Leikkihetki

Löysin viimein liskoilleni hyvän vitamiinivalmisteen entisen tilalle! Saimme heittää hyvästit huonosti ruokaeläimiin tarttuvalle vitamiinipölylle ja vanhimman liskoni vitamiininirsoilulle. Tämä vitamiini (Reptivite) tarttuu ja maistuu. :) Vitamiinipurkki tuli pahvipaketissa, josta repaisin kannen läpän kissoille leikittäväksi. Haiku rakastaa pieniä pahvinpaloja ja tälläkin leikitään innoissaan.

"Wihii!"

"Kumpi? Helppo valinta"

"Tää on sit mun"

"Kokonaan MUN"

"Tadaa! Esitän taikatemppuja, ettei toi yritä viiä tätä multa"

"Oota, taikatemput jatkuu vielä! Äsken näin sut, nyt en nää"

"Parempi pysyykkin kauempana"

"Eiiih!"

"Eiii...."

"Piilotan sen maton alle ettei se enää mene hukkaan"

"Rynnäkköön!"

"Rakas palaseni"

"Hehheh nyt se luulee olevansa jo turvassa..."

"PAM! Valehyökkäys!"

"Kjeh kjeh, olenpas ovela"

Kuulumisia

Raku on parantunut tosi hyvin! Korvatippakuuri lopetettiin jo oikeastaan 2 päivää sen aloittamisesta, sillä sain tietooni, että ihmisillä ja eläimillä on normaalistikin hieman hiivaa korvissaan eikä sitä tarvitse/kannata hoitaa, jos se ei vaivaa. Liika korvan putsaaminen kun itsessäänkin ärsyttää korvaa. Joten, koska meidän ell sanoi hiivaa olevan siinä rajamain riittäisikö normaali puhdistus vai tarvisiko kuurin, lopetin kuurin ettei korvat turhaan ärsyynny. Eikä korvat ole vaivanneet, kuten ei ennen kuuriakaan.

Korvalääkettä käytettiin varpaanvälin hoitoon, mutta lopetin sen käytön ma tai ti kun varpaanväli näytti jo terveeltä enkä nähnyt siellä mitään mikä kaipaisi ulkoista lääkehoitoa. Kortisonikuuri jatketaan kuitenkin loppuun asti, nyt annostus on enää 1/2 tbl päivässä ja sunnuntaina vaihtuu 1/4 tbl päivässä. Keskiviikko on viimeinen hoitopäivä. Varpaanväli ei ole näyttänyt enää vaivanneen eikä myöskään uusia karvattomia alueita ole tullut eikä vanhat pahentuneet, joten uskallan sanoa että tämä oli tässä. :) Nyt vain odotellaan karvojen takaisinkasvua.

Kuvasin eilen Haikua parvekkeella ja Raku tuli kiipeilypuuhun poseeraamaan: 

"Onks tää hyvä asento?"

Ujostuspaussi

Ostin kissoille viime viikolla uuden lelun, tällaista meillä ei olekaan vielä ollut. Kyseessä on Skinneez hiiri, joka on lähes täytteetön kissanminttulelu. Kisut eivät tästä juurikaan innostuneet, paitsi hännällä leikittäessä. Eilen kuitenkin Raku innostui leikkimään itsenäisestikin ja palloili hiirellä ympäriinsä. Välillä heitin hiiren ilmasta pyydystettäväksi.

Saaliin kantoa

Olen huomannut, että Haiku nukkuu mielellään parvekkeen tuoleilla, mutta vain silloin kun siinä on jokin pehmuste. Kesäisten uintireissujen jälkeen olen kuivattanut pyyhkeen parvekkeen tuoleilla ja Haiku on aina mennyt pyyhkeen päälle nukkumaan. Uima-ajat ovat jo takanapäin syksyn tultua, joten oli aika keksiä uusi pehmuste pyyhkeen tilalle. Siirsin olohuoneen sohvalta yhden kissojen pehmusteen tuolille ja se näytti kelpaavan.

Täällä on syksy tullut jo kunnolla, sateista ja viileää jatkuvasti. Kissat ovat nauttineet viilentyneistä ilmoista ja asunnossa on taas tuttua elämää, mukaanlukien Noran tylsyydenvalitukset. :D

Kummipoika

Pääsin eilen kummitädiksi! Äitini adoptoi viime viikon perjantaina paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä vuoden ikäisen leikatun pojan, Elmon. Elmo nauttii rapsutuksista ja leikkimisestä, mutta on vielä hieman arka, mikä varmasti johtuu muutosta, sillä se on rohkaistunut päivä päivältä. Perheen isännän syliin se on jo tullut oma-aloitteisesti. Perheen vanhemman kissan, Tuiskun, kanssa on vielä tutustuminen kesken.

