Vihreämpi ruoho, makoisampi maksa

Kerran viikossa on maksapäivä. Se on Kodan lemppari ja Haikun inhokki. Raku ei saa kun se syö reippaasti A-vitamiinia sisältävää monivitamiinilisää. Nora ei saa, koska sillä on ihan omat ruuat. Koda ja Haiku saavat siis jakaa aterian keskenään. 

Siinä missä Koda imaisee oman ruokansa melkeinpä kehräten, Haiku on tarkka millaisena ateria hänelle tarjotaan. Vuosien ajan Haiku kelpuutti yhdistelmän jauhettu maksa-broilerinjauheliha-lohiöljy(-lisät), mutta nyt muutaman kuukauden sisään sekin on alkanut tökkiä. Vuosien varrella ollaan kokeiltu monia eri kikkoja ja väännetty kättä millaisessa muodossa rouva soisi maksan päätyvän masuunsa asti, joten tällä kertaa olen antanut periksi ja päästänyt meidät molemmat helpolla: Haiku saa omaan ruokaansa lisäksi hieman Noran tonnikalamärkäruokaa. Sitä riittää ihan pieni määrä ja sitten ruoka on taas hyvää.

Siltikään ruoka ei saa Haikua anehtimaan asti, mutta ruoka silti syödään ihan kohtuu nopeudella. Joskus Haiku syö lautasen tyhjäksi, mutta usein jättää vähän yli-innokkaalle Kodallekin, joka on syönyt oman ruokansa jo aikoja sitten ja odottelee sallitun välimatkan rajoilla milloin Haiku ymmärtäisi siirtyä pois ja päästää poitsu imuroimaan loput.

Eräs päivä olinkin tainnut laittaa Kodalle vähän tuhdimman annoksen, sillä poitsu ei jaksanut syödä ihan kaikkea. Tämä oli myös niitä päiviä, kun Haiku oli sitä mieltä, että tonnikalatuoksuton maksanpala on hyi yök (mamin oma vika kun ei levittänyt tuoksua tarpeeksi hyvin).

Niinpä Haiku jätti syömättä tonnikalatuoksuttomat hyi yök maksapalat ja siirtyi katsomaan olisiko Kodan jämät parempia. Sieltä löytyi sitä tismalleen samaa tonnikalatuoksutonta maksaa, mutta hei, se on jonkun muun ruokaa; nam nam!

Raku koittaa ymmärtää logiikkaa

Raakaruokaa kotiinkuljetuksena ympäri Suomen

Olemme olleet kiertävän raakaruoka-auton Vauhti-Raksun tyytyväisiä asiakkaita jo vuosia. Heiltä saa halpaa broilerinsydäntä, mikä on suuressa osassa meidän ruokavaliota: 10 kg laatikon kilohinta on vain 3,90 €.

Vauhti-Raksun omistajapari on omistautuneesti ajellut ainakin pohjoisen pysäkkikierrokset itse kaikki nämä vuodet, meidän paikkakunnalla auto on pysähtynyt 2 kertaa kuukaudessa. Huhtikuusta lähtien tähän tuli muutos: pysäkkikierrokset ovat jääneet menneisyyteen ja kuljetuksista huolehtii ulkoistettuna kuljetusfirma NetLux, minkä myötä toimitus on nyt kotiinkuljetuksena ja koko Suomen alueelle.

Muutos toi mukanaan 2 huomiota: 

1. Toimitus maksaa nyt 13,90 €, pysäkkikierroksilla se oli ilmainen

2. Jos asiakas ei ole kotona, kuljettaja purkaa lähetyksen oven taakse. Kuljettaja vie mukanaan kylmäsäilöt, joten asiakkaan tulee itse hankkia kylmälaatikko, johon tilaus puretaan

Pysäkkikierrosten aikaan minusta oli todella näppärää ottaa lauantain toimituskierros, sillä silloin oli kertynyt jo hieman energiaa työviikon jälkeen suurta paloittelu-urakkaa varten.

