Huomioonottaen, että luonnossa kissa saalistaa korkeintaan itsensä kokoisia eläimiä, olen karsinut raakaruuistamme pois "luonnottomuudet", kuten naudan, possun ja muut jänistä isommat. Tällä hetkellä listallamme on kanaa (eri osia), aikuista hiirtä (1 krt/vk), kania, kalkkunaa ja silloin tällöin lohta.
Syitä, miksi päädyimme tähän ruokavalioomme:
1. Rasvainen liha (sianliha (myös sika-nauta-jauheliha) ja myös broilerin nahka) rasittaa haimaa.
2. Hiiri on kissan perinneruoka ja se sisältää kissan tarvitsemat ravintoaineet oikeassa suhteessa
3. Kokonaiset saaliseläimet (jyrsijät) sisältävät myös sisäelimet, veret ja luut. Nykyisessä raakaruokavaliosuosituksessa sisäelimiä suositellaan vain vähän annettavaksi niiden huonon ravintopitoisuuden vuoksi (ne kuitenkin sisältävät vitamiineja, veri taasen kivennäisaineita...). Kissa kuitenkin syö luonnossa saaliinsa kokonaisena, eli myös ne sisäelimet. Kissa ei pärjää vain lihalla, vaan vaatii ruokaansa myös maksat ja muut "roskat".
4. Kissa syö luonnossa vain itsensä kokoisia tai pienempiä saaliseläimiä. Vaikka naudan yms kevyehkön lihan syöttämisestä ei koidukaan kissalle haittaa, se ei kuitenkaan ole kissalle luonnollista ruokaa.
Tuota kohtaa 3. olenkin ihmetellyt jo pitkään. Sisäelimiä suositellaan annettavaksi vain kerta viikkoon. Luonnossa kissa syö niitä joka päivä. Liian vahva ja yksipuolinen (vain lihaa) sisältävä ruokavalio syö kissan terveyttä. Kissa ei erittele saalistaan syödessään, että tänään syön lihan ohella maksan, huomenna haiman. Kissalle (varsinkin kokonaan barfaavalle) olisi hyvä tehdä sisäelinseos, jota tarjotaan pienissä määrin päivittäin. Tämä olisi lähempänä luonnollista ruokintaa. Usein pelätään vitamiinien liika-annostusta, varsinkin maksan kanssa. Tätä on kuitenkin liioiteltu, sillä A-vitamiinin määrä on vaarallista vain silloin, kun maksa on suurena osana ruokavaliota. Päivittäin hyvin pieninä annoksina annettuna se ei haittaa.
Vaikka raakaruokinnassa pyritäänkin luonnonmukaisuuteen, kissanruokinnassa on unohdettu, että kissan saaliseläimet eroavat koiran saaliseläimistä. Kissan luonnollinen ruoka on hiiri. Sekä linnut, matelijat, jänikset ja hyönteiset. Vaikka sikaa lukuunottamatta naudan, hevosen yms ravintoarvot ovatkin hyvät, kissa ei luonnossa edes yrittäisi pyydystää näitä. Siinä missä kanaproteiinin biologinen arvo on 90%, naudalla se on 78%. Kananmunankeltuainen on arvoltaan paras, sen kissa hyödyntää 100%.
Haluaisin myös hieman kertoilla, miksi liha on hyvä olla mukana edes osana kissan ruokavaliota:
Teollisen ruokavalion haitat
Kissan onnistunut ruokinta ei ole helppoa, mutta ei ole rakettitiedettäkään. Siinä missä barf vaatii perehtymistä kissan vaatimuksiin, vitamiineihin, hivenaineisiin yms, on valmis teollinen ruokavalio täynnä vaaroja. Huonolaatuinen teollinen ruokavalio syö kissan terveyttä, joskus jopa hyvinkin rankasti ja voi lyhentää kissan elinikää vuosilla. Teollinen ruokavalio on salaisuuksien ja piilohaittojen viidakko, sokkelo, jossa suurimmalla osalla valmistajista on ensisijaisesti mielessä raha ja sitten vasta kissan terveys. Luottavaiset ostajat syöttävät kissansa sairaiksi sillä välin kun mainoksissa luvataan vakuuttavasti laatua ja sisältöä, joka on luotu vastaamaan kissan tarpeita. Joukkoon toki kuuluu niitäkin, jotka oikeasti ovat ottaneet kissan tarpeet huomioon, mutta niitä ruokia ei näy tv'ssä, vaan ne pitää itse etsiä.
