Kotinäyttely kutsuu

On taas Pohjoisen Rotukissayhdistyksen kesänäyttelyiden aika! Tällä kertaa vuorossa on  lauantaina juhlanäyttely, sillä tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta POROKin näyttelyitä. 

Me osallistutaan nyt ihka ensimmäistä kertaa kahden kissan voimin kun mukaan lähtee sekä Nora että Koda molemmille päiville. Kodalle näyttely on ensimmäinen aikuisluokassa. Myös äitini molemmat kotikissat osallistuvat.

Ei jänskätä. Ainakaan vielä

Näyttely on erityislaatuinen muillakin tavoin, sillä nyt somalien ystävien tai rodusta muuten vain kiinnostuneiden kannattaa todellakin tulla paikalle: luvassa on mahdollisesti jopa POROKin somppuennätys kun eteläisiä harrastajia innostui tulemaan kokeilemaan pohjoista näyttelytunnelmaa ja paikalle saapuu eri-ikäisiä somppuja kaikista perusväreistä (riista, sininen, punainen ja beige), yhteensä yli 10 somppua!

Sanomattakin siis selvää, että hauskaa ja ikimuistoista tulee olemaan! Toivottavasti nähdään Kempeleellä! Valokuvaaja Tessakin tulee paikalle, joten Kodalla on edessään kuvaussessio.

Pakkaaminen alkaa kun Haiku suo

PS. Koitin ottaa Kodasta ja Norasta kaverikuvaa, mutta se ei ottanut tuulta alleen. Sen sijaan saatiin kiva kaverikuva koko poppoosta!

"Mami ei ne herkut tuu ku sää vaan piät purkista kiinni"

Uudessa asunnossa

Terkut uudesta kodistamme! Muutimme kisujen ja liskojen kanssa viime viikon tiistaina ja viimeiset tavarat saatiin vanhalta asunnolta saman viikon torstaina. Tavaroiden paikoilleensaanti kesti tämän viikon keskiviikkoon. On tätä tavaraa vaan PALJON.

On nämä otukset vaan niin mahtavia, muutto meni tosi hyvin! Päivä sisälsi täysin uusia stressaavia tilanteita ja tottakai uuden ympäristön, mutta näihin suhtauduttiin yllättävän tyynesti. Uudessa kodissamme kisut viettivät alun keittiöön suljettuna muuttoliikenteen ajan ja heti kantokopistaan päästyään keittiötä lähdettiin tutkimaan kuono koholla. Aluksi oli tietenkin hämmennystä, mutta koska huoneessa oli tuttuja huonekaluja ja tuttu vessa, uusi ympäristö hyväksyttiin parin minuutin tutkimisen jälkeen eikä vessan käytönkään kanssa arkailtu. Ensimmäisen muuttotaukomme aikana Nora löytyi pakastimen taakse piiloutuneena (muut olisivat halunneet tutkimaan jo loputkin asunnosta, Haikun ovienavaustaidon vuoksi olin laittanut keittiön ulkopuolelle raapimatynnyrin esteeksi oven eteen) ja seuraavalla tauolla Norakin liittyi muiden seuraan hakemaan huomiota. Koda oli ensimmäinen, joka huomasi reitin ikkunalaudalta pakastimen päälle. Nora seurasi pian perässä.

"Hyvät näkymät, hyvä korkeus. Kelpaa!"

Päästyään pois keittiöstä sallitut huoneet tutkittiin heti suurella uteliaisuudella.

Tuttuja hajuja, kiva seikkailurata!

Muovilattia, ihanata! T. Koda. Pahvilattia, ihanata! T. Raku

Kisut ottivat todella tehtäväkseen kartoittaa kaikki paikat. Minulla oli täysi työ pitää uteliaat nenut pois vielä-kielletyistä paikoista eli käytännössä komeroista ja tietokonehuoneesta, joihin olin jemmannut laatikot ja jätesäkit purkua odottamaan. Niiden sijaan vallattiin sitten muita paikkoja:

1,5 vuorokautta uudessa kodissa. Täällä kaapinpäälliset ovat kapeammat kuin edellisessä, mutta ei haitannut menoa

Seikkailija-Koda valloitti salakaapin

Meillä oli Rakun kanssa eri käsitys kissalaatikosta...

Heti seuraavana päivänä viimeisestä muuttopäivästä vietettiin kaveriporukalla juhannusta meillä. Nora yllätti ja toimi seurapiirikisuna muiden lähinnä ottaessa rennosti omissa oloissaan.

"Tässä on hyvä"

Sittemmin valloitettiin lisää paikkoja: 

"Huoneen kunkku!!" (tietokonehuone)

"Koda tuu pois jäät vielä jummiin!!"

Meidän pihalla kasvaa jonkun verran heinää, mistä kisut saivat kesän ensimmäiset maistiaiset.

"Heinää!"

"Heinää!"

"Heinää!!"

"HEINÄÄ!!"

Tulisimmu ♥

Seikkailujen ohessa nukuttiinkin

Tänä keskiviikkona saatiin viimein matot lattialle. Kisut arvostivat

Apinapuu oli vielä tynkänä, Raku reippaana poikana päätti toimia jatkeena

Kiipeilypuiden päädyttyä paikoilleen ajattelin kirjahyllyn olevan hetken aikaa pois käytöstä seikkailuradan roolistaan, mutta...
"Ei hyppy eikä mikään" tuumi Nora

"Kuka käytävällä?! Tuu tänne!!"

Tämäkään muutto ei kuitenkaan säilynyt uhreitta. Pahvipuukurjimukset olivat jälleet murheenkryyninä ja parvekkeelta tuotu superhauska puu katkesi jo vanhan asunnon käytävällä korjauskelvottomaan kuntoon. 

Vanhan asunnon olohuonetta asuttanut korkea puu oli katkennut jo vuoden 2014 muutossa, mutta seinäkiinnityksen avulla se oli säilynyt käyttökelpoisena. Nyt kun puu oli uudella asunnolla useamman päivän odottamassa omaa paikkaansa ilman seinätukea, se oli selvästi liikaa ja katkennut tolppa irtosi. Muu puu säilyi käyttökelpoisena, mutta alkoi kallistua uhkaavasti päivien kuluessa. Koitin ottaa ylimmän tason irti painon vähentämiseksi, mutta tolpan ruuvireikä oli kärsinyt jossain vaiheessa eikä tolppa irronnut. Olin muutenkin miettinyt puun uusimista, joten sekin puu päätyi roskikseen. Tilalle tulee kauan haaveilemani täyspuu Zooplussalta ja toinen täyspuu myöhemmin tänä vuonna, joka korvaa ainoan jäljellejääneen pahvipuun.

Myös kissojen seinäelementit odottavat paikoilleenpääsyä. Ne tulevat kulkureitiksi kirjahyllyn päälle ja sängyn yli, mutta pitää odottaa uusia tarrakiinnikkeitä, vanhoja tarroja ei tule käyttää uudestaan. Ananimalabin tuotelupaus piti eikä tarrakiinnityksistä jäänyt jälkeäkään seiniin kun ne irrotettiin silitysraudan avulla. Jos joku on siis ollut epäileväinen tarrakiinnikkeisten seinätasojen ostosta, niin no worries! 

Täällä ollaan siis kotiuduttu mitä loistavimmin, sekä minä että kisut rakastetaan tätä asuntoa! :) Etenkin Koda on ollut erityisen mielissään muovilattian paremmasta rallipidosta ja on myös se, joka on eniten hyödyntänyt ikkunoiden ötökkä-tv -tarjontaa. Lintuja täällä lentelee joka ikkunan ohi aktiivisesti, mutta näemmä pikkuötökät on The Juttu. 

Meillä on myös kivasti pihalla nurmialuetta ja Koda on kovasti kiinnostunut käytävänpuoleisesta elämästä, joten varmaan käydään piakkoin tutustumassa ulkomaailmaan.

Kunnon asuntotour tulee kun saadaan kisujen jutut oikeille paikoilleen, kestää vielä hetki!

Yhdessä erikseen

Hei me muutetaan!