Nyt kotiinkuljetusten aikana toimitukset ovat vain arkipäivisin. Odotin, että minulla oli vapaaviikko ja tein tilauksen nyt tiistaina iltapäivällä. Keskiviikkona sain viestin, että lähetys on pakattu ja lähtee samana päivänä matkaan. Kuljettaja soitti perjantaiaamuna n. 7.30, että on nyt kerrostalomme edessä, mutta ei pääse sisään.

Kuljettajan lappuun ei oltu laitettu antamaani ovikoodia, joten oli hyvä, että vastasin puhelimeen. Jäin miettimään mitähän he olisivat tehneet, jos en olisi vastannut ajoissa. Olisivatko he kääntyneet toimittamaan paketin vielä myöhemmin (kuljettajaa oltiin ohjeistettu soittamaan 1 h ennen saapumista) vai olisiko paketti palannut lähettäjälle, koska reitistä poikkeaminen olisi aiheuttanut liikaa viivästyksiä päivän muihin toimituksiin? Tämäkin varmasti paranee kuitenkin kun käyttökokemuksia ja -aikaa tulee enemmän. Ainahan alussa on hieman vielä hakemista itse kullakin osapuolella.

Joka tapauksessa tämä kuljetus saapui perille onnistuneesti ja täysin jäisenä myös kuten kuuluikin. Kuljettaja jätti paketit oven taakse, josta noukin ne sisään. Sydänlaatikko meni vessaan oven taakse sulamaan ja pienemmän paketin purin heti pakastimeen. Sen jälkeen palasin takaisin nukkumaan vielä hetkeksi.

Broilerinfilettä, jauhettua maksaa ja ystävän käärmeelle hiiriä + muutama Noralle ja Kodalle

Eilen illalla oli siis jälleen säännöllisen paloittelu-urakan aika, Haiku laadunvalvojana. Sydämet saivat sulaa 12 h ja paloittelu meni joutuisasti musiikkia samalla kuunnellen.

"Takasin hommiin tai syön nää!"

Jos ei osta muuta, niin toimituskulut huomioiden sydämen kilohinta on nyt 5,3 €. Se on yhä halvempi kuin Maukkaan tai Mushin sydämet, joten toimituskulut eivät vaikuta meillä Vauhti-Raksun käyttöön. Työajoille kohdistuviin toimituksiin pitää kuitenkin keksiä jokin styroksilaatikko tai vastaava, jos ei muuta niin helpottanee naapureiden mieltä kun eivät katso, että siinä pakastetuotelaatikko on jätettynä sulamaan oven eteen. Voi toki olla, ihanteellisesti, että kuljetukset osuvat jatkossakin kellonaikaan, jolloin olen työaikanakin vielä kotona.

PS. Haikun ikenen kuoppa ei ole enää kerännyt ruuantähteitä, joten sydämiäkin pystyn antamaan hyvillä mielin. Suun tarkistus ja hoito on kuitenkin yhä päivittäin.

Herkutellen uuteen vuoteen

Ja Kodan ensimmäinen hiiri!

Vuosi 2018 hurahti ohitse nopsaan, kuten edeltäjänsäkin. Viime vuosi oli minulle erittäin hyvä kissavuosi näyttelyineen, uusine kavereineen ja eritoten somppu-unelman toteutumisena. Kissojen näkökulmasta vuosi päättyi kivasti, koska olen viettänyt joulukuun alusta asti laatuaikaa kissujen kanssa kotona. Kuinka kauan vielä - siihen en osaa minäkään vastata, mutta toivottavasti en kovin pitkään, koska töi-hommelit on ihmisille varsin oleellisia asioita, niin mielellään kuin sitä kissujen kanssa kotona olisikin.

Viime vuonna jätin kesken perinteisiini kuuluneen ostokulujen kirjaamisen, johon kuuluu myös kissojen ruokakulujen seuraaminen. Ostokulujen kirjaus on näppärä tapa hillitä heräteostoksia ja myös antaa näyttöä sekä hallintaa mistä voi karsia, jos jostain syystä joskus rahatilanteessa tulee tiukempi hetki. Ehkä aloitan kirjanpidon taas, koska rahatilanne tiukkenee työttömänä huomattavasti.

