 €

Keskiarvo: 32 €/kk/kissa

Mitä kaikkea tuohon hintaan sisältyy löytyy meidän barf-suunnitelmista.

Kissan ottoa harkitsemassa?

Selaillessani Rakun pentukuvia aloin haikeudella muistelemaan niitä aikoja. Siitä ajauduinkin muistelemaan Haikun, ensimmäisen kissani, tuloa ja sitä miten minua jännitti kissanomistajaksi ryhtyminen, vaikka olinkin siitä haaveillut ja henkisesti valmistautunut jo vuosia. Mitä lähemmäs kissanoton mahdollisuutta tulin, sitä enemmän alkoi kysymyksiä ja epäilyksiä liikkua päässäni. Kissan ottaminen on parhaimmillaan parin vuosikymmenen kestävä suuri vastuu, johon liittyy iloja ja suruja. Kissa on vastoin yleistä luuloa vaativa lemmikki, joka antaa ja ottaa paljon. Kissaa haluavan on todella helppo sellainen saada, mutta molempien etujen mukaista on, että kissan tuloon valmistaudutaan hyvin. Mm. näitä kysymyksiä pohdiskelin:

Oikea omistaja oikealle kissalle

Olenko minä oikea omistaja tälle kissalle? Ei riitä, että miettii mikä kissa on minulle sopiva, vaan kissan elämänlaadun kannalta oleellisempi kysymys on, että olenko minä oikea omistaja tälle kissalle. Esimerkiksi henkilö, joka tahtoo aktiivisen kissan, mutta kissa joutuisi olemaan paljon yksinään eikä ole varaa/halua tarjota kissalle eläintoverin seuraa, ei ole sopiva henkilö tällaiselle kissalle. Aktiivinen kissa vaatii tekemistä ja seuraa ja todennäköisesti masentuu tylsyydestä johtuen. Aina ei aktivointikaan riitä, vaan on oltava valmis hankkimaan kissalle kaveri, jos se sitä tarvitsee. Esimerkiksi Haiku on sellainen kissa, joka ei pärjää ilman lajitoverin seuraa, vaikka sitä kuinka aktivoisi. Ihmisen seura ei korvaa kissakaveria, puhumme niin eri kieliä.

Jos taas haluaa rauhallisen kissan, ei kannata luottaa siihen, että vilkas pentu rauhoittuu aikuisiällä. Moni maatiainenkin on riehakas useamman vuoden jälkeenkin. Varmempaa on ottaa aikuinen rauhallinen kissa tai pentu rauhallisen luonteen omaavasta rodusta. Joskus vastaan tulee myös rauhallisia maatiaispentuja, mutta niiden kanssa kannattaa ottaa sekin huomioon, että luonne voi muuttua kun pentu pääsee pois sisarusten joukosta huomion keskipisteeksi. Näin varsinkin, jos pentueen muut pennut ovat riehakkaita.

Valitse siis tuleva kissasi huolella. Mieti, täyttyvätkö sekä sinun että kissan toiveet ja tarpeet.

Surullisen paljon näkyy myynti-ilmoituksissa miettimättä otettuja kissoja, jotka päätyvät kodinvaihtajiksi. Yksi hyvin mieleenjäänyt tapaus oli kun muutaman kuukauden ikäiselle pennulle etsittiin uutta kotia, koska se tulee öisin tyynyn viereen nukkumaan ja kehrää niin kovaa, ettei omistaja saa unta. Mitä ihmettä? Samoin vastaan on tullut niitä ilmoituksia, kun halutaan kissanpentua, ei väliä onko maatiainen vai rotukissa ja jos rotukissa, niin rodullakaan ei väliä!

Maatiainen vai rotukissa?