Kissoilla on riittänyt ihmeteltävää kun meille ilmestyi vähän aika sitten liuta banaanilaatikoita. Ilmassa on ollut jännittynyt tunnelma ja viime päivinä banaanilaatikot ovat alkaneet täyttyä ja ovat saaneet seurakseen myös kangaskasseja.

Olemme saaneet ilon asua tässä asunnossa 5 vuotta. Alusta lähtien oli puhe vuokranantajien kanssa, että he muuttavat tähän sitten kun eivät enää jaksa hoitaa omakotitaloa iän karttuessa. Alunperin oli puhe, että asuisimme tässä 3 vuotta (toiveikkaana ajattelin, että pystyisin tuolloin jo ostamaan meille ikioman asunnon), mutta 3 vuoden tultua täyteen sovimme, että jäämme tähän vielä. Nyt huhtikuun lopulla tuli kuitenkin puhelu, jonka myötä aloin etsimään meille uutta asuntoa. 

Uusi asunto löytyi yllättävän läheltä ja se tuntui heti oikealta kun kävin sitä katsomassa. Paljon ovia oven päällä makoilua rakastavalle Noralle (tässä asunnossa oven päällä makoilu onnistunut vain parvekkeen ovella ja se on ollut suljettuna kisuilta ainakin 2 vuotta) sekä pari kiipeilypaikkaa, joita kisut varmasti tulevat rakastamaan. Lattiamateriaalina on muovimatto, mikä tekee ralleista ja -mutkista miellyttävämpiä. Etenkin Koda luistelee paljon laminaatilla. Odotan innolla miten kisut ottavat haltuun uuden kotimme.

Pääasiassa kisut ovat olleet hyvin kiinnostuneita muuttoon liittyneistä touhuista. Parvekekausi loppui ennen kuin ehti alkaakaan, mutta sen sijaan kisut saivat parvekkeella olleen kiipeilypuun sisätiloihin, jonne se tulee jäämäänkin, sillä uudessa asunnossa ei ole parveketta. Tämä kiipeilypuu on ollut hitti ja kaikki kisut ovat hyödyntäneet sitä tasaisesti sekä leikeissä että nukkumapaikkana. Pojista on hurjan hauskaa sukeltaa putkessa lelun perässä ja tytöt ovat nauttineet pussipedistä ja uudesta juoksu-/kiipeilykohteesta.

Kiipeilypuu tuo myös yhteen, sillä muissa nukkumapaikat ei ole näin lähekkäin

N: "Ragnar-nimisiltä pääsy kielletty!"

Voi sitä olla lähekkäin näinkin

Raku on hieman stressannut muuttotunnelmasta ja on rapsutellut poskeaan auki. Lisäksi poitsu on viettänyt todella paljon aikaa vaatekaapin ylimmällä hyllyllä ja välillä sitä on saanut houkutella sieltä jopa syömään. Jos oven laittaa kiinni, Raku käy avaamassa sen itse. Enää ei ole kuitenkaan paljoa odotusta, sillä tiistaina kisut pääsevät uuteen kotiimme.

"En tuu alas täältä!"

"Tässä on jotain outoa..."

Toiset taasen ottavat rennosti

It's a trap!

Vastapesty peitto, ai että!

"Mie näytän miten tässä leikitään!!"

"Tyylipisteet 6/5, kato mami yhdellä tassulla!"

"Tuleeks se tänne? Huhuu lentävä jänö?"

"Ei näkyny" Raku taustalla: "Pölijä"

"Hei täällä se on!!"

"Muistakaa nesteytys näin kuumalla, lääh!"

Prinsessa näyttää mallia

Ottaessamme Kodan kanssa poitsun synttärikuvia, muut kisut olivat ainakin alun ajan läsnä, koska hommassa oli herkkuja mukana. Kodan kuvaaminen oli vaikeaa, sillä poitsu pyöri ja hyöri, hyppi alas tasolta ennen kunnon poseerausasentoa ja silloin kun olisi tullut hyviä kuvia niin kamera ei pysynyt mukana ja tarkensi väärin tai jätti kuvan sumeahkoksi.

Lopulta Nora kyllästyi seuraamaan vierestä ja hyppäsi poseerauspaikalle. En tiedä mitä se kertoo ja kenestä, mutta kaikki kuvat prinsessasta olivat heti kerralla onnistuneita ja tyttö pysyi oma-aloitteisesti poseerausasennoissa, kunnes hidas kuvaaja sai räpsäistyä kuvan.

Lämpimästi tervetuloa! t. Koda

Kerroin aiemmin miten kisut suhtautuvat isäni vierailuihin ja kerroin samalla myös, miten Koda juoksee ovelle isääni vastaan. Kisujen papan lisäksi kisujen mummi saa Kodalta samanlaisen innokkaan vastaanoton. Koda tunnistaa tulijan viimeistään koputuksen kuultuaan ja avaamme tulijalle oven yhdessä, Koda kainalossani.

Videolla yksi mummin vierailuista.

Noran ympäristöallergia kuriin

Meillä mentiin ainakin pari kesää suljetulla tuuletusikkunalla ja parvekkeen ovella. Kyseiset asiat ovat tosin pysyneet varsin visusti kiinni muinakin aikoina vuodesta, sillä Nora oireilee jollekin ulkoa tulevalle. Koska tuulettaessa kutinaa on ympäri vuoden, siitepöly ei voi olla ainakaan ainut syy. En ole kokenut allergiatestejä tarpeelliseksi, sillä ne maksavat mukavan summan eikä tuloksista ole hyötyä ongelman ratkaisussa. 

Viime vuonna ostin tuuletusikkunaan suodattimen, mikä onneksi myös toimi. Tämän avulla pystyimme tuulettamaan huolettomasti, mutta parveke oli yhä kissavapaata aluetta. Talvella onnistuin rikkomaan suodattimen, joten senkin myötä kaipasimme jotain laajempaa ratkaisua. Ei ole oikein, että kaikki kisut joutuvat elämään parvekkeettomasti yhden vuoksi ja kun tämä yksikin niin nauttisi parvekkeella olosta.

The yksi, joka aina haluaa mahdollisimman korkealle. Nora rakastaa hyppiä myös ovien päälle ja parvekkeen ovi on ainut sen mahdollistava tässä asunnossa.

Jo ennen suodattimen hankkimista mietin kissoille sopivan allergialääkkeen mahdollisuudesta. Aihe on kuitenkin ainakin Suomessa varsin vieras eikä siitä löydy kunnolla juttua. Päätin kuitenkin yrittää, että tänä vuonna kisut pääsisivät taas viimein nauttimaan parvekkeesta.

Sain eläinlääkäriltä tietoon, että ihmisten setiritsiiniä (antihistamiineihin kuuluva lääke) sisältävät allergialääkkeet (esim. Zyrtec ja vastaavat, HUOM! Zyrtec-D on kielletty eläimille, mutta sitä ei taida edes olla Suomen markkinoilla) ovat yleensä hyvin siedettyjä myös kissoille ja koirille. Niinpä ostin meille Zyrteciä testiin.

Koska Nora on sekä ruoka-aine- että ympäristöallergikko, jännitin todella kovasti sitä, oireileeko itse lääke jotenkin. Nora kuitenkin osoitti, että lääke sekä toimii, että on sopiva! Nora saa 1/2 tbl/pv (annostus 1 mg/painokilo/pv, mutta pyöristän vähän ylöspäin). Teho tuli myös todennettua kun alkuvaiheessa unohdin antaa yhtenä päivänä lääkkeen ja siitä seuraavana päivänä Nora rapsutti niskan ruvelle... Zyrteciä ollaan syöty nyt aktiivisesti kuukausi todella hyvin tuloksin. Myöskään mahdollisia haittavaikutuksia ei ole näkynyt, kuten uneliaisuutta tai huonoa oloa, mutta näiden pitäisikin olla todella vähäriskisiä setiritsiinin kanssa (ihmisissä uneliaisuutta on raportoitu 13 % käyttäjistä). Lisään varalta hieman aiempaa enemmän vettä Noran ruuan joukkoon.

Allergialääkkeet ovat kuitenkin viimeinen vaihtoehto allergioiden hoidossa, allergia tulisi koittaa saada kuriin ensisijaisesti olosuhteita muokkaamalla, oli kyse sitten allergeenin poistamisesta ruokavaliosta taikka ympäristöstä. Minulla sinänsä ei ole mitään sitä vastaan, että eläisimme käytännössä tuuletuksetonta elämää tai tuuletus rajoittuisi vain ikkunaan suodattimen avulla, mutta minusta on väärin, että muutkin "kärsivät" yhden kissan rajoituksen. Etenkin, koska pihallinen asunto ja ulkotarha ovat yhä korkealla haavelistallani. Se olisi suorastaan kiusaamista, jos muut pääsisivät tarhaan esim. sirunlukijan avulla ja yksi ei. Joten tarvitsimme toisenlaisen ratkaisun, joka onneksi myös löytyi. 

Raittiissa ilmassa tulee erimakeat unet

Zyrtecin ja muiden käytössä kannattaa kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta, vaikka niitä sanotaankin hyvin siedetyiksi. Zyrteciä ei suositella tiineille, imettäville, munuais- tai maksavikaisille kissoille eikä tietenkään, jos kissalla on todettu yliherkkyyttä setiritsiinille. Vanhojen kissojen ja jo jonkinlaisella lääkityksellä olevien kissojen kohdalla kannattaa aina kysyä ensin eläinlääkärin mielipidettä.

Kisut eivät ole vielä päässeet kuitenkaan parvekkeelle. Sain vastikään imuroitua 2 vuoden roskat pois ja kunhan ilmat taas lämpenevät, niin luutuan vielä parvekkeen. Sitten alkaa parvekekausi. Kodan ensimmäinen parvekekokemus sitten kasvukodin.

Melkein jo partsilla!

En ole myöskään ihan varma miten pitkään Zyrtecin anto yhtäjatkoisesti tulee meillä kestämään. Viimeistään kun parveke kylmenee syksyn myötä ja tuuletusta ei pysty tekemään pitkään kerrallaan, menee lääkekin tauolle.

Lisää tietoa aiheesta

Zyrtec (Cetirizine) For Cats - Uses and Dosage For Cats

Cetirizine Hydrochloride (Zyrtec)

Nelikko rokotusmatkalla

Eilen oli ensimmäinen kerta kun lähdimme moikkaamaan eläinlääkäriä koko porukan kanssa. 3 vuotta meni näemmä lentäen, sillä nyt oli taas Haikun, Rakun ja Noran kolmoisrokotusten uusimisen aika. Koda lähti mukaan hakemaan passia ja rabiesrokotusta syksyistä Ruotsin näyttelyä varten.

Raku tykästyi mummilta lainassaolevaan koppaan

Valmiina lähtöön! Paitsi ei, jos Rakulta oltaisiin kysytty. Raku oli hyvin valmiina jäämään kotiin.

Menin riskillä ja nappasin kisut aamulla koppiinsa ilman, että suljin ketään piilopaikattomaan vessaan kiinniottojen ajaksi. Kaikki menivät kiltisti koppiinsa ja ainoastaan Raku huomasi, että jotain outoa on tekeillä, mutta sitäkään ei tarvinut jahdata. Jätin Kodan viimeiseksi ja poitsu meni ihan itse koppaan kun laitoin pehmusteen paikoilleen. Ei kavereiden vankeus poitsua hetkauttanut.

Kukaan ei inahtanutkaan rokotteiden laiton aikaan.  Reippaita pieniä kaikki. Eläinlääkäri oli onneksi tarkkaavainen ja huomasi, että Kodalle oltiin viime vuonna laitettu erimerkkinen kolmoisrokote, joka on voimassa vain vuoden ja menee täten jo syyskuussa umpeen. Päädyttiin uusimaan Kodallekin kolmoisrokotus ja nyt kaikilla on seuraava kerta 3 vuoden päähän.

🎶 Passi ja tirppapaisti, passi ja tirppapaisti.... 🎶

PS. Kilpailutus kannattaa. Soitin kahteen läheiseen yksityiseen eläinlääkäriasemaan ja tällä toisella, uudemmalla, asemalla tismalleen samat toimenpiteet olisivat maksaneet jopa 80 € enemmän. Meidän lasku jäi jopa hieman alle puhelimessa annetusta hinta-arviosta, vaikka mukaan tuli ylimääräinen rokotus.