keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Rakun poskiepisodi

Kuun alussa, n. viikko ennen Kokkolan näyttelyä, Raku rapsutti poskeensa kaljun läikän. Rapsutus tuntui olleen kertaluontoinen enkä siitä huolestunut sen kummemmin, mutta reissumme aikana kisujen hoitajalta tuli terveisiä, että kutina oli aktivoitunut ja lauantaina ilmennyt voimakkaana, kuten myös korvien kutina, vaikka menussa ei ollut ollut mitään uutta. Paluupäivänämme sunnuntaina kutina oli jo rauhoittunut ja poitsu oli ollut pirteämpi.

Muutaman päivän ajan sen jälkeen näytti taas siltä, että kutina olisi lakannut, kunnes se alkoi taas. Mutta poitsu rapsutti aina huomaamatta, vasta seuraavana päivänä huomasi oliko poskea rapsuteltu. 

Viime viikolla, n. 2 viikkoa reissun jälkeen, kutina oli suurimmillaan ja posken kalju alue tuplaantui alkuperäisestä ja pintahaavakin ilmaantui viikonlopun kynnyksellä. 

Nike - but don't do it. Kuva otettu tiistaina

Koska kutina ei kadonnut itsekseen, oli syynetsinnän aika. Allergia ei ole aiemmin oireillut näin eikä kyseisellä alueella ole enää hampaitakaan, mikä voisi aiheuttaa kipua. Lisäksi kyseisten hampaiden lähdöstä on jo niin pitkä aika, että ruuan jumiutuminen ikeneen kuulosti sekin epätodennäköiseltä eikä hammasharjaan tarttunut mitään sieltä kokeillessa taikka ien punoittanut tai näyttänyt oudolta.

Lauantaina alueen ollessa pahimmillaan aloin miettimään stressin mahdollisuutta. Poitsu on ollut koko kuukauden todella hellyyden- ja huomionkipeä; hyppinyt olkapäälle tavallista enemmän, nukkunut pitkästä aikaa öitä sängyssä jne. Raku leikkii ja touhuaa yksinään ja muiden kanssa useita kertoja päivässä, mutta leikityshetkissä parrasvalon vie Koda ja Haiku. Mietin, että josko Raku stressaa sitä kun sen kanssa leikitykset ovat jääneet vähälle.

Jo lauantaiyönä testasinkin asiaa ja huolehdin, että Raku sai oman osansa leikityksestä lelulla, joka ei edes kiinnostanut Kodaa suuremmin. Sen jälkeen olen pitänyt Rakulle pari kertaa päivässä oman leikityshetken ja liekö sattumaa vai oliko syynä todella stressi leikityksen puutteesta, mutta alue on lähtenyt paranemaan! Jo muutamassa päivässä kalju läikkä on saanut karvaa ylleen ja näyttää paljon terveemmältä. Kunhan nyt myös suunta pysyisi.

Oikeaoppista teltankäyttöä taas

Rakun varmaan suosikkikäyttö teltalle on vaania lelua kattoreiän kautta

Voi höppänää

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Yhdessä hyvää, osa 3

Wow, uusi Zooplus-yhteistyönä kerätty lahjoitus saatiin supernopeasti kasaan! Esykissojen puolesta suuri kiitos kaikille teille meidän linkin kautta shopanneille!

Kerättynä yhteensä jo 82 € esykissoille

Tämänkertaisiksi lahjoituskohteiksi valikoitui Alavuden seudun Eläintiimi sekä Kissojen Katastrofiyhdistys.


Hyvää työtä! t. Laiskottelevat Auringonpalvojat

Jatkakaa samaan malliin ja jos et ole vielä tilannut Zooplussasta yhteistyölinkkien kautta, niin lämpimästi tervetuloa tekemään hyvän mielen shoppailuja meidän linkin kautta! Jokainen senttikin on tärkeä ja kaikki linkin komissiotulot (4 % verottomasta myyntihinnasta) menevät lyhentämättömänä esykissojen käyttöön.

torstai 21. maaliskuuta 2019

Kissojen persoonallisuustutkimus KISPET

kuva: kissangeenit.fi

Suomalainen kissojen persoonallisuustutkimus KISPET on käynnistynyt professori Hannes Lohen tutkimusryhmässä. Lohen johdolla toteutettiin aiemmin myös laaja terveystutkimus, josta saatiin erittäin tärkeää tietoa suomalaisten kissojen terveydestä.

Nyt ryhmä on saanut valmiiksi kissojen persoonallisuus- ja käyttäytymiskyselyn, jonka pohjalta kartoitetaan erilaisten ympäristö- ja biologisten tekijöiden vaikutusta käyttäytymiseen. Tulosten avulla pyritään ymmärtämään syvemmin kissojen käyttäytymistä ja parantamaan kissojen hyvinvointia. Jotta aineisto olisi mahdollisimman kattava ja hyödyllinen, mukaan tarvitaan mahdollisimman paljon erilaisia, erilaisista lähtökohdista olevia ja eri-ikäisiä kissoja, mutta vähintään 1000 kissaa. Ryhmän tavoitteena on kerätä maailman laajin käyttäytymisaineisto. Laajan aineiston avulla on myös mahdollista saada rotukohtaista tietoutta ja vertailla oman kissan tuloksia muihin samanrotuisiin tai koko aineiston kissoihin (lähde). Myös maatiaiskissat ovat äärimmäisen tärkeitä tulosten osalta!

Lisätietoa saa tutkimuksen virallisilta sivuilta ja kyselyyn pääsee osallistumaan täältä.

Kissoille luodaan omat profiilit ja mukaan voi laittaa profiilikuvan

Jokaisella kisulla on oma kyselysivu, jonne täytetään monivalintoina terveystiedot, persoonallisuus ja kissan taustatiedot

Kyselyyn vastaaminen on helppoa ja hauskaakin, koska siinä kunnolla huomaa omien kisujensa persoonallisuuserot. Olen tällä hetkellä täyttänyt tiedot vasta tyttöjen osalta ja valintoja tehdessä naureskelin monesti miten erilainen vastaus tulisi toisen kisun kanssa. "On aktiivisimmillaan aamulla auringonnousun aikaan"; Nora on energisimmillään valoisaan aikaan, muilla ei ole väliä. " Murisee tai sähisee tutulle kissalle, jos tuttu kissa tuijottaa, murisee tai sähisee sille." Pojat vastaamassa agressiivisuudella? Ehkä kun lehmät lentää. Norakin väistää, jos Haiku sähisee sille. Ainut, joka joskus vastaa sähinällä, on Haiku. Ja silloin tuijottajana on Nora, koska pojat on pehmukoita eivätkä harrasta moista. Kodan en muista koskaan sähisseen kenellekään kolmikosta, mutta Raku sähähtää Kodalle silloin tällöin ja Koda kunnioittaa sähähdystä antamalla heti tilaa.

Viihtyy korkeilla paikoilla? Täysin.

Lepää tai nukkuu lämpimissä paikoissa? Täysin

Juttelee ihmisille? TÄYSIN

TÄYSIN

Nora: "Mami minne me-"

Nora: "Jestas tännekkö tulit kuvaamaan vaikka mie jäin poseeraamaan keittiöön?"

Nora: "Siis kato nyt tota, missä on loisto ja ylväys?"

Tässä näkyy myös hyvin luonne-erot: Kisut luulivat saavansa herkkuja ja Koda asettui tarkkaavaisena herkkukaapin eteen kytikselle, Nora jäi rennosti odottamaan viereen, Raku höpsötti itsensä pieneen rasiaan ja Haiku antoi tilaa innokkaammille, mutta oli lähellä kiinnostuksen merkiksi

Käykäähän osallistumassa tutkimukseen, jokainen kissa on tärkeä! 

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Brittiseurassa

Kokkolan näyttelymatkalla sain kunnian päästä tapaamaan brittiläisiä lyhytkarvoja Mimmiä ja Alfredia Tassulinnan mamin kanssa.

Suklaatäplikkään Mimmin (FI*Aurantia´s Theory Of Relativity) vangitsevassa katseessa on sekoitus kuninkaallisuutta ja tietynlaista villeyttä

Juuri sopivasti tämän vuoden ensimmäisessä Kissa-lehdessä (Kissaliiton jäsenlehti) juhlittiin Suomen Brittikissat ry:n 20-vuotistaivalta ja lehdestä löytyi pitkä ja mielenkiintoinen artikkeli brittien moninaisesta historiasta. Rodun juuret ulottuvat jopa 1800-luvulle saakka. Olen monesti näyttelyissä ihastellut brittien nallekarhumaista ulkonäköä, mutta aina eri on päästä tutustumaan rotuun kotioloissa.


Mimmi-neiti tiesi miten hurmata vieraat pelkällä läsnäolollaan. Olemus on kuninkaallisen ylväs ja läheisempi tutustuminen jätettiin seurallisen ja uteliaan Alfredin hoidettavaksi. Mimmi tarkkaili vieraita sopivan välimatkan päästä ja lumosi allekirjoittaneen katsellaan täysin. 

Alfred (FI*Chatamin Anton) ei arkaillut tutustumisessa, kaikki uusi tutkittiin ja nuuskittiin

Yksi nuuskuteltu, toinen jäljellä

Alfredin väri on silver tipped ja siinä missä Mimmin katse vangitsi, Alfredin pehmeisiin silmiin ja pumpulimaiseen olemukseen upposi

Suloinen Alfred kertakaikkiaan hurmasi seurallisuudellaan ja kajaalikehyksisillä lempeillä vihertävillä silmillään. Kisut seurasivat tarkkaan vierailun ajan meidän puuhia ja Alfred antoi myös pieniä leikkinäytteitä. Kissajuttujen äärellä aika lensi huomaamatta ja pian oli jo aika lähteä takaisin hotellille ja Tassulinnan mamin omien kisujensa luo.

Kirjaimellisesti syötävän suloinen Alfred-kakku

Oli aivan ihana päästä tutustumaan kaksikkoon ja heidän mamiinsa!! Kiitos kun saatiin tulla vierailulle! 

torstai 14. maaliskuuta 2019

Kokkolan näyttelyssä

Osallistuimme Kodan kanssa viime sunnuntaina Pohjanmaan Kissayhdistyksen järjestämään tuplanäyttelyyn Kokkolassa. Lähtö oli jo lauantaina ja kerrankin meillä oli koko päivä aikaa oleskella ja tutustua kaupunkiin, sillä meidän junan oli määrä olla perillä jo aamupäivästä. Mutta, VR näytti taas taitonsa ja juna oli myöhässä meidän asemalta 107 minuuttia eikä lopulta saanut aikataulua kiinni ennen Kokkolaa, kuten oli tarkoitus.

Olimme Kokkolassa 2 tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Lauantain näyttelyvierailu jäi välistä. Sen sijaan onneksi ehdin yhä kuitenkin moikata Tassulinnan mamia ja Mimmin & Alfredin mamia, jonka luona myös kävimme. Siitä lisää omassa julkaisussaan.

Tapaamisen jälkeen kävin äitini kanssa kiertelemässä kaupunkia ja oleskelimme hotellihuoneessa. Koda tykästyi omaan peilikuvaansa.

Tuntemattomasta syystä lasit siirtyivät kuvanoton jälkeen toiseen paikkaan

"Mummi rapsuttaa, ihanata!"

"Hei kukas sie oot?"

"Alaks leikkiin ku noi ei ala?"

Näyttely


FIN


Näyttelyssä sai itse valita häkkipaikan mihin mennä, me suuntasimme Puuka-enon viekkuun. Olin jännittänyt päivän kulkua, sillä kissajaon mukaan meidän oli määrä olla käytännössä yhtä aikaa kahden tuomarin pöydällä, sillä olimme molemmilla tuomareilla päivän viimeisten joukossa. Onneksi kuitenkin paikan päällä kävi ilmi, että toisen tuomarin järjestys oltiin muutettu päinvastaiseksi ja olimme siis aamun ensimmäisten joukossa hänen luonaan.

Näyttelyt oli jaettu nimiksi FIN ja SWE. Kodalla oli molemmissa suomalaistuomari ja ensimmäisenä oli vuorossa FIN-näyttelyn Jaana Jyrkinen.

Ensin tunnusteltiin...

"On kaikki luut tallella, mami sano sille!"

"Tän asennon nimi on "pakkolasku""

"No ni, nyt rauhassa..."

"ÄÄÄÄÄÄÄÄ!!"

Jaana kehui turkin värin ja ticking-kuvion olevan erittäin hyvät ikään nähden ja korvat ovat myös hyvin kehittyneet ja sijoittuneet. Korvien päässä olevat minitupsut saivat myös kehuja. Kodalla on "baby face", kuono on vielä kehittymässä ja aika kapea. Ilme "hämmästynyt". Yleisvaikutelma: "reipas nuorimies".

"Miekö babyface??"

No ehkä vähän

Veeeeenytellen leikkimään superhuiskalla


Heti Kodan arvostelun jälkeen otettiin Värin Paras -valinta. Kastraatit ja leikkaamattomat kilpailevat tässä aina erikseen, mutta koska Koda on junioriluokassa, se laskettiin vielä leikkaamattomien joukkoon. Vastassa oli Puuka-eno sekä 2 kovan tason Kharn-Ka -kissalan kisua, joista toinen myös voitti.

Me ollaan kuvassa team Tukka Samaa Sävyä. 

Iltapäivällä oli vuorossa Tuomarin Paras -valinta ja siinä Kodalla oli vastassaan upea punainen itämainen lyhytkarva. Valinta oli tehty selvästi jo ennen varsinaista vertailuarvostelua ja itämainen jatkoi paneeliin.

