Yön olennot

Kaikessa ihanuudessaan ja huumorintajuisuudessaan kissat osaavat toisinaan olla myös pelottavia. Varsinkin yöllä kaikkine hiippailuineen. Erityistä tunnelmaa tuo kun sen kokee kameran kautta.

Välillä sitä on kiitollinen siitä että omat tarkka-aistiset olennot pitävät mielikuvituksen kurissa muiden potentiaalisten olentojen suhteen mitä pimeä käytävä ja huoneet voisivatkaan pitää sisällään.

Ei hyvin mene

Tänään ei ole ollut hyvä päivä. Noralla on kutissut ohimo tosi paljon jo nelisen päivää ja eilen tein viimein päätöksen tilata Zooplussasta kalattomia märkäruokia tukemaan luuruokien maittavuutta. Kalaruokia olen tähän asti käyttänyt kun muita varmasti kanattomia täällä ei ole ja nyt ajattelin nautamärkäruokien avulla testata jättää kala pois, allergiaoireet kun tosiaan ei ole vielä hävinneet. Tänään ohimon kutina yltyi kuitenkin niin suureksi, että silmä on paikoin hyvinkin ärtynyt ja sitä pitää pitää kiinni. Nora on ollut nykyisellä ruokavaliolla vasta 3 viikkoa ja allergiaoireiden poistumisessa voi mennä jopa 8 viikkoa, mutta epäilen silti, että Nora on myös joko naudalle tai kalalle allerginen, sillä kanaruuallakaan ei ole ollut näin pahoja oireita. Jätetään nauta nyt pois, kalaa kun on kuitenkin raakaruokina ennenkin saanut eikä ainakaan tällaisia oireita ole tullut. Nautamärkäruokaakin saadaan vasta vähintään viikon päästä, niin helpompi luopua naudasta nyt ensin. Jos ei auta, jätetään kalakin pois.

Korvien kutina on sentäneen lakannut lähes kokonaan, mutta kutina on nyt siirtynyt ohimoon. Soitan perjantaina eläinlääkäriin ja kyselen pitäisikö tuohon hankkia jotain lääkettä. Ettei ihan silmätulehdukseksi kehity. Nora on myös alkanut järsiä anturoitaan, mahtaakohan olla stressioire?

Kutisee

Tänään sain kuulla, että vuokrasopimukseni on irtisanottu. Olen asunut tässä asunnossa jo kohta 4 vuotta ja tämä on ollut täydellinen meille, nyt minulla on 6 kuukautta aikaa etsiä uusi. Harmittaa kovin paljon, toivottavasti löydetään yhtä hyvä!

Koitetaan virittäytyä olosuhteista huolimatta juhlatunnelmiin, oikein mukavaa Vappua kaikille!

Haaste: Päivä kuvina 5

Aka viimeinen haastepäivä. Tänään on ollut sekä rieha- että nirsoilupäivä. Riehavastaava onkin varmasti arvattavissa, mutta nirsoiluun liittyi yllättäen mukaan Raku. Rakulle ja Haikulle oli aamupalaksi broilerin sisäelinseosta ja vaikka se on yleensä Rakulle maistunut, tällä kertaa se ei herättänyt lainkaan mielenkiintoa. Noralle keitin naudanmaksaa, mutta ahkeran nuuskuttelun jälkeen se jäi kuppiin. Tosi harmi, jos Noralle ei maistu naudanmaksa, sillä juuri ennen allergiaepäilyn toteamista sain sen viimein syömään maksaa: kypsennettynä. Kypsennys oli kokeilun tulos kun Noralle maistuu kuivattu broilerinmaksa, niin päätin sitten kypsentää maksaa mikrossa ja kokeilla maistuuko. Broilerin ja naudan maksassa on varmaan maku- ja hajueroa, joten nyt ei maistunut. Tai ehkä kypsennystapa oli väärä? Pitää kokeilla ensi viikolla vielä mikron kautta. Mitään akuuttia hätää tässä ei sentään ole, sillä poroon on jauhettu myös maksaa mukaan, mutta toki vain pienesti.

Porosta puheenollen, sekään ei tänään maistunut. Eilen meni mukisematta, tänään sai heti peittely-yrityksiä osakseen, vaikka märkäruokaakin oli laitettu normaalia enemmän sekaan. Koska aamupalakin oli jäänyt välistä, oli pakko antaa märkäruokaa päiväruuaksi, jotta Nora saa edes vähän energiaa tänä kuumana ja riehakkaana päivänä. Olen alkanut harkita Zooplus-tilauksen tekemistä....

Riehapäivästä johtuen täällä on leikitty ahkerasti ja pitkästä aikaa kisut saivat leikkiä ruokapuolta hoitavalla aktivointilelulla. Noraa ei alun jälkeen enää kiinnostanut, mutta Haiku ja Raku touhusivat sen parissa innoissaan. 