Kumpi? Tiesin jo alkuun, että otan molemmat. Päätin, että ensin tulee rotukissa ja sen jälkeen maatiainen. Molemmissa on puolensa. Rotukissojen yksi iso ongelma on terveys. Vaikka nykypäivänä kasvatuskissoiksi valitaan mahdollisimman terveitä yksilöitä, niissä on silti riskinsä. Oman rotuvalintansa terveystilanteeseen kannattaakin perehtyä ja valita pentue tarkoin, terveistä vanhemmista ja vastuulliselta kasvattajalta. Curlit on rotuna nuori ja pohjautuvat maatiaisista eikä niillä ei ole todettu perinnöllisiä sairauksia. Sekin oli yksi tärkeä syy, miksi rotuun päädyin. Rotukissan hyvä puoli on se, että kissan aikuisluonne on ennustettavissa. On rotuja, joiden edustajat tunnetaan rauhallisuudestaan ja ihmisläheisyydestään ja on rotuja, jotka ovat tunnettuja aktiivisuudestaan ja älykkyydestään, on myös semi-aktiivisia rotuja jne. Omistajalla on helpompi valita itselleen sopiva kissa (ja myös helpompi miettiä onko itse sopiva kissalle). Vastuulliselta kasvattajalta otettu pentu on myös terve, hyväluonteinen ja on saanut tasapainoisen ja rakastavan elämänalun.

Maatiaiskissoista on vaikeampaa löytää pentu, jota on sosiaalistettu tarpeeksi, on saanut sopivaa ruokaa syödäkseen JA on vieläpä luovutusikäinen (12 viikkoinen) luovutuksen aikana. Puhumattakaan rokotuksista. Usein maatiaispentuja myydään niiden ollessa vasta 8 viikkoisia eli aivan liian nuoria ja monesti valitettavasti kylkiäisenä saa korvapunkkeja tai muita ongelmia ja vaikkei itse kissa maksaisikaan, eläinlääkäri tulee tutuksi jo heti alkuunsa. Maatiainen ei myöskään automaattisesti tarkoita tervettä kissaa, allergiat ja muut ongelmat esiintyvät niidenkin keskuudessa.

Haikulla hiivatulehdus korvissa meille tullessaan

Maatiaiskissaa ottaessa kannattaa suosia eläinsuojeluyhdistyksiä. Yhdistyksiltä löytyy paljon hyväluonteisiä, terveitä ja hoidettuja kissoja. Niin aikuisia kuin pentujakin. Maatiaiskissapuolella on myös kasvanut hiljalleen vastuullisten kasvattajien määrä, joissa pennut kasvatetaan kuin rotukissanpennutkin: hyvää ruokaa, tarpeeksi sosiaalistamista, rokotukset ja madotukset ok, luovutusikä oikea jne. Toisin sanoen, kissan tarpeet ja vaatimukset ymmärretään. Nekin ovat hyvä vaihtoehto, mieluummin tukea eläinsuojeluyhdistyksiä ja vastuullisia kasvattajia kuin ottaa ilmainen pentu huonosta kodista.

Kuten sanottu, olin päättänyt ensin ottaa rotukissan ja sitten vasta maatiaisen. Alkuun rotukissan oli tarkoitus olla ainokainen ainakin parin-kolmen vuoden ajan, jotta saan opinnot loppuun ja hankittua töitä ennen kaverin ottamista. Curlin luonne on kuitenkin niin seurallinen ja aktiivinen, että ajattelin ettei kissan kannalta olisi oikein, että se joutuisi olemaan niin pitkään ainoa. Olin kyllä varautunut siihen, että jos kissa sitä tarvitsee, niin hankin sille kaverin. Mutta mieluummin odottaisin. Päädyin siis ottamaan ensin maatiaisen, sillä periaatteella että se pärjäisi paremmin sen ajan yksinään. Mutta meillähän kävi niin että Haikuhan masentui puolessa vuodessa kun joutui olemaan ilman kissakaveria. Toisaalta kissakaverin tarve oli nähtävillä jo ilmoituksen luonnekuvauksessa, mutta minä hölmö ajattelin, että maatiainen pärjäisi kuitenkin paremmin. Kai sitä alitajuntaisesti tiesi, että kaveri tulee joka tapauksessa aiemmin kuin suunniteltu. :D Kunhan kissan vaatimukset täyttyvät, tulee ottaa sellainen kissa kuin mitä sydän tahtoo. Jos väkisin ottaa toisenlaisen kissan, ei se todennäköisesti ole kivaa kummallekaan. Jotkut aktiiviset kissat pärjäävät ilman kaveria, mutta minusta se ei ole kissaa kohtaan oikein. Seurallinen ja aktiivinen kissa, joka tulee toimeen muiden kissojen kanssa, on paljon onnellisempi kaverin kera.

Curlit vaativat paljon tekemistä ja seuraa viihtyäkseen

Kissan vaatimusten ja käytöksen ymmärtäminen

Pystynkö tarjoamaan kissalle sitä mitä se tarvitsee? Kissa on luonnossa aktiivinen saalistaja. Se liikkuu päivässä paljon saalista etsien ja pyydystäen. Kissalla on omanlaisensa elekieli ja käyttäytyminen. Kissan käytöksen ja vaatimusten ymmärtäminen on oleellista hyvän yhteiselon sujumiseksi. Kun omistaja tietää miksi kissa tekee niin kuin tekee, molempien osapuolten elämä helpottuu ja käytökseen on helpompi puuttua ja tarpeen tullen ohjata oikeaan. Käytöksen tunnistaminen auttaa myös erottamaan sairauden merkkejä. Täytyy ymmärtää mitä kissa tarvisee voidakseen hyvin ja ollakseen onnellinen.

Esimerkiksi leikki kuuluu jokaisen kissan elämään. Myös rauhallisia kissoja tulee leikittää. Kaikki eivät pidä samoista leluista, joten erilaisia leikkejä ja leluja kokeilemalla löytyy ne oman kissan suosikit. Jos aktiivinen kissa ei saa ihmisiltä ja/tai muilta eläimiltä tarpeeksi huomiota, se keksii itse itselleen tekemistä ja ajan myötä voi masentua. Omistajan hermoja säästää paljon kun suunnittelee kissalle paljon kivaa tekemistä. Kissa tarvitsee leluja ja leikittäjää viihtyäkseen. Leikkiminen on kissan elämänlaadun kannalta tärkeää: se harjoittaa aisteja, antaa tekemistä, kehittää lihaksia sekä pitää suolen toiminnan kunnossa. Yhteinen leikkiminen myös lujittaa suhdetta omistajaan. Moni kissa myös nauttii lajitoverin seurasta. Lajitoveri tuo elämään sisältöä monin tavoin. Kissalle voi myös opettaa temppuja, harrastaa agilitya ja tehdä/ostaa kissalle aktivointileluja.

Kissan elekieli on paljon pienimuotoisempaa kuin esimerkiksi koirilla. Pienet eleet kertovat jo paljon kissan tunteista, mutta kaikki eivät niitä osaa lukea tai jopa tulkitsevat väärin. Esim. kun kissa siristää silmiään, se ei ole pahantahtoinen vaan ystävällinen. Silmien siristys on rauhoittava signaali ja tarkoittaa "en tarkoita sinulle pahaa". Tai kun kissa puree vatsaa silittävää kättä, se ei tahdo leikkiä, vaan kokee olonsa uhatuksi ja puolustautuu. Vatsa on kissan turvattomin alue eikä kaikki kissat anna kaikkien sinne koskea. Jos kissa puree tai muuten näyttää ahdistuneelta/jännittyneeltä, silitys kannattaa suunnata muualle tai jättää kissa kokonaan rauhaan.

Kukaan ei voi tietää kaikkea pelkästään lukemansa perusteella, mutta kissan luontaiseen käytökseen tutustuminen helpottaa kommunikointia. Yhteiselon aikana oppii sitten tarkemmin yksilön käytöksen ja sen tarkoituksen. Jokainen kissa on erilainen.