Eläinlääkärikulujen suhteen viime vuosi oli tähänastisista suurin: 1181,40 € meni eläinlääkäriasemille, josta 150 € oli Kodan perusterveydenhuollolliset menot (3. rokotus ja leikkaus) ja n. 760 € Rakun FORL-kuluja röngteneineen, hampaidenpoistoineen ja -putsauksineen. Loput on tyttöjen hammasputsauskuluja.

Halusin aloittaa alkaneen vuoden mahdollisimman hyvin ja täten aaton kahden herkkuhetken lisäksi kisut saivat iltapalaksi (/yöpalaksi, koska elettiin jo tätä päivää) lempiruokiaan ilman lisäravinteita "haittaamassa makua". Haiku sai harvinaista herkkuaan eli märkäruokaa (Kodalle syyskuussa ostettu matkaruoka), Raku suosikkiaan broilerin paistisuikaletta, Nora piiiitkästä aikaa hiiren ja Kodakin pääsi maistamaan ensimmäistä hiirtään - poikaskoossa. Hiiret ostin jo ennen Kodan tuloa, mutta en ole saanut kunnollista tilaisuutta (saati muistamista) testaukselle aiemmin.

Haikulle ja Rakulle nannaa, Koda kovasti haluaisi Rakun nannan mielellään hetinyt

Noran nanna ja Kodalle maistiaisia ennen varsinaista ruokaa (sama kuin Rakulle + broilerin paistileike)

"Nää tuoksuu tosi hyviltä, mums!"

"Älkääkä yrittäkö apajille kamut, nää on mun vaikka yks onki pois lautaselta!"

Nora oli syönyt oman hiirensä jo aikaa sitten ennen kuin Koda sai viimeisteltyä omansa.

Herkkuateriat selvästi kannatti, sillä menin nukkumaan jopa kolmen kissan kanssa: Koda oli perinteisellä paikallaan jalkaa vasten peiton päällä, Nora kehräsi kainalossa ja Haiku asettui peiton viereen leivottuaan ensin hartaasti pehmonallea. 

Maukas -kissojen raakatäysravinnot

Monen vuoden odotuksen jälkeen ne ovat viimein täällä! Mustin ja Mirrin Maukas-raakaruokasarja on tarjonnut koirille raakatäysravintoja jo hyvän tovin ja nyt kissatkin ovat viimein saaneet omansa!

Pussi on miellyttävän värinen ja helppo erottaa turkooseista koirien täysravintopakkauksista

Tätä odotettua tuotesarjaa ei kuitenkaan ole jostain syystä mainostettu missään eikä sille ole tehty Maukkaan kotisivuille omaa osiotaan. Itse törmäsin tuotteisiin kissojen raakaruokintaryhmässä Facebookissa kun tuotteet oli bongattu paikkakunnan x Mustissa ja Mirrissä.

Tämä kissojen tuotesarja on ollut odotettu erityisesti siitä syystä, että Maukkaan koirien vastaava on todellakin täysravinto ja pätevä ruoka sellaisenaan, joten samaa pystyi odottamaan myös kissojen versiosta.

Sulaneet pullat

Ja todella: Maukas lanseerasi 2 eri makua: kana ja kana-silakka-possu, jotka toimivat täysravintoina sellaisenaankin, mutta suositeltavaa on antaa kanaversiossa D-vitamiinia ja sinkkiä purkista lisää optimin saavuttamiseksi (voi mennä täydellä annostuksella), silakkaversiossa taasen voi olla itsessään jo sen verran D-vitamiinia, ettei erillistä lisää tarvita. Tällöin silakkapullapäivänä riittäisi pelkkä sinkki. Olen kysynyt Maukkaalta silakan osuutta seoksesta ja päivitän sen tänne tekstiin vastauksen saatuani.

Kanan kanssa tulee antaa myös lohiöljyä omega 3:n vuoksi, jos silakkaversio ei ole rinnalla aktiivisesti.

Kana-silakka-possu tosin herätti ihmetystä kalsiumpitoisuudellaan, sillä raaka-ainelistan mukaan kanan luuta on vähemmän kuin possunmaksaa, jolloin sitä pitäisi olla niin vähän, ettei analyysin mukainen kalsiumpitoisuus täyty millään. Kanapullissa luuta on enemmän kuin maksaa ja kanapullien maksa on miedompaa A-vitamiinipitoisuudeltaan kuin silakkaversion possunmaksa. Silakkakaan ei tarjoa erityisen paljon kalsiumia. Tästä on lähetetty kyselyä Maukkaalle. Vastausta odotellessa. Siihen asti en uskalla luottaa silakkaversion kalsiumpitoisuuteen.