Otetaan vaikka ensiksi synneistä pahin. Vilja, eli hiilihydraatit. Joko eläinruokavalmistajat ovat unohtaneet tai he eivät välitä, että kissa lihansyöjänä ei pysty käsittelemään hiilihydraatteja. Siltä puuttuu siihen tarvittava entsyymi. Vilja ja muut kasviperäiset ainesosat on kuitenkin halpaa raaka-ainetta, joten sitä käytetään. Kissa saa luonnossa hiilihydraatteja vain 1-2%, siinä missä teollisen ruuan mukana joskus jopa 35-50%. Hiilihydraatit stressaavat kissan elimistöä. Listaten haitat:
- aiheuttaa hammaskiveä
- altistaa virtsakiteille
- rasittaa haimaa
- aiheuttaa liikalihavuutta (on ravinnollisesti köyhää syötävää -> kissa joutuu syömään enemmän saadakseen tarvitsemansa ravintoaineet)
Tokikin markkinoilta löytyy myös viljattomia ja hyväviljallisia (riisi, joka on vatsaystävällistä) ruokia. Pelkästään mainoksiin ja yleiseen luuloon ruuan sisällöstä ei kannata luottaa, vaan itse käydä tuoteselosteet läpi. Hyvä kissanruoka sisältää runsaasti eläinperäisiä ainesosia ja hyvin vähän kasvimaailman tuotteita (mieluiten ei lainkaan, mutta esim. kuivaruuissa se on pakollinen sidosaine). Esim. Royal canin sisältää hirrrmuisesti viljaa ja kasviperäisiä aineita sen suosiosta huolimatta. Monissa tuotteissa kasviperäistä ainetta on jopa lähes yhtä paljon tai enemmän kuin eläinperäistä. Tämä on kaukana lihansyöjälle sopivasta ruokavaliosta.
Proteiini on rasvan ohella kissan tärkein energianlähde. Proteiinin laatu vaikuttaa kissan kehitykseen ja elämänlaatuun. Halvimmissa ruuissa luvattua eläintä saattaakin olla vain 4% (esim. eläinperäiset tuotteet (josta min. 4% kanaa)) ja loppu määrittelemätöntä sekoitusta. Loppu saattaakin olla liikenteeseen kuolleita eläimiä, , hormonitäyteisiä tuotantoeläimiä, ravinnollisesti köyhiä osia (kuten hyöhentä, nokkaa, kaviota...) ja pahimmillaan jopa lajitovereita. Ravintoköyhä ja hormonirikas ruoka voi aiheuttaa elimistön kuormittumisen ja vastustuskyvyn heikkenemisen lisäksi apaattisuutta.
Laadukas kissanruoka sisältää paljon eläinperäistä ainetta, mieluiten alle 10% hiilihydraattia, ihannetapauksessa ei lainkaan ja mieluiten käytetyt ainesosat eriteltynä prosenttien kera.
Teolliset lisäaineet, kuten maku-, väri- ja säilöntäaineet, on kissan elimistölle rasite. Ne voivat myös aiheuttaa mm. syöpää. Laadukkaissa ruuissa käytetään luonnollisia lisäaineita (kuten vitamiineja).
Merkkejä kissan yleiskunnosta
Hampaiden kunto kertoo paljon kissan terveydestä. Hammassairaudet ovat hyvinkin yleisiä ja vaikuttavat kissan koko yleiskuntoon.
Teollisessa ruokavaliossa kissan hampaat joutuvat lujille. Toisin kuin usein luullaan, raksut eivät auta hampaidenhoidossa vaan päinvastoin toimivat sen haitaksi. Kissan hampaat on kehitetty paloitteluun. Luonnossa kissan hampaat puhdistuvat sen jyrsiessä saaliseläimensä luita ja lihaa. Teollisella ruokavaliolla elävä kissa taasen saa kaiken "valmiiksi purtuna". Sen hampaat eivät saa töitä kun sen eteen tuodaan valmiiksi paloiteltua ja pehmeää märkäruokaa taikka hieman kovempaa raksua, joka rikkoontuu heti hampaan kärjessä (eikä näin puhdista hammasta) ja muruja jää kissan hampaankoloihin bakteereja keräämään. Hammas- ja ienongelmat on valitettavan yleinen vaiva yli 3-vuotiailla kissoilla ja kuten ylempänä sanoin, verottavat kissan yleiskuntoa. Hampaiden terveyttä syövät myös hiilihydraatit.
Hyviä hampaidenkunnossapitometodeja on päivittäinen hampaidenharjaus ja luut ja sitkeät lihat ruokavaliossa.
Turkin karkeus ja kiillottomuus kertoo, että kissan ruokavalio on puuttellinen. Syy voi johtua huonolaatuisesta tai liian yksipuolisesta ruokavaliosta, omega 3'n puutoksesta tai stressistä (myös leikkaamattomuus vaikuttaa). Omega 3'a kissa saa luonnossa saaliinsa silmistä ja aivoista, mutta myös esimerkiksi lohiöljy on erinomainen omega 3'n lähde. Kyse on välttämättömästä rasvahaposta, jota kissa ei pysty itse tuottamaan, joten sitä tulisi saada ravinnosta. Teollisessa ruokavaliossa sitä lisätään kuivaruokiin, mutta harvemmin märkään.
Kutina voi johtua myös ympäristöominaisuuksista (mm. kuumuus) kuin ruokavaliostakin. Yleensä kutinan lisäksi epäsopiva ruokavalio näkyy myös ulosteen löysyytenä, mutta ei aina. Allergiaoireet ovat yksilölliset ja jotkut oireilevat vain yhdellä ainoalla tapaa (ja sekin vaihtelee yksilöittäin). Tarkastelemalla kokonaiskuvaa huomaa, onko kutina ympäristöstä vai ruuasta johtuvaa. Esimerkiksi vehnä ja hiiva on sellaisia, mille useat ovat yliherkkiä. Myös teolliset lisäaineet on usein iho-oireiden taustalla.
Uloste on tärkeä lyhyen aikavälin terveysmittari. Ravinnon sopivuus kissalle näkyy myös sen ulosteessa. Kissan ulosteen kuuluisi olla kiinteä, tiivis, pienihajuinen ja määrältään pieni. Jos ulostetta tulee paljon ja se on löysää, ruokavalio ei ole kissalle sopiva. Esim. hiilihydraatit sitovat nestettä ulosteeseen, mikä aiheuttaa vatsan löysyyttä. Myös proteiiniköyhän ruuan kissan hyödyntää huonommin ja tavaraa tulee ulos enemmän. Löysä uloste estää ravintoaineita imeytymästä eivätkä anaalirauhaset pääse tyhjentymään. Ummetuskaan ei ole kissalle normaalia. Ummetusta voi aiheuttaa mm. liika kalsium ruokavaliossa. Kuidut tasapainoittavat suoliston toimintaa, joten esimerkiksi psyllium-jauheen lisääminen ruokavalioon voi auttaa.
Virtsa kertoo kissan virtsateiden terveyden. Luonnossa kissat saavat nesteen saaliseläimestään, joten sen luontainen janontunne on heikko. Hiilihydraatit ja kuivaruuat edesauttavat virtsakiteiden muodostumista, sillä mitä useammin kissa pissaa, sitä paremmin virtsatiet puhdistuvat. Jos pissa joutuu seisomaan kauan rakossa, se väkevöityy ja alkaa muodostaa kiteitä. Kissan pissaamista on hyvä tarkkailla säännöllisin väliajoin ja puuttua heti, jos sen kanssa alkaa olla ongelmia. Siinä vaiheessa kun virtsatiet on kiteiden vuoksi tukossa, on jo kiire eläinlääkäriin, sillä kissan munuaiset on vaarassa ja muutenkin tukkiutunut virtsatie on hyvin kivulias kissalle. Esim. hutipissat kielivät alkavista kiteistä, sillä kivulias pissaaminen yhdistyy kissan mielessä hiekkalaatikkoon, paikkaan, johon se yleensä pissaa, ja täten alkaa välttelemään paikkaa, jonka se yhdistää kipuun. Kivun vuoksi kissa voi alkaa suosimaan pehmeitä paikkoja, kuten vaatteita tai päiväpeitteitä, vessanaan. Myös ulosteet väärässä paikassa voivat viitata kiteisiin, joten kissa on hyvä tutkituttaa eläinlääkärillä hoidon aloittamiseksi.
Kissan laiskuus ei aina johdu kissan luonteesta. Kissat on luotu liikkumaan, etsimään aktiivisesti saaliseläimiä, pyydystämään niitä ja päikkäreiden ja saalistamisen ulkopuolella ne hiovat metsästystaitojaan leikkimällä. Toki kissoista löytyy niitä rauhallisempiakin yksilöitä, mutta aina kissan tekemättömyys ei johdu siitä. Huonolaatuinen proteiini tylsistyttää kissan mielen ja kehon, voiden tehdä siitä ihmisten silmissä sohvaperunan. Tiedän useita tositarinoita, joissa kissa on virkistynyt silmissä ruokavalion muutoksella. Siitä on tullut taas elämäniloinen ja aktiivinen.
Myös virikkeetön ympäristö johtaa kissan apaattisuuteen. Kuten sanoin, kissa on luonnostaan aktiivinen eläin. Jos ympäristö ei tarjoa sille toimintaa, kissa nukkuu suurimman osan ajastaan, sillä unen aikana sillä erittyy mielihyvän tunnetta, mitä se myös saa syödessään. Jos tuntuu, että kissasi ei tee muuta kuin syö ja nukkuu, olisi hyvä tarkistaa onko sen elämässä kaikki vaadittavat ainekset kohdillaan.
Summa summarum
Toisin kuin yleensä luullaan, kissa on siis haastava lemmikki. Ainakin ruokinnaltaan. Lihansyöjänä se on vaativa ja hoidon epäonnistuminen näkyy terveydessä. Raakaruokinta voi kuulostaa hankalalta, mutta se olisi kuitenkin hyvä olla edes osana kissan ruokavaliota. Ravintolisät (multicat-vitamiinivalmiste, lohiöljy, jodilisä ja tarvittaessa erillinen kalkkilisä (multicatissa kuitenkin myös kalsiumia)) kissa tarvii, kun täydennysravinto (ruoka, johon ei ole lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita) on puolet kissan ruokavaliosta.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan raakaruokinnasta kertovaan kirjallisuuteen ja nettisivuihin ! Yleiskatsaus oman kotitiikerin ravitsemuksillisiin vaatimuksiin on minusta ihan edellytys ennen kissanhankintaa, mutta myöskään syvempi perehtyminen ei kissaa satuta, päin vastoin. Mitä paremmin kissan vaatimuksiin tutustutaan ja tietoja hyödynnetään, sen parempi kissalle.
Muistuttaisin kuitenkin, että lukiessa on hyvä olla kriittinen, sillä osa tiedoista voi olla vanhentunutta tai kuten kirjallisuudessa, kulttuurierovirheistä (varsinkin lihan turvallisuuden kannalta, tällaisia kirjoja tullut vastaan pari (olivat kylläkin yleisteoksia, ei raakaruokintaan erikoistuneita)). Valitse siis tiedonlähteesi huolella ja ole kriittinen lukemallesi.
Onnistunut ruokavalio ei pelkästään hoida kissaa ulkoisesti, vaan myös sisäisesti, antaen kissan elämään henkistä ja fyysistä laatua ja lisävuosia.
 | |
| Haiku nuuskii hiirenpinkkiä |
 |
| Hiirenpinkkiä ottamassa |
Ps. Niille, jotka sanovat kissan laadukkaan ruokavalion tulevan kalliiksi, niin ei. Laadukkaan ruuan hinta vaihtelee itse ruuan ja ostopaikan mukaan, mutta mitä paremmin kissa ruuasta hyötyy, sen vähemmän sen tarvii sitä syödä. Paljon kasviperäisiä aineita sisältävää ruokaa kissa joutuu syömään 2-, tai jopa 3-kertaisesti verrattuna ruokaan, jossa on enimmäkseen tai kokonaan eläinperäistä ainetta.
Hinnoista esim.
Broilerin sydämet 500 g 1,59 € (Musti ja Mirri)
Kanansiipi 1,5 kg 7,99 € (Musti ja Mirri)
Animonda Carny - märkäruoka (Naudanliha & kana:
naudanliha (52%, liha, keuhko, sydän, munuainen, utare), liemi (31%), kana (16%, maksa, liha), kalsiumkarbonaatti)
4,58 €
/ kg (zooplus)
( vrt.
Kitekat- märkäruoka (Hunter's Delight in Sauce:
liha ja lihan sivutuotteet (mm. 4% sydäntä, 4% kalkkunaa), viljat,
kasviperäiset sivutuotteet, kasviproteiiniuutteet, kivennäisaineet)
3,75 €
/ kg (zooplus) )
Muokattu 18.10.2014