Ruokinta

Miten kissaa tulee ruokkia? Mitä ruokia valitsen? Oikeanlaisen ruuan valitseminen on tärkeää, sillä hyvä ruoka on puoli terveyttä. Kissan ruokinta on monimutkaisen yksinkertaista. Marketeista saatavat ruuat eivät täytä kissan lihansyöjäntarpeita ja pahimmassa tapauksessa sairastuttavat kissan. Kissa tarvitsee mahdollisimman lajityypillistä ruokaa, joko raakaruokinnan muodossa ja/tai laadukkaiden teollisten. Jos ei halua ryhtyä ruokkimaan raakaruuilla, olisi hyvä kuitenkin toisinaan tarjota raakaakin. Hyvinvoinnin kannalta täyspainotteinen raakaruokinta on kuitenkin parhain vaihtoehto.

Kuluttajilla on paljon valinnanvaraa kissanruokamarkkinoilla, joten omistajalta vaaditaan viitseliäisyyttä löytää kissalle sopivimmat ruuat. Eläinkaupoissakin laatua on myös keskiluokkaisina eli ei-ihanteellisina. Ruuan tulisi olla eläinperäistä (ei ollenkaan viljaa tai kasviperäisiä aineita), sokeritonta ja ilman teollisia lisäaineita. Ruuan nestepitoisuus on myös tärkeää, joten kuivaruoka kannattaa jättää kokonaan pois tai vähintään jättää minimiin (tulisi olla alle puolet kokonaisruokavaliosta). Märkäruokien tulisi olla pääasiassa täysravintoa, eli rasvaa väh. 5 % ja ruokaan on lisätty myös vitamiineja. Alkuun on hidasta ja vaikeahkoa selata kaikista ruuista tuoteselosteet läpi ja valita niistä ne, jotka haluaa ottaa ruokavalioon mukaan. Sen jälkeen valitut onkin helppo vain napata hyllystä mukaan. Myös raakaruokien kohdalla joutuu katsomaan, mitä ostoskoriin otetaan. Ruuassa ei saa olla suolaa ja rasvaakin kohtuudella. Raakaruokinta vaatii myös ruokintamuotoon perehtymistä, jotta ruokavalio pysyy tasapainoisena.

Teollinen ruokinta on helpompaa...

... Mutta raakaruokinta on terveellisempää

Entä ruoka-ajat? Ne myös tuottavat monelle päänvaivaa. Pidänkö ruokaa koko ajan esillä, syötänkö silloin kun kissalla on nälkä vai silloin kun itse ehdin vai teenkö ruoka-ajoista rutiinit? Entä mistä tiedän milloin kissalla on nälkä? Kaikki eivät käytä ääntään, vaikka vatsa kurnisi. Entä kuinka isoja annoksia ja kuinka usein? Tähän jokaisella on omat ratkaisunsa, jonka räätälöivät oman elämänrytminsä ja kissansa mukaan. Itse tiesin että vaihtoehto A on pois pelistä, en halua syöttää kuivaruokaa noin paljoa. Raaka- ja märkäruokaa ei voi seisottaa huoneenlämmössä, sillä se menee pilalle. Syömätön ruoka laitetaan siis jääkaappiin. Itse suosin rutiiniruoka-aikoja, jotta tiedän kuinka usein ja paljon kissani syövät. Siitä on myös helppo lähteä muokkaamaan ruokintaa tarvittaessa. Annoskootkin vaihtelevat ruuan ja kissan aktiivisuuden mukaan. Mitä enemmän kissa liikkuu, sitä enemmän sen tarvii syödä. Ruokaa syötetään aikuiselle 3-5 % kissan painon verran, pennulle niin paljon kuin se jaksaa syödä.

