perjantai 30. lokakuuta 2020

Viimeinen munuaiskontrolli

Rakun synttäreiden lisäksi eilen oli Kodan viimeisen munuaiskontrollin aika. Edellisestä kontrollista tuli eilen täyteen kuukausi ja vaikka poitsu on ollut oireeton koko tämän ajan, hieman jopa virkeämpikin, kaikki ei näy päällepäin ja täten oli tärkeää käydä tarkastamassa tilanne, eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti.

Tapansa mukaan Koda ei millään malttanut pysyä tutkimuspöydällä, vaan jatkuvasti hyppeli lattialle ja siitä tiskitasolle, pitäen minut ja eläinlääkäritädin ajan tasalla löydöksistään. Joo on hienot valkoiset seinät, joo on hienoja pulloja pöydällä. Kyllä kyllä, kiitos Koda. Ei me nyt mennä toiseen huoneeseen katsomaan mitä sieltä löytyy.

Verinäytteen otto oli sujunut hyvin (koronatilanteen vuoksi näyte otetaan ilman omistajan läsnäoloa), kuukauden paussi oli selvästi ollut poitsusta sopiva väli pistelyiden osalta ja poika sai isot kehut käytöksestään. Isot kehut ja helpotuksen huokaisut sai myös tulokset, sillä ne olivat priimaa! SDMA, krea ja urea kaikki viitearvojen sisällä, SDMA pudonnut reippaasti: 14 -> 8.

Verikoetulokset (viitearvot suluissa):

  • SDMA 8 (0 - 14)
  • Krea 180 (71 - 212)
  • Urea 9,7 (5,7 - 12,9)

Poitsu on nyt siis todistetusti munuaisten osalta täysin terve!

Iloiset uutiset!

Näitä tuloksia olin arvellutkin (paitsi SDMA oli iloinen yllätys) ja aamulla ennen lähtöä sain idean miten voisin hyödyntää käyntiä muutenkin. Jos aikaa jää, tottakai. Olen jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni, että haluan tietää Kodan polvien tilanteen patellaluksaation osalta. Patellaluksaatiota eli polvilumpion sijoiltaanmenoa esiintyy jonkin verran abysomppujen keskuudessa (ko. vikaa voi esiintyä kaikilla rotuun tai roduttomuuteen katsomatta, mutta tietyissä roduissa sen on todettu olevan yleisempää) ja osa kasvattajista tutkiikin polvet kasvatuskissoiltaan, vaikkei se pakollisiin tutkimuksiin kuulukaan. Näin myös Kodan kasvattaja.

Kodan sisaruksista yksi on tervepolvinen (0/0) ja kahdella on luksaatiota (2/0, 2/1). Pikainen googletus kertoi tutkimuksen olevan nopea ja helppo fyysinen tutkimus eikä ole kovin kallis (muutama kymppi) muun käynnin yhteydessä tehtynä.

Eläinlääkärillämme ei ollut kokemusta kissojen polvitutkimuksesta, mutta antoi kuitenkin epävirallisen arvion. Virallistahan me ei toki tarvittukaan. Ell katsoi toisen eläinlääkärin kanssa, että polvissa olisi hieman löysyyttä ja antoivat arvion 1/1 polvista. Asteen 1 polvi on lähes normaali ja mahdollisesti koko elämän oireeton, mutta on myös mahdollista, että polveen tulee nivelmuutoksia iