Viisikon vanhimmat eläinlääkärissä

Meillä on jäänyt pari alkuvuoden eläinlääkärireissua kertomatta, koskien joukon vanhimpia: Haikua (käynnin aikaan 10 v) ja Rakua (10 v). Haikun kanssa mennään niinkin pitkälle taaksepäin kuin aikaa ennen Minhon tuloa.

Haiku 17.1.

Haiku alkoi joulukuun puolivälissä nirsoilemaan broilerinsydänten kanssa. Tämä on tytöllä aina yhdistynyt kipeään suuhun. Haiku jätti joko sydämet syömättä kokonaan tai söi todella hitaasti, välillä tiputtaen ruuan suusta. 

Hammaslääkäriajat ovat tiukassa ja saimme sen vasta tammikuun loppupuolelle, onneksi kuitenkin ennen Minhon tuloa, ettei uutta perheenjäsentä vastaanoteta kivuissa suin. Haikulla oli jäljellejäänyt yläkulmahammas minun silmääni tosi pahana ja varasinkin ajan suoraan hampaanpoistoon.

Puoli hammasta värjääntynyt

Koitti eläinlääkäripäivä ja sieltä tulikin hyvin yllättäviä uutisia: koko suu oltiin röntgenkuvattu eikä hampaissa ollut mitään vikaa, edes alkavia syöpymiä! Ell oli myös vilkaissut kurkkuun eikä sieltäkään ollut löytynyt syytä huonolle syömiselle. Pahannäköinen hammas oli vain värjääntymää, jonka ell muiden hampaiden lisäksi putsasi.

Päädyimme ottamaan myös laajat verikokeet, myös ikänsä puolesta kun nuorekkaalla tyttösellä ikää kuitenkin jo on, mukamas. Niistäkin tuli erittäin hyvät tulokset: veriarvot ihanteelliset! Ainoastaan verensokeri koholla, mutta sekin virtsanäytteen avulla varmistettiin stressiperäiseksi. 

Syömättömyyden syy jäi epäselväksi, mutta eläinlääkäri epäili syyn olevan henkinen. Ruuan pureskelu on hankalampaa kun toinen puoli suusta on melkein hampaaton. Aloin sen jälkeen tarkkailemaan Haikun syömiskäytöstä tarkemmin ja todentotta: Haiku pudottaa sydämen silloin kun paloittelu siirtyy hampaattomalle puolelle suuta.

Pureskelu on kuulunut Haikun lempipuuhiin, mutta nyt tyttö saa sydämensä pienemmäksi, helpomminsyötäväksi paloiteltuna. Tämä on toiminut, paitsi välillä tyttö kaipaa spesiaaliherkkua (Noran märkäruokaa) kaveriksi.

Haiku muuten täytti tässä kuussa 11 vuotta, onnea rakkaalle!! ♥

Raku 28.2.

Raku lähti mukaan Minhon rokotuskäynnille astmatutkimuksiin, sillä Rakulla oli esiintynyt viime syksystä lähtien ajoittaista yskää, n. kerran kuukaudessa. Nyt kuitenkin kohtaukset olivat tihentyneet ja kohdentuivat tietyssä pedissä tapahtuviksi. Viikon sisään kohtauksia oli tullut kolme ja kaikki pidempikestoisia kuin Rakulla aiemmat. Peti ei ole ollut kenelläkään erityisen aktiivisessa käytössä, mutta ei myöskään ole aiheuttanut kenellekään ennen yskäkohtausta. Muuten Rakun yleiskunto on ollut koko ajan normaali eikä esimerkiksi helposti hengästymistä ole ollut.

Eläinlääkäri kuunteli sydämen (Minhon naukuessa äänekkäästi taustalla). Rakua jännitti paljon. Eläinlääkäri löysi sydämestä lievän systolisen sivuäänen, voimakkuudeltaan 2/6. Sivuääni kuului sykkeen ollessa rauhallisempi (160/min) ja katosi sykkeen noustessa. Eläinlääkäri ei ollut erityisen huolissaan löydöksestä, sillä myös stressi voi aiheuttaa sivuäänen. Viattomat sivuäänet ovat vaimeita, yleensä asteikkoa 1-2 eivätkä aiheuta oireita. Esimerkiksi pennuilla voi löytyä vaimea sivuääni, joka katoaa iän myötä. Muuten Rakulla oli hengitys ja hengitysäänet normaalit.

Sovimme kuitenkin eläinlääkärin kanssa, että laajan verenkuvan lisäksi otetaan myös sydänmarkkeri ProBNP. Tämä arvo kertoo sydämen senhetkisen venyttymisen/kudostuhon ja auttaa sydämen vajaatoiminnan diagnosoinnissa. Korkea arvo ei vielä kerro sairauden laatua, mutta matala kertoo, ettei sydämessä ole sillä hetkellä vajaatoimintaa. Sydänmarkkeri lähetettiin ulkopuoliseen labraan ja tulos oli huojentava: Rakun arvo oli <24 pmol/l kun <100 pmol/l on ylärajana matalalle tulokselle.

Myös Rakun muut veriarvot olivat normaalit! Näin myös puna- ja valkosoluarvot. Rakulta röntgenkuvattiin rintaontelo kolmesta eri suunnasta ja tulokset erinomaiset: sydämen muoto ja koko normaalit, keuhkoissa ei epänormaalia tiivistymää, trakea normaali. Ei astmaan viittavia löydöksiä. Myös vatsaontelon elinten varjot normaalinkokoiset ja -muotoiset.

Rakukin sai siis sinänsä terveen paperit, yskä ei ainakaan löydösten mukaan johdu astmasta. Yskää Rakulla ei olekaan nyt ollut, edes siinä tietyssä pedissä nukkuessa. Sydämen sivuääni tulee kontrolloitua vielä tämän vuoden puolella kun käyntitarpeita tulee mm. Rakun vuosittainen hammaslääkärikäynti.

Vaikkei kummaltakaan kisulta löytynytkään mitään, niin huojentavaa, että ovat kuitenkin terveiksi todetut ja molemmista on nyt otettuna senioritarkastuksiin kuuluvat verikokeet ja löydökset normaalit.

Mitä Minhon rokotuskäyntiin tulee, poikku oli oma reipas ja hurmaava itsensä. Rokotuspiikkiä ei edes huomattu ja huomiota vaadittiin taukoamatta.

Noralle uusi märkäruoka

Allergisten kissojen kanssa sitä aina toivoisi, ettei valmistajat muuttaisi tuotteidensa reseptejä. Pienikin muutos voi aiheuttaa sen, ettei ruoka, ravintolisä tai herkku enää sovikaan.

Noran kanssa jännitys on erityisen suurta, koska tytöllä on todella rajoittunut ruokavalio. Teollisista ruuista vain yksi täysravinto on todettu tytölle sopivaksi, raakaruuissa rajoittaa mm. saatavuus ja kustannukset. 

Ostin jokin aika sitten uuden lohiöljypullon ja huomasin meidän vakikäytössä olleen Salmopetin saaneen sisältöönsä täydennystä luontaisesta säilöntäaineesta rosmaariniuuteesta. Pullon muuttunut ulkonäkö sai onneksi vilkaisemaan sisällysluetteloa. Uusi Salmopet tuntui kutisuttavan Kodan korvia, joten tuote meni vaihtoon. Meillä on tällä hetkellä 2 lohiöljyä käytössä: Avital lohiöljy Kodalle ja Minholle (Minholle maistuvuuden vuoksi) ja Rakulle ja Haikulle Oscarin lohiöljy, jota kokeilin myös Kodalle huonoin tuloksin. Myös Oscarissa on mukana rosmariiniuute, Avitalissa ei. Oscar vaihtuu takaisin Salmopetiin nykyisen pullon loputtua, lähinnä saatavuuden vuoksi. Avital ei taasen jostain syystä sovi Rakulle, tuote testattu vuosia sitten. Nora ei syö lohiöljyä, koska ruokavalio itsessään on kalapohjainen.

Muutakin muutosta on ollut ravintolisäpuolella: meillä käytössäoleva D-vitamiinivalmiste Devisol Drops on saanut kaverikseen suuremman pullokoon. Noralla alkoi olla kutinaa niihin aikoihin kun ostin ensimmäisen isomman pullon ja siinä iski taas pieni ahdistus mahdollisesta reseptimuutoksesta ja tuotteen sopimattomuudesta. (Lopputuloksena: onneksi syy ei ollut Devisolissa.)

Nämä tapaukset saivat kuitenkin taas miettimään Noran erittäin suppeaa ruokavaliota ja sen riskejä. Otin tehtäväkseni tutkia nettiä mahdollisten märkäruokien varalta, mitä voisi vielä tytölle testata. Löytyi kaksi: Trovet RRD Hypoallergenic (Rabbit) ja Concept for Life Veterinary Diet Hypoallergenic Salmon.

Trovetin kani

Nora pystyy syömään lohta tuoreeltaan, mutta yksi purkkilohimärkäruoka täysravintona ei ollut ollut sopiva. Kania tyttö taasen on testannut märkäruokana, jossa oli myös kasvista mukana. Ruoka ei ollut sopinut.

Näistä kahdesta tuotteesta Concept for Life kutisutti, mutta Trovetin kani vaikutti erittäin lupaavalta. Olin tilannut 12 purkin paketin ja syötin tarkoituksella yhtä purkkia usean päivän ajan muun ruuan joukossa, välillä myös sellaisenaan. Ei oireita.

Noralla on ennenkin mennyt joskus viikkojakin ennen oireiden ilmaantumista, mutta yleensä oireet tulevat vuorokaudessa. 

Tilasin viime kuussa kania lisää pitkän saatavuusodottelun jälkeen, taas on syöty useana päivänä oireetta. 

Tyttö on ollut aivan haltioissaan uudesta ruuasta. Toivottavasti saamme pitää sen osana ruokavaliota tuomassa sekä vaihtelua, että turvaa.

Namnam

Trovet RRD Hypoallergenic rabbit-märkäruuan sisältö:

"Ominaisuudet: tarkoin valittu proteiini- (pelkkää kania) ja hiilihydraattilähde (pelkkä riisi).

Analyysi:

kosteus 80%, raakavalkuainen 8,5%, raakarasva 5,5%, epäorgaaninen aine 3%, kuitu 1%, Ca0,17%, P (fosfori) 0,13%, K 0,22%, Na 0,04%. Lisäaineet /kg: Ravintoperäiset lisäaineet:/kg: A-vitamiini 2000ky, D3-vitamiini 300ky, E-vitamiini 40mg, Tauriini 2,500mg, Zn 16mg, Fe 6,5mg, Mn 1,1mg, Cu 1mg, I 0,38mg, Se 0,08mg.

Ainesosat:

liha ja eläinperäiset tuotteet, kasviperäiset tuotteet, öljyt ja rasvat, kivennäisaineet."

-Kivuton-verkkokauppa

Onnellinen prinsessa

Minhon ruokinnan taide

Minho - täydellisen ihana, fiksu, utelias ja vilkas pikkupoika, jonka kanssa arki on ollut täysin mutkatonta ja helppoa. Tai no, mutkatonta ja helppoa jos - vähän ironisesti - ruokintaa ei oteta lukuun. Ei siinäkään mitään mahdottomia haasteita ole ollut, mutta jonka parissa on saanut alussa vähän enemmän pähkäillä ja testailla. 

Kasvattajan luona Minholle maistui kaikki niin hyvin, ettei mitään lempparia ollut muodostunut eikä myöskään inhokkia. Jokin yksittäinen ruoka oli maisteluissa maistunut vähän huonommin, mutta koska sekin oli kuitenkin mennyt, ei ruoka ollut jäänyt kasvattajan mieleen sen tarkemmin. Erittäin lupaavaa siis. Myös osaan ravintolisistä Minho oli tottunut kasvattajalla, mikä oli hyvä asia meillä alkavan raakaruokinnan osalta.

Kotiutumisen ensimmäisenä päivänä kaikesta reippaudestaan huolimatta Minholle maistui ruoka varsin huonosti. Tämä oli tottakai ymmärrettävää ison elämänmuutoksen aikana ja eri ruokia kokeilemalla ja usean ateriakerran myötä masuun päätyi kuitenkin mamin silmään ihan siedettävä määrä ravintoa. 

Pienten ruokamäärien syönti per ateria kuitenkin jatkui useana päivänä ja kävimme läpi monia ruokia niin raakaruuista kuin märkäruuistakin löytääksemme ne maistuvimmat. Rakun monivitamiini- ja kivennäisainevalmiste Felini Complete aiheutti ruokaan isompaa nyrpistelyä, mutta puhdas kalsiumjauhekaan ei ollut oikein mieleen ruokaan sekoitettuna. Maistui kuitenkin paremmin kuin Felini. Raakaruokintatavoitteista huolimatta märkäruoka oli ensimmäisen viikon ajan isommin läsnä turvaamassa kalsiumin, ja muiden tärkeiden ravintoaineiden, saannin. Kasvava pentu tarvitsee paljon energiaa ja siirtyminen raakaan voitaisiin tehdä pehmeästi myöhemmin. Parhaiten märkäruuasta maistui Pure Natural Kitten.

Testailujen aikana tuli myös vastaan jotain mitä en olisi uskonut näkeväni: kissa jättää tonnikalamärkäruuan syömättä.

N. viikko kotiutumisesta raakaruoka alkoi maistua paremmin ja aloin vähentämään märkäruuan tarjoamista. Ravintolisät tulivat mukaan täydellä annostuksella (4 kg aikuispainon mukaan laskettuna). 

Kuitenkaan ruokaa ei syöty kovin paljon aterian aikana, joten otin ruokintakertojen määräksi 5 kertaa päivässä. Kodan kanssa aikoinaan tarvittiin 4, jotta poika söi tarpeeksi kulutukseen nähden.

Minholle kehittyi lemppariraakaruuaksi broilerinsydän ja broilerin paistisuikale. Mikä sopi mamillekin oikein hyvin; broilerinsydän on iso osa meidän raakaruokintaa ollen mukana päivittäin ja myös paistisuikale on aktiivisessa käytössä. Märkäruuan tarjonta väheni entisestään. 

Olen pitänyt kirjaa painonkehityksestä ja ero ensimmäisen ja toisen viikon välillä oli selvä: ensimmäisellä viikolla painoa oli tullut 100 g, toisella 200 g (toki on myös luonnollista, ettei paino kehity tasaisesti joka viikko).

17 vk

Parantuneen ruokahalun myötä koitin vähentää ruokakertoja neljään, mutta viikon päätteeksi paino oli yhä sama kuin edellisellä viikolla ja palasimme takaisin viiteen.

Kolmannen viikon jälkeen ruokavalio saatiin viimein ihannemittoihinsa. Minho on syönyt todella hyvin tarjotut ruuat ja märkäruoka on toiminut enää vain hätävarana, jos mami on unohtanut ottaa poikkua varten enemmän ruokaa sulamaan. Ruokamääräksi on vakiintunut 170-200 g/pv, Kodan ja Rakun verran. Kasvavana pentuna Minho saa syödä niin paljon kuin jaksaa, mutta harvemmin (silmämääräisesti) jaksaa tuota enempää. Kodalla oli aikoinaan ruokamäärä 200-250 g/pv, mutta myös painoa oli enemmän. Minhosta ei kasva yhtä isoa, vaan paino tulee olemaan n. 4 kg, mahdollisesti jopa hieman alle (Koda taasen painaa 4,7 kg).

18 vk ja namnam-broilerinmaksa -ateria paistisuikaleen kera + lohiöljy ja muut lisät

Meillä aikuiset syövät 3 kertaa päivässä. Minhon ylimääräiset on toteutettu niin, että arkena olen käynyt lounastauolla kotona syömässä ja ruokkimassa (ja leikittämässä) Minhon. Illalla Minho saa ylimääräisen aterian päiväruuan ja iltapalan välillä. 

Paino on kehittynyt nätisti ja myös ruokamäärät per ateria. Tämän viikon alussa käydessäni ruokkiksella kotona, Minhoa sai houkutella syömään eikä parina päivänä tullut lainkaan, vaan halusi sen sijaan leikkiä. Torstaina söin kokeeksi töissä eikä töistätullessani Minho vaikuttanut vieläkään lainkaan nälkäiseltä. Perjantaina otin eväät töihin ja taas oli tyytyväinen poika vastassa töistätullessani, ei kiire syömään. 

Minho täyttää ensi viikolla 5 kk ja syö nyt siis tästä lähin neljä kertaa päivässä.

Minho painoi 2,1 kg 19 vk ikäisenä. Viime viikolla jäi punnitsematta, mutta eilen 21-viikkoisena paino on pompannut jo 2,4 kg:hen. Mietinkin jo viikolla, että kylläpä Minho tuntuu raskaammalta sylissä ja kasvoihinkin tullut aikuismaisempia piirteitä. Sellainen yhden yön kasvupyrähdys?

Lapset, kun ne kasvaa niin nopeaa.

"Mitä, miekö?!"

Yläilmojen seikkailija

Minho on aina ihmetellyt miten isot kisut pystyvät liikkumaan yläilmoissa. Viime lauantaina poikku päätti itsekin kokeilla ja yläilmat todettiin oikein huippujutuksi.

"Ooh, tää tunneli on isoista isoin!!"

"Vautsivau!"

"Entä mitäs täällä?"

"Olikin vähän vaikiampi!"

"Täältähän näkee ihan kaiken!"

"Hups!"

"Ei paniikkia, kyl mä pääsen!"

"Täällä oli kivempaa"

"Kohti tuntematonta!"

*nuuuuh*

"Ninjakissaa ei esteet hetkauta!"

"Tästäkin isot on menny"

"HOP!"

"Ja tämäkin on nyt ninjakissan valloittama"

"Olipa se hauska!"

Minho on nyt nukkunut paljon isossa tunnelissa ja muutenkin viihtynyt yläilmoissa. Poikku osaa tulla nätisti alas, joskus liukumalla hyllyn päältä sängylle (mitä Nora ja Koda monesti tekevät), tai, mamin näkökulmasta huonompana valintana (onneksi ainakin minun nähden on tehnyt vain kerran), toiselta puolelta hyllyä kovalle lattialle. Pääasiassa liikutaan tasojen kautta, kuten ne ovat tarkoitettu.

Minhon ensimmäinen temppu

Minhon kanssa aloitettiin tempputreenit jo heti alussa, hissukseen ja silloin tällöin. Poitsu on todella nopea oppimaan ja tykkää oppia sekä tehdä, mutta keskittyminen on vielä lyhyttä. Toisten kissojen läsnäolo ei kuitenkaan haittaa Minhoa. Keskittymistä häiritsee ympärillä olevat tunnelit ja lelut, joskus äänet.

Viime viikon lopussa saimme hiottua Minhon ensimmäisen tempun, ympyrän, käsimerkittömäksi eli poitsu reagoi nyt myös pelkkään vihjesanaan. 

Ympyrän lisäksi pikkupoika on päässyt treenaamaan jo kahden kissan temppuakin, sillä Koda teki aloitteen treeneihin kisujen tavoitellessa samaa herkkua eräällä treenikerralla. Minhon noustua kahdelle tassulle Koda koitti koskettaa tassullaan Minhon etutassua. Minho oli tämän kanssa täysin ok ja menimme virran mukana. 

(Minhosta ja Kodasta onkin tulleet sittemmin parhaat kaverukset)

Kuvasimme ympyrä-tempun sunnuntaina, mukaan pääsi myös pieni pätkä Kodan ja Minhon treeneistä:

Minho 17 vk ♥

10 vuoden erolla

Huomasinpa, kun facebookin muistoissa näkyi taas pikkuinen täplikäs punanuttu, että meidän molemmat punanutut ovat tulleet melkein samaan aikaan, 10 vuoden erolla!

Ragnar Raku Rakusti kotiutui 11.2.2012 ja Minho 29.1.2022. Raku oli tullessaan 15 vk ikäinen, Minholla tuli eilen täyteen 16 vk. Hauskaa. Ja meillähän oli siten perjantaina Rakun kanssa 10 v vuosipäivä, sitä juhlistimme eilen herkuilla myöhästymislisän kera.

Viikko kotona

Eilen tuli viikko täyteen Minhon tulosta! Ei millään uskoisi, että reipas poika on ollut meillä vasta niin vähän aikaa. Minho on aivan upea ja tästäkin tulee nyt ylistysjulkaisu, mutta minkäs asialle voi. Mitä pojasta selvinnyt tässä viikon aikana:

• Tulee kaikkien kissojen kanssa toimeen ja omaa aivan erinomaiset sosiaaliset taidot
• Leikkii paljon myös itsekseen
• Ei välitä putkiremonttiäänistä eikä kovista tuulen aiheuttamista äänistä
• Vieraat on superkivoja! Vieras voi jopa saada naamapesun tai lämpimän unisen painon itseään vasten
• Reagoi todella hyvin käsiohjaukseen (temppuilu)
• Oppii nopeasti: on jo oppinut oman ruokapaikkansa ja kärsivällisyyttä ruuan odotuksen kanssa sekä muille ruokarauhan antamisessa
• Syli on kiva paikka!
• Naukumista on etenkin juuri ennen kehräystä ja kehräyksen aikana
• Häntä värisee kun on oikein innostunut

Söppöset anturat!

Punanutut

Mummilta saatu uusi superi huiska! Niin hienot hempeät värit ja Minhon sävyäkin

Ihan tanssittaa!

15 vk

Huljalla petosella on huljan iso saalis!

Minhon ruokapaikka ratkesi ihan viime hetkellä. Olin ajatellut sitä lattialle muiden kanssa, mutta lattialla ei ole oikein hyvää pysyvää paikkaa ja tuohon tasolle olikin todella näppärä nostaa ruoka samalla kun jakoi lautaset muillekin taholle.

Minhon kieli sanoo plöp

Minhon kanssa on aloitettu tempputreenit ja ekaksi tempuksi on valikoitunut poitsun aktiivisuustasolle sopiva ympyrä-temppu. Poitsu on seurannut käsiohjausta alusta asti aivan täysin, meneillään onkin nyt vihjesanan opettelu ja sitä myöten käsivihjeestä poisopettelu.