Rahalliset menot

Onko minulla tarpeeksi rahaa kissan hoitoon ja mistä saan lisää tarvittaessa? Kuinka paljon pystyn sijoittamaan kissaan kuukaudessa/vuodessa ja pystynkö tarpeentullen tuplaamaan määrän, jos kisu tarvitseekin kaverin? Entä yllättävät eläinlääkärikulut? Kissanpito maksaa ja yllätäviin kuluihin tulee aina varautua. Yleensä korkein hinta tulee alkuhankinnoista: kiipeilypuu, kuljetusboksi, hiekkalaatikko, lelut, ruoka- ja juomakupit, valjaat, hihna jne. Myös rokotukset ja kissan leikkauskulut tulee huomioida. Kissaa tulee käyttää kerran vuodessa rokotuksissa ja tarpeen tullen muutkin eläinlääkärikulut tulee pystyä kustantamaan. Tähän vinkkinä, että kannattaa laittaa kuukaudessa rahaa hieman sivuun eläinten sairaskassaan. Tämä voi olla vaikkapa säästöpossu. Sieltä löytyy ainakin apu tarpeen tullen lääkäri- ja lääkekuluihin. Jos tahtoo kissalleen vakuutukset, nekin maksavat vuodessa väh. sadan euron verran per kissa.

Silloin kun ostin Haikulle ruuat eläinkaupasta, minulla meni 60 €/kk pelkästään kissan ruokakuluihin. Haiku kyllä söikin todella paljon pentuna. Hiekat mukaanlukien kuukausimenot oli 80-90 € yhteensä. Yhdellä kissalla! Huh. Kun siirryin tilaamaan ruuat netistä, säästin jonkin verran ja ruokakulut oli n. 40-50 € ja myös hiekkamerkin vaihto vähensi kuukausikuluja. Nykyään raakaruokinnalla minulla menee arviolta hieman päälle 30 €/kk/kissa + hiekat, joita ostan paljousalennuksia hyödyntäen.

Koti kissaturvalliseksi

Uskallanko jättää kissan kotiin yksinään niin ettei se loukkaa itseään sillä välin? Se yksi tärkeä. Kissalle turvallinen koti. Pöydille ja lattioille ei jätetä teräviä esineitä, johdot suojataan ettei kissa niitä pääse jyrsimään ja lasitavarat laitetaan tarpeeksi kauas hyllynreunalta. Jos uunissa ei ole lapsilukitusta, kannattaa ottaa esim. uuninjohto irti seinästä poissaolosi ajaksi, jottei kissa vahingossa laita hellanlevyä päälle. Hellan päällä ei myöskään saa pitää tavaroita, varsinkin jos kissalla on mahdollisuus aktivoida levy vahingossa. Ruuanlaiton yhteydessä kissalle estetään pääsy tyhjälle, kuumalle hellalle (esim. tyhjä kattila hellan päälle), tarkistetaan pyykkikone ennen päällelaittamista, myrkylliset kasvit poistetaan asunnosta tai laitetaan paikkaan mihin kissa ei ehdottomasti pääse, vaikka haluaisi. Myös varmistetaan, ettei kissa jää kaappiin kun ovi suljetaan, oli sitten ovea raotettu sitten vain parin sekunnin ajaksi. Meillähän Raku hyppii jääkaappiinkin.

Tippumiset parvekkeelta sattuvat useimmiten niille, joiden ei uskota tippuvan. Parvekkeen tulisi aina olla suojattu joko lasilla tai verkolla.

Oma aika

Kun lemmikki saapuu taloon, jääkö silloin omaa aikaa itselleen ollenkaan? Jaksanko olla kissan kanssa niin paljon kuin se haluaa? Isälläni on tapana sanoa, että lemmikki kahlitsee, minkä takia hän ei omaa lemmikkiä haluakaan. Noh, kyllä ja ei. Kun on lemmikki hoidettavana, se tosiaan rajoittaa menoja, muttei missään nimessä kahlitse. Itselleni on helppoa kun olen muutenkin kotihiiri, joten aikaa kissoille kyllä löytyy. En matkustele, joten ei suuremmin tarvitse miettiä mitä lemmikille tapahtuu silloin. Meneekö se hoitoon, saanko sille hoitajaa kotiin vai otanko mukaan? Ennen lemmikin hankintaa tulisi selvittää, että kissalle tarpeen tullen löytyy vähintään 1 hoitaja. Mielellään enemmän, jotta on tarvittaessa valinnanvaraa.

Kotona ollessa kissalle täytyy löytyä aikaa, vaikka sillä olisikin eläinkaveri seuranaan. Kun taloudessa asuu enemmän kuin yksi ihminen, vastuu leikittämisestä ja yleisestä yhdessäolosta kissan kanssa todennäköisesti jakautuu perheenjäsenten kesken, joten se oma panos ei ole niin suuri. Kissakaveri myös luonnollisesti tyydyttää kissan seurantarvetta, joten omistajan vastuu viihdyttäjänä vähenee. Jos asuu yksin ja omaa paljon kodin ulkopuolisia harrastuksia, käy opintojen ohella töissä jne, tulee miettiä jaksaako enää pitkän päivän jälkeen antaa aikaa kissallekin. Onko nyt hyvä hetki ottaa kissakumppania vai olisiko kaikkien etujen mukaista odottaa vielä? Kissa kun ei ole hiljainen sohvankoriste, se osaa vaatia aikaa itselleen, jos saa sitä mielestään liian vähän.

Lajitoveri tuo kissan elämään runsaasti sisältöä

Elokuun ruokakulut

Minun oli tarkoitus pitää tarkkaa kirjaa elokuun ruokailuista, mutta puolessa välissä kuuta ote alkoi lipsua ja kirjaaminen jäi sitten kokonaan. Ruokakulujen kirjaamisen tarkoitus oli katsoa, minkälaisella (laadukkaalla) ruualla saattaisiin kulut alemmas ja toki muutenkin on mukava nähdä realistinen summa, mikä kissojen ruokaan menee. Tilaan aina zooplussalta monen kuukauden ruuat kerralla (yleensä tilaukset sisältää n. 27 kg ruokaa) + eläinkaupasta ja marketeista ostetut raakaruuat, joten kuukausittaista kulutusta on vaikeahko arvioida ilman kirjaamista.

Jos oletetaan, että kissat söivät loppukuun samalla hinnalla kuin ensimmäisen puolikkaan, niin yhden kissan ruokintaan meni elokuussa 35 € + ravintolisät (yht n. 4 €).

Tällä hetkellä ruokavalioon kuuluu:

Märkäruuat:
- Porta 21
- Miamor
- Applaws
- Almo nature
- Bozita
- Animonda Carny
- Animonda Vom Feinstein

Raakaruuat:
- Kananfilee
- Jauhettu kana
- Jauhettu kalkkuna
- Broilerinsydän
- Broilerin sisäelinseos
- Kanankaulat
- Broilerinsiivet
- Hiiri (aikuinen ja pinkki)
- Katkarapu
- Lohi

Kuivaruuat:
- Applaws

Elokuussa selkeästi kallein päivä oli hiiripäivä, jolloin kissat söivät yhteensä 6.20 eurolla. Halvin päivä taasen oli 0.90 €, tämä päivä sisälsi lähinnä jauhettua kalkkunaa ja Miamoria. Menu ja kulut vaihteli päivittäin.

Selkeästi halvimmat päivät oli ne, jolloin kissat saivat paljon raakaruokaa. Kissat saavat 5 ateriaa päivässä, josta raakaruuan osuus 1-2/5, joten määrää tullaan nostamaan 3/5. Tosin, ateriamäärää alennetaan pikkuhiljaa neljään ateriaan päivässä, joten tällöin raakaruoka tulisi olemaan 2/4 eli puolet kissojen ruokavaliosta. Kokonaan barfiin emme siirry, koska allekirjoittanut on materialisti ja tykkää ostella kissoilleen mm. ruokapurkkeja. Mutta kissat tuskin pistävät pahakseen tätäkään järjestelyä, raakaruuat ovat molempien lemppareita eikä teollistenkaan kanssa nirsoilla. :]

Jospa sitä tämän vuoden puolella vielä koittaisi ja ottaisi koko kuun ruokailut tarkkaan ylös.