Ihmetystä on tuonut kovasti koko päivän rappukäytävästä kuuluvat muuttoäänet, joka on osaltaan vaikuttanut Rakuun. Poika ei uskaltanut tulla olohuoneesta keittiöön päiväruualle kun ihmiset tömistelivät käytävässä. Onneksi hiljeni vähäksi aikaa niin Raku pääsi vähän natustamaan broilerinsiipeä.

Katkarapuja onkimassa

Tähyilyä

"Ai syömään? No tulisin kyllä, jos noi äänet lakkais!"

Tänään on ollut hirmuisen kaunis päivä, pitääpä katsoa jos illalla vähän hämärän tultua lähdettäisiin testaamaan Haikun kanssa ulkomaailmaa. :) Se on kuulemma ihan kiva paikka.

Haaste lähtee The Zoolandialle!

Haaste: Päivä kuvina 4

Leppoisaa oleskelua

"Moi!"

Reppuhullut vauhdissa

Haiku odottaa kärsivällisesti mahtaako Rakulta jäädä ruuanjämiä

Tämä päivä on mennyt pitkälti muissa puuhissa kuin kisujen parissa, joten kuulumisissa ei mitään uutta. :D Rakulle maistui tänäänkin jauhettu broilerinsiipi oikein hyvin, joten ne kaulat saa tosiaan unohtaa.

Haastan mukaan Tassunjälkiä sydämessä!

Haaste: Päivä kuvina 3

Tänään Nora otti vähän rauhallisemmin. Virtaa riitti silti, kuten aina. :D Tällä kertaa oli Haikun vuoro olla erityisen aktiivisella tuulella ja pedin petaukseenkin osallistuttiin varsin innokkaasti.

Haiku hyökkää peiton alla liikkuvan käden kimppuun

Ja siitä pikarallia kiipelypuuhun

Oli myös oikein hyvä kuvailupäivä ja Nora rakasti kameran edessä keikistelyä.

"Ai sää kuvaat? Kato mitä mä teen!"

"Mallikissa on mallikissa"

Rakulta pestiin taas hampaat, toistaiseksi pesut menee hyvin. Poika tykkää kovasti kun saa alkuun maistiaisia.

Noms

"Joko se on ohi?"

Päiväruuaksi Raku sai vain jauhettua broilerinsiipeä ja nähtävästi aiempi nirsoilu oli kuin olikin yhteydessä pätkittyihin kanankaulanpaloihin, sillä tänään ei ollut nirsoilua nähtävällä. Huoh, kissat. :D

Haastan mukaan Parasta ikinä! -blogin!

Haaste: Päivä kuvina 2

Tänään on ollut oikein kisutäyteinen päivä, kiitos Noran yhtäkkisen energiarysäyksen. Sillä oli meno päällä heti kun nousin ylös. Laitoin kahvin kiehumaan ja annoin kisuille aamupalan. Raku ja Haiku saivat Rakun "lempparia", kivipiiraa (ihme kyllä Raku söi mukisematta) ja Nora naudan palalihaa, jota käytiin vain nuuhkaisemassa. Noralle yleensäkin maistuu nauta huonommin kuin possu. Niiden sekoitukset vielä menee (esim. karjalanpaisti), mutta paljas nauta on arveluttava. Naudan jauheliha ei maistu ilman märkäruokaa apuna ja nähtävästi ei palalihakaan. Uuden ruokavalion alussa se tosin sai naudan keittolihaa, jota se söi hyvin, joten nähtäväksi jää oliko tämänpäiväinen nirsoilu yksittäistä vai eikö nauta maistu.

Nora tosiaan kävi vain pyörähtämässä lautasen luona ja meni sitten naukumaan eteiseen leikkitoveria kutsuen. Tämä päivä on pitkälti mennyt Noran kanssa haliessa, pusutellessa, kanniskellessa ja leikkiessä ja tyttö tahtoo koko ajan lisää. Leikittiin pitkästä aikaa "myyräleikkiä" missä huiskanjämä piilotetaan mahdollisimman pitkäksi levitetyn viltin/peiton alle ja sen sulkapäätä tuodaan esiin milloin mistäkin kohdasta. Raku rakastaa tätä leikkiä ja kovasti dominoikin, mutta Norankin onnistui saada syöksyvuoroja. Haiku katseli syrjemmästä.

Tätä leikkiä leikittiin kahdesti varmaan tunnin sisään. Senkin jälkeen Nora maukui tietokonetuolini takana ja koska netti ei tarjonnut mitään jännää, päätin pestä Noran. Nora oli muutenkin tarkoitus pestä tänään, sen poskikarvat korvien lähettyviltä kun ovat rasvaiset kuurin jäljiltä ja koska osa kissaa joutuu pesuun niin miksei sitten pestäisi kokonaankin. Nora-parka ei aavistanut mitään kun kaappasin sen kainaloon ja vein vessaan. Vasta kun aloin kauhomaan vettä sen päälle se lopetti kehräyksen ja pian sillä selkeästi alkoi aivot raksuttamaan. Nora on kuitenkin mukava pesukohde ja koko aikana se naukui vain kahdesti. Rimpuiluakin oli suhteellisen vähän. Raku ja Haiku olivat hyvin ihmeissään mitä vessassa tapahtuu.

"Mitä siellä tapahtuu heiiii?"

"Miks sä oot märkä?"

"Annas mä autan"

Päiväruuan aikaan Nora tuli paikalle epäilyistäni huolimatta. Pesusta oli kulunut tunti ja turkki oli hyvin kuivunut. Nora sai ensimmäistä kertaa sian luumursketta ja se maistui. Kaikkia ei kuitenkaan syönyt, mahtoiko päivän tapahtumilla olla siihen vaikutusta. Raku osoitti mielenkiintoaan mursketta kohtaan ja laitoin hitusen sitä senkin lautaselle sen oman aterian maistuvuuden parantamiseksi. Ei kuitenkaan maistunut. Mikään. Huomenna pitänee jättää sekoitukset pois ja katsoa johtuuko nirsoilu nyt vain sekoituksesta vai onko poika tosiaan kyllästynyt jauhettuun siipeen. Pitänee ostaa jauhettua kalkkunaa kokeiluun. Se on muistaakseni joskus sille maistunut.

Syöminen on vakavaa puuhaa

Tänään haaste lähtee Kissankujeita-blogille! :) Haasteessa kuvataan arkea kuvin ja sanoin viiden päivän ajan ja haastetaan joka päivä joku mukaan.

Yöllä kerättiin voimia päivän riehuntaan

"Whaaaaa?"

Haaste: Päivä kuvina

Kiitokset Elämää Kisun ensikodissa -blogille haasteesta! :) Tässä haasteessa kerrotaan kuvin ja sanoin päivästä viiden päivän ajan ja tänään onkin hyvä päivä aloittaa. Noralla nimittäin on viimeinen korvatippapäivä ja nyt jännätään, että onko selkeästi vähentynyt kutina kiitosta tippakuurista vai myös ruokavalion muutoksesta. Nora on ollut siipikarjattomana jo pari viikkoa. Sen sijaan tyttö on saanut possua, nautaa, poroa ja hiirtä. Olisin halunnut vaihtaa ruokavalion kokonaan poroksi testin ajaksi, mutta luuttomana sitä on vaikea/kallis saada, joten joudutaan käyttämään myös possua ja nautaa. Nora on ottanut avosylin vastaan possunsydämen ja isot lihanpalat, mutta naudan jauheliha ja poron luinen jauheliha ei mene ilman märkäruuan sekoittamista mukaan.

Viimeinen korvatippapäivä

Sen sanon, että hirmu vaikeaa löytää kaupoista märkäruokaa, jossa ei ole kanaa mukana. Zooplussassa sentään on paljon kanattomia ruokia, mutta koska märkäruokaa ei ole tarkoitus lisätä meidän ruokavalioon sen enempää kuin on tarpeen, mennään eläinkaupasta ostetuilla kalamärkäruuilla (Feline Porta). Kävin tänään ostamassa sian luumursketta, jotta saataisiin märkäruokaa vähennettyä poistamalla poro ainakin pariksi päiväksi viikossa. Odotan innolla testin ensimmäisen vaiheen päättymistä, jotta päästäisiin testaamaan kalkkuna. Vielä mennään n. kuukausi nykyisellä ruokavaliolla.

Jauhettua poroa ja märkäruokaa

Myös Raku on joutunut ruokavaliomuutokseen luiden osalta. Antibiootit on tehonneet hyvin ja nyt on aika lähteä treenaamaan isompia luunpaloja, jotta hampaat pysyisivät paremmin kunnossa. Viimeksi kun koitin saada sen syömään pätkittyjä kanankauloja, se mieluummin oli vähäisellä ruokinnalla useamman päivän kuin suostui edes maistamaan. Tällä kertaa mennään hitaammin ja oikeaoppisemmin, sekoittamalla aivan pieneksi pätkittyjä kaulanpaloja jauhetun broilerinsiiven joukkoon. Jottei tämäkään ihan liian yksinkertaista olisi, Raku päätti kolmisen päivää sitten, että broilerinsiivet alkaa tulla jo korvista eikä mielellään enää syö sitäkään. Eilen se suostui syömään päiväruokansa vasta iltapalan jälkeen, tänään sentään natusti osan oikeaan aikaan. Loppu tarjoillaan taas iltapalan jälkeen, jos poika tahtoo lisää. Ei sentään ole eritellyt siipeä ja kaulaa toisistaan syödessään, mikä on hyvä merkki. Pikkuhiljaa lähden nostamaan kaulan osuutta ja kun kaula on koko ateria, lähden nostamaan palojen suuruutta, tavoitteena että Raku söisi tämän päätyttyä kokonaisia kauloja.

Luusekoitus

Pakastimen täydennystä

Ja toki leikitty ollaan tänään myös. :) Lelukori-inventaarion avulla löytynyt riikinkukonsulkalelu on ollut nyt ahkerassa käytössä ja pitkästä aikaa Nora on läähättänyt leikkien jälkeen.

Valmiina loikkaan

Haaste lähtee eteenpäin Purrfecting Lifelle!