Olen kuullut päivittäin Elmon kuulumisia ja rakastuin siihen kertarysäyksellä kun viimein näin sen livenä. Punaiset kissat todellakin ovat kilppareiden ohella se minun juttuni, se kävi selväksi kun en meinannut saada katsettani irti Elmosta. :D Mutta myös sisäinen puoli Elmossa on kultaa. Heti ensimmäisellä tapaamisella sain tulla ihan lähelle ja rapsuttaa sitä kaksin käsin, leuka näyttää olevan tällekin kisulle se heikko kohta, kaula venyi piiitkäksi sieltä rapsutellessa. Ja tyypillistä, että tuomani leluhiiri alkoi kiinnostamaan vasta sitten kun kisua leikitti sen hännänpäällä. :D

Kerrassaan ihastuttava kummipoika. :)

Tutkimuksissa

Viime viikon tiistaina Rakun varpaanvälistä katosi karvat muutaman tunnin poissaoloni aikana. Minusta alue pysyi hieman kosteana, joten aloin hoitamaan varpaanväliä laimennetulla Betadinella, mutta en huomannut vaikutusta. Raku nuoli välillä varpaanväliä (ei maanisesti kuitenkaan) ja sunnuntaina sai sen ensimmäistä kertaa verille asti (pikkuinen haava). Pientä punoitustakin oli, joten parempi käydä näyttämässä eläinlääkärillä. 

Tämän lisäksi Rakun poskeen oli ilmestynyt pyöreä vähempikarvaisempi kohta ja tottakai hysteerikko-omistajan ensimmäinen ajatus oli: sieni! Sienen mahdollisuutta pohdin myös varpaanväliin, mutta en nähnyt siellä sienimäisiä jälkiä ja onneksi posken iho ei ollut rikki tai muutenkaan kummallinen lukuunottamatta karvojenlähtöä. Myös kaulaan tuli vähempikarvaisempi kohta, siinäkään ei ollut mitään ihomuutosta. Sieni kummitteli mielessäni kuitenkin kovasti ja google oli ahkerassa käytössä lukiessani mitä kaikkea sieni-infektioon liittyy. Täytyy sanoa, ettei se ole yhtään mukava tartunta ja vaatii pitkän hoitojakson. Pelkästään sieniviljelyn tuloksia joutuu odottamaan kuukauden tai yli. Toisaalta mietin ettei minussa eikä muissa kissoissa ole viitteitä sieneen (tosin ne voi myös puhjeta myöhemmin), joten ehkä, toivottavasti, tässä on kyse jostain muusta. 

Varasin eilen eläinlääkäriajan ja saatiin se onneksi jo tälle päivälle. Varpaanväliin saatiin, kuten epäilinkin, tulehdusdiagnoosi ja sen hoitoon kortisonia ja Canofiten levittämistä alueelle. Canofite on korvalääke, mutta sitä käytetään myös haavoihin. Karvanlähtöön saatiin allergiaepäily (mitään muutoksia missään tosin ei tule mieleen) ja korvat tutkittiin onko siellä tulehdusta mikä viittaisi allergiaan. Hitusen hiivaa löytyi, sen verran että rajatapaus kannattaako laittaa kuurille vai riittäisikö tavallinen korvahuuhtelu, mutta laitettiin varalta kuuri. Sieniviljely tehdään, jos ei näillä hoidoilla parane.

Vähäkarvaiset kohdat

Lääkekuurit aloitettiin jo tänään. Oli mukava kuulla, että tavallista korvahuuhdetta ei tarvitse käyttää Canofiten kaverina kuin vain joka toinen päivä (tekee esihuuhtelun, jotta lääke vaikuttaisi paremmin). Raku kun pelkää korvahuuhdetta ja vaikkei se Canofitenkään laitosta pidä, se on selvästi sille helpompi toimenpide.Kortisonia syö aluksi 2 tablettia kerran päivässä 4 pv ajan ja määrää lähdetään sitten laskemaan. Kuuri kestää 2 vk. Koitin syöttää tabletit Rakulle miellyttävällä tavalla ruuan seassa (pieni nokare ruokaa, johon piilotettuna tabletit), mutta vain yksi tabletti päätyi suuhun sitä kautta. Toinen piti laittaa pakkosyötöllä mikä olikin yllättävän helppo toimenpide. Poika on niin kiltti ettei juurikaan laittanut vastaan. :)