Broilerin sisäelinseos: broilerinsydän, kivipiira ja maksa. Päällä merileväjauhetta.

Vierailuja

Jahas, viime kirjoituksesta onkin jo jonkin aikaa. Käytiin eilen isän luona, ensimmäinen kyläilyreissu. Haiku tutki asunnon oikein reippaasti, mutta sen jälkeen alkoi armoton miukuminen, joka kesti kaksi tuntia. Ruoka ei maittanut kuin temppujen yhteydessä kädestä syötynä. Olisin halunnut käydä Haikun kanssa ulkonakin, mutta ostamani valjaat oli kaulasta liian väljät (XS-koko) eikä kaupassa ollut pienintä, eli XXS-kokoa. Pitää tosin katsoa ettei se taas ole liian pieni. :D Onneksi on vaihto-oikeus.

Isän jälkeen käytiin vielä pikaisesti mummolassa näyttämässä Haikua papallekin. Sielläkin se tutki ensin reippaasti asunnon läpi, mutta sitten alkoi miukuminen. Lähdettiin sitten heti kahvien jälkeen. Kotona Hai menikin lähes heti nukkumaan oltuaan jo 5 tuntia pútkeen hereillä. Kotimatkalla silmät jo hieman lupsuikin.

Opeteltiin eilen taas uusi temppu; nuole. Haikulla on ihanan iso oppimismotivaatio, nauroin kun luin eräästä kirjasta kissoille suositeltavan 5 min koulutusjaksoja, ei sen kauempaa että kiinnostus pysyisi yllä. Ennen uuden tempun opettelua me treenailtiin vanhoja, yhteensä temppuiluun meni 20 min ja Haiku olisi senkin jälkeen halunnut jatkaa.

Tällä hetkellä Haiku osaa temput:

• istu
• koske
• femma (ylävitonen)
• nuole
• ali (kävelee/ryömii koukussa olevan jalan ali, riippuen mataluudesta)

Haikulle on varattu ensi viikolle eläinlääkäriaika, uusitaan rokotukset ja tutkitaan mikä ihme korvia vaivaa, ne kun ovat kutisseet jo kuukauden päivät ja on likaiset. Korvapunkin varalta tutkittiin jo viimeksi, mutta niitä ei ollut.

Alkaa olla jo taas kissakuume, Haiku ei selvästi ole onnellisimmillaan yksinään. Tiedän että se olisi paaaaljon onnellisempi toisen kissan kanssa ja jatkuva miukuminenkin vähenisi. Tällä hetkellä Haikusta koituvat kulut on liian suuret, ei onnistu. Ruokaakin Haiku syö noin 2 €/ pv. Me ollaan jo nyt pitkälti vitamiinittomassa ruokavaliossa, joten olen harkinnut siirtymistä märkäruuista raakaruokaan, jolloin taatusti säästäisin ruokakuluissa (yksi 70 g applaws-märkäruokapurkki maksaa noin 1 € ja olen ostanut broilerin sydäntä 105 g 0,30 €.....) Eipä varsinainen lihakaan ole raakana yhtä kallista kuin märkäruoka. Pitää miettiä. Ihmettelen kyllä miten jotkut pystyvät elättämään kissansa (x2) laadukkaalla ruualla alle 60 € kuussa. D: jos saisin Haikun ruokakulut puolitettua, voisin alkaa harkitsemaan toista kissaa. Ajatustasolla. Sen tulisi tosin olla leikattu, eli aikuinen. Tämä menee edes ajatustasolla ensi vuoteen, ellen jostain saa arpavoittoa....