Vaikka pullat ovat näppärä ruoka, on niiden miinus itsekoostettuun ruokavalioon aina ruuan koostumus. Jauheliha ei auta plakin irrottamisessa taikka pureskeluhalun tyydyttämisessä.

Nämä pullat voittavat kuitenkin teollisen ruuan, sillä eihän märkäruokakaan tarjoa isommin pureskeltavaa. Pullissa etu on raaka-aineiden tuoreus, laatu ja kotimaisuus.

Lisätyt ravintoaineet ovat määrältään samaa kuin yleisesti näkee märkäruuissa (pakkauksiin on päätynyt painovirhe: arvot on ilmoitettu ”/100 g” kun siinä pitäisi lukea ”/1 kg”) ja n. 100 g pullaa/pv on sopiva määrä 4 kg kissan tarpeiden tyydyttämiseksi. Yhden pullan paino on 10 g.

Merilevän vuoksi emme voi käyttää sarjaa kunnolla edes satunnaisesti, sillä Raku ei pysty syömään näitä. Muuten nämä olisivat aivan loistava ruoka hoitajan työn helpottamiseksi reissujen ajaksi ja miksei muuten vainkin silloin tällöin tarjottavaksi. Laiskanruokana aivan loistavia.

Itsekoostettu ruokavalio palalihoja runsaasti hyödyntäen on kuitenkin yhä kissalle se paras ruokintavaihtoehto.

E: Musti ja Mirri vastasi kyselyyn näin: 

"Possu-silakka-kana pullassa possua kokonaisuudessaan on eniten. Maksan osuus on n. 2% ja kalsium on analysoitu lopullisesta tuotteesta. Kalsiumin määrä onkin siis se, joka myös etiketistä löytyy, eli 0,6 %. Tässä vielä tuotteen listaus, kuten tuotesisältöerittelyssä on ilmoitettu ko. tuotteen osalta:

- Possun elimet (sydän, munuainen, maksa) 43 %
- Silakka 20 %
- Broilerin liha 20 %
- Broilerin hienoksi jauhettu luu 10 %
- Kananmuna 2 %
- Kuitu, kuivattu karpalo, kuivattu merilevä, vitamiinit ja hivenaineet, tauriini 5 %"

Tuotteessa on käytetty hienoksi jauhettua luuta (ei lihaista luuta), mikä selittää korkean kalsiumpitoisuuden vähäisestä määrästä huolimatta.

Nora 6 v!

Vielä vähän aikaa joukon nuorin -titteliä kantava Nora täytti eilen 6 vuotta! Mamin päikkärit venyivät hieman turhan pitkiksi eikä synttäreitä muistettu juhlia aamuista synttäripusua pidemmälle. Joten pidimme juhlapäivän tänään.

Aamuöinen kaulurinesittely/synttäripose

Tänään ajelin kisujen mummin kanssa hakemassa eri paikoista kisuille ruokaa. Ensin vuorossa oli Vauhti-Raksun pysäkkipaikka, sitten Postista Zooplus-paketti, Citymarketista lohta (ja minulle peli) ja Mustin ja Mirrin kautta kotiin.

Saaliiksi tuli 21,3 kg ruokaa, isompi Salmopet -lohiöljypullo tulevaan lisääntyvää kulutusta odottelemaan ja osittain extemporena häkkituuletin sekä siihen viilentäjä näyttelyitä ja miksei kotiolojakin varten. Vauhti-Raksun pakettiin kuuluu myös hiirenpinkkejä Kodalle, hauska nähdä tuleeko poitsu pitämään niistä. Tällä hetkellä hiiret maistuu vain Noralle eikä niitä tule enää juuri ostettua vähäisen syöjämäärän vuoksi. Pinkkien innoittamana otin Noralle aikuisia hiiriä pitkästä aikaa. 