Viileä päivä

Mukavaa vaihtelua helteille: tänään aurinko ei ole juurikaan paistanut ja tuuletusikkunoista tulee viileää ilmaa sisään. Sisälämpötila on vain 26 astetta. Kissat ovat ottaneet tilaisuudesta ilon irti ja varsinkin curlit ovat olleet oikein riehakkaalla päällä. Haiku on lähinnä nautiskellut raikkaasta ilmasta, mutta on sekin innostunut leikkeihin. Nora on tapittanut lintu-tv'tä keittiössä ja Raku on jatkuvassa toimintavalmiudessa. 

Yleensä kisuilla on toimiva sisäinen kello ruoka-aikojen suhteen, mutta tänään en ole juurikaan päässyt käymään keittiössä ilman että koko porukka seuraa perässä ruuan toivossa.

"Ruokaaaaaaaa"

Rakun otsa näyttää jo paremmalta. Yhä siinä on punaista eikä se lähde putsaamalla pois. Kaipa se ajan myötä katoaa?

Enemmän huolenaiheeksi on muodostunut Rakun varpaanväli. Toisaalta varpaanvälitkin vaativat pesua, mutta hysteerisen mamin mielestä tätä kyseistä varpaanväliä ei saisi sörkkiä kuin mami ja sekin vain laimennetussa betadinessa uitetun pumpulipuikon kera. Olin ajatellut ostaa Cothivetiä nuolemisen estämiseksi, mutta se jäikin hyllyyn, nuolemista tapahtuu vain silloin tällöin, ei siis ole ns. pakkomielteistä. Katsellaan miten pärjätään betadinella. Varpaanvälissä on jotain aknemaisia hippuja, mutta alue ei ole kipeä, tosin yksi kohta varpaanvälissä on hieman punertavampi kuin muut, mutta ei ole hälyttävän punainen. Soitan maanantaina eläinlääkäriin, ellei punoitus vähene.

Outouksia

Eilen illalla huomasin, että Rakun yksi varpaanväli erottui muista. Säikähdin, että siihen olisi tullut haava (mistä?), mutta kynsien välisestä nahasta olikin "vain" lähtenyt kaikki karvat. Tämä tapahtui sillä välin kun olin muutaman tunnin pois kotoa, joten en osaa sanoa mistä se sai alkunsa. Raku ei kiinnittänyt varpaanväliin huomiota silloin kun olin kotona ja hyvin vähän sen jälkeen kun tulin kotiin. 

Stressi olisi yksi vaihtoehto, mutta ainut kunnon stressinaiheuttaja oli aamulla kun naapuri sirkkelöi ja siitä kuului älytön meteli. Kissat, varsinkin Raku, säikkyivät äänen aikaan sitäkin kun liikuin asunnossa. Onkohan meteli jatkunut poissaoloni aikaan?

Karvaton kohta tassussa

Tämä päivä on mennyt kissojen kanssa normaalisti, helteen vuoksi rauhallisesti. Hieman leikittiin ja annoin pari herkkua, mutta muuten pelkkää oleskelua, rapsutuksia ja pusuttelua. Lähdin illalla uimaan ja palasin viimeistään tunnin päästä. Rakun ohimolle oli sattunut jotain sillä välin ja se oli vereslihalla. Verta ei tullut, vaikka pahalta näyttikin. Siihen ei ilmeisesti satu kun poika ei arista kosketusta. Jälki on tullut kynnestä, mutta raapimisen syy on tuntematon. Ohimokaan ei vaivannut silloin kun olin kotona eikä sen jälkeen kun tulin kotiin.

Huomennakin minulla on menoja, toivottavasti sinä aikana ei tule uusia yllätyksiä. :/

Mystinen otsahaava

Nora 2 v!

Oikein ihanaa syntymäpäivää rakkaalle hassuttelijalleni! <3 Tänään on natusteltu maha täyteen herkkuja (Bilanxin pakastekuivattu turska) ja leikitty pitkin päivää pursuten suurta pentumaista energiaa helteestä huolimatta. :)

2 v -poseeraus

"Halki ja poikki!"

"Jos makaan tässä ja iiiiihan vähän rentoudun niin ehkä tää sulka yrittää taas karkuun, jookos?"

On/Off

Söpöilymoodi

"Hiiri!!"

"Ootas ku keksin miten saan susta kiinni..."

Tärkeintä ei ole voitto vaan yrittäminen