Tämä itämainen oli myös Best In Show

FIN-näyttelyn tulos: EX1

SWE


Kun Jaanan Värin Paras -kisa oli suoritettu, meillä oli monta tuntia luppoaikaa ennen SWE-näyttelyn Sara Ojaniemelle pääsyä.  Aika ei ehtinyt kuitenkaan missään vaiheessa käydä pitkäksi, sillä yleisö oli todella kiinnostunut sompuista ja hyvin moni pysähtyi ihastelemaan Kodaa ja Puukaa sekä kyselemään rodusta. Isolle osalle rotu oli täysin tuntematon. Pojat kylpivät huomiossa ja nauttivat leikityksistä. Koda tarjosi halukkaille kämmenhierontaa. Kunnon edustuspäivä siis. 

Puuka-eno on kiltti poika ja sen sturdia pystyi pitämään leppoisin mielin auki

Koda taasen joutui tyytymään leikkimään kaltereiden läpi

Jostain syystä

THE lelu; Maailmannäyttelystä ostettu huiska, johon sai valita kaikki osat itse

Sylissä osattiin olla nätisti

Vielä odotellessamme vuoroa Saran arvosteltavaksi, yleisöä kerääntyi ympärille kyselemään ja silittämään. Koda nautti jokaisesta saamastaan huomiosta ja erään yleisöläisen käden se veti itse poskeaan vasten kun käsi lähestyi liian hitaasti.

"Ja taas kopeloidaan"

Toistuuko näissä kuvissa....

... jokin kaava

En minäkään usko

Tässä vaiheessa päivää ei enää jaksettu mennä niin pirteästi superhuiskankaan perässä

Myös Sara tykkäsi todella kovasti Kodan väristä ja tickingistä. Kropan koko ja mittasuhteet ovat hyvät. Myös Sara sanoi pään mittasuhteiden vielä kehittyvän, vaikka tykkäsikin monista asioista siltä alueelta. Yleisvaikutelma: "calm, friendly & sweet boy". Hyvä, että tästä yleisvaikutelmasta saatiin mustaa valkoisella, koska kuvista välittyy ehkä eri kuva. Myös Kodan äiti Isla on sellainen, josta ei saa näyttelyissä kovin montaa suu kiinni -kuvaa kun asiaa on niin paljon.

Värin Parhaassa oli jälleen samat kisut vastakkain, mutta voitto meni toiselle Kharn-Ka -kisulle. 

Koska oltiin jo hyvällä mallilla iltapäivää, pian olikin vuorossa Tuomarin Paras -valinnat. Tämä oli jännä, sillä jouduimme vastakkain Kermakupin mamin Lunan kanssa. 8 kk ikäinen Luna ehti hetken aikaa esiintyä myös kissablogistaniassa Kermakupin blogissa, mutta nykyään Kermakupin poppoo kirjoittaa facebookin ja instagramin puolella.

Koda: "En katso tuomariin, en katso tuomariin, en katso..."

Koda sai paljon kehuja, mutta hurmaava Luna (FI*Redcheetah's Erin) vei voiton tasaisimmilla mittasuhteillaan. Luna oli NOM myös FIN-näyttelyssä. Saman syntymänpäivän jakava serkkunsa Chili (FI*Kermakupin Feel The Thunder) oli NOM SWE-näyttelyssä. Luna ja Chili kilpailivat siis toisiaan vastaan SWE-paneelissa, mutta voiton vei toinen kisu.

SWE-näyttelyn tulos: EX1

Päivän loppupuolella iski jo väsy

Poh-Kisin supernätit ruusukkeet

Komea Puuka-eno (GIC FI*Vulpes Aither) oli molemmissa näyttelyissä EX1 CACS

Näyttely päättyi klo 16. Näyttelyssä oli aikaisen poistumisen kielto, sillä osallistujia oli ollut sunnuntaina sen verran vähän ja näyttely tiedettiin saatavan nopeasti pakettiin. Osa lähti silti aiemmin, mistä seuraa puolen vuoden näyttelykielto. Muistakaa olla tarkkoina noiden kanssa. Lähteä saa vasta jos/kun kuulutetaan lupa. Tässä tosin oli alunperin tarkoitus olla aiempi poistumislupa, mutta hyvissä ajoin kuulutettiin, että näyttely vedetään loppuun asti kaikkien kissojen läsnäololla. Kissoja oli paikalla sunnuntaina suurinpiirtein vain n. 150.

Aivan ihana oli nähdä paikalla myös kaneli-balineesi Uljas (CH FI*Willicon Dracarys!, joka oli NOM toisessa näyttelyssä) ja yllärinä pohjoisemmista näyttelyistä tuttu cornish rex Niilo (FI*Telltail's Undercover).

Uljas

Niilo

Oli mielenkiintoista kokea tuplanäyttely. Yhden kissan kanssa se vielä menee ja kätevä näin pidemmänmatkan tulijalle hotelliyöpymisen suhteen, mutta kahden tai useamman kanssa tuskin lähtisin osallistumaan. Tulisi aivan liikaa stressiä aikataulujen kanssa.