Lohi on kisujen mummin synttärilahja ja mummi halusi myös sponssata häkkituulettimen, kiitos mummille! Mustissa ja Mirrissä on muuten vielä huomisen ajan 20 % alennus mistä tahansa tuotteesta kantiskortilla. 

Meidän tuuletusikkunasuodattimen vuoksi ilma ei ole enää yhtä raikas sisällä kuin ilman sitä, vaikka ilmanvaihdon mainostetaankin olevan hyvä. Halusin ottaa tuulettimen heti testiin etenkin kun edessä oli iso lihojenpussitusurakka. 

Tuulettimessa on kohtuuvaimea hurina, mutta kisut väistivät laitetta ja siitä tulevaa ilmavirtaa. Laite ei ollut kuitenkaan niin epäilyttävä, etteikö namien perässä mentäisi suoraan käynnissäolevan laitteen eteen. Pian laite jo yhdistettiin herkkuihin eikä kisut enää välittäneet ilmavirrasta. Kun Nora tuli nukkumaan viereiselle penkille pussitusurakan tueksi, suuntasin tuulettimeen myös Noraan.

Iltapalana herkutellaan keitetyllä lohella. Oikein paljon onnea rakas hupsu Nora-orava! ♥

Kissamaista elämää, osa 13

Kinosti hirmuisesti olla kuvattavana, muttei sentään lähtenyt pois.

Nora ottaa mallia Haikusta ja Rakusta istumisen suhteen. Täysin normaali tapa istua, sanoo kisut.

Leffaseuraa

Tytöt hippaleikin päätteeksi.

Kevään ensimmäinen ja tähän mennessä ainut parvekeulkoilu. Noraa kutisutti taas sen verran, että pitää katso mitä teemme parvekeulkoilujen suhteen. Siitepölysuodatin parvekkeen tuuletusikkunaan lähtee ainakin tilaukseen. Katsotaan onko apua.

"Hihhhihii, täältä mami ei ikuna löydä!"

"Kun siinä aamupalassa kestää nii syödään sit Raku!"

Raku miettii uskaltaako huitaista.

"Mikä Raku? Ei täällä ole Rakua, on vain valkoinen seinä. Etsi muualta."

Leffaseuraa, osa 348.

Olkkarin kiipeilypuun peti oli pitkään Noran lemppari nukkumapaikka, mutta yhtäkkiä siinä ei enää nukkunutkaan kukaan. Olen monesti miettinyt onko siinä jokin hajuvika mitä en huomaa, kunnes Raku aloitti yhtäkkiä taas sen käytön ja Nora seurasi mallia. Nykyään peti on taas päivittäisessä käytössä.

"Juujuu, on se valo hieno asia."

Rapisee, rapisee!

"Tere!"

"Tääkin niin hyvä piilo, ettei mami meinannu löytää! Muahhahhaa!"

Monesta on pediksi.

"Ai sun pitää lähteä sinne töihin? Voi kun kurjaa, koitamme selvitä."

"Tietä! Kaappitarkastaja Raku palveluksessanne!"

Niin yllättävä päikkäripaikka, että Hai on itsekin ihmeissään.

Haiku tässä kuussa 7 v! ♥ Tarkkaa päivää ei ole tiedossa, joten "juhlimme" alkukuusta.

Raku ja laatikkorakkaus

Leffakameli

Noran uusi näyttelypeti pääsi käyttöön keräämään kodin tuoksuja ensi viikon reissua varten. Raku auttaa tehtävässä.

"Tässä yleensä nukkuu Raku, mutta kyllä minäkin mahdun!"

Iltavillin päätteeksi Raku pohtii miten päätyi tuonne ylös. Ja miksei kukaan seuraa.

Poronkieltä, nam nam.

Työkiireet ovat pitäneet tiukasti otteessaan ja blogiaika on ollut kortilla. Pian taas toivottavasti rauhoittuu ja ensi viikolla MESSUILEMAAN! Vielä huominen aikaa osallistua arvontaan.

Pakastimen täydeltä

Lukiessani toisen kisublogin päätähtien Kassisen ja Sepon ruhtinaallisesta ruokavarastosta minuun iski haikeus vanhojen aikojen perään, jolloin meilläkin nähtiin kaapinsyvältä notkumassa jos jonkinlaista kissanruokapakkausta. Samoihin hienouksiin ei päästä toistensa kopioita olevien raakaruoka-annospussien kanssa.

Julkaisun lukemisen jälkeen havahduin kuitenkin siihen, ettei meilläkään varmaan ihan parissa päivässä kuolla nälkään.

102 L täydeltä ruokaa, yksinoikeudella kisuille. Mush-pakkaus on Rakun lihotusruokaa, jota annan silloin tällöin.

Nora: "Täällä on tuttuja pusseja! Nää on mun!"

2 alinta lokeroa on kisuille ja pieni osa ylimmästä

Haikeutta kauniiden pakkausten perään helpottaa muistutus siitä, että sisältö on se mikä merkitsee.

Kissamaista elämää, osa 12

Päivät vyöryvät hirmuista vauhtia eteenpäin! Olen ihan varma, että jossain on jokin aikareikä, joka vain nielee ajan sisäänsä. Nyt eletään jo maaliskuuta, vaikka vuosi vaihtui aivan vasta. Täällä mami on ollut työkiireiden ja oman elämäntapanotkahduksen vuoksi (kenen fiksu idea oli koittaa pärjätä vähemmällä öisellä nukkumisella, soo soo) aiottua hiljaisempi, mutta ehkä näin unirytmikorjauksen ja valon lisääntyessä saan taas itseni aktiivisemmaksi.

Kuvia on kerääntynyt puhelimeen aikalailla, viimeisin Kissamaista elämää oli ennen jouluaattoa. Tällä kertaa kuvia on 37 kpl.

Mukavuuskäsitteensä kullakin

Joulun alla luukusta putkahti Agikissa -lehti, josta löytyi meidänkin kirjoittama juttu

Saimme joululahjaksi ihanan uuden maton! Haiku näyttää niin ressukalta testatessaan tärkeintä eli nukkumismukavuutta

"Vaadin silityksiä."

Mustasimmu-Raku

Välillä Haikukin on derp. Kuvan julkaiseminen pysyköön silti Haikulta salassa.

Kun äly loistaa

Pitkä poika!

Tammikuun näyttelystä tarttui mukaan tuttu kolmikko

"Noran ylipieni peti on kiva!"

Aamurapsujenvaatija ts. töihinlähdönhidastaja

Mitäs meidän iltoihin kuin peliä. Rakulle on muodostunut näistä rutiini ja poitsu hyppää heti syliin kun asetun sohvalle

Ötökkäbongarit

Haiku testasi laatikkoa. Kahdesti. Sen jälkeen Raku on saanut pitää laatikon taas omanaan

Nora esitteli supersöpöä takatassuaan

"Ei me täs mitään, mut oisko se jo iltapalan aika?"

Lohiherkkua!

"Veetuttaa. Kaikki. Etenkin se kun mami ei silitä."

Dörp!

"No ei tää mitenkään kummonen oo."

Nora tarkkailee saisiko se omituisen tökkijän kiinni. Tökkijällä on tapana ilmaantua kun kääntää katseen. Perin kummallista

Piilossa! Vaanimassa!

Kisut testaamassa pahaa-aavistamattomina kerrostaloa päivää ennen tyttöjen ell-reissua

"Täällä mami jo ootellaan! Onhan tuo meille?" Note: Ei ollut. Julma mami söi ensin itse ennen kuin ruokki kisut niiden omilla ruuilla

Kivaa kun on oma lämpöparta

Rakun toinen lempirutiini: juosta kellahtamaan sängylle vastaanottamaan rapsuja

"Mitä mami kuvaat onko tuolla jotain? Kerro, kerro!"

Läheisyyttä

 

Mun tuleva viikonloppufiilis

Kamera ja kuvaaja kiittää luonnonvalosta!

Haikun rapsupula

Kun lempparia ja nirsoilunkohdetta sekoitetaan on tunnelma vähintäänkin ristiriitainen. Tarjolla broilerin paistisuikaletta ja maksaa

Minulla on vahva kutina, että Nora tietää mitä tekee. Taas oli häiriköimässä töihinlähtöä.

Kun haluat olla laatikossa, muttet mennä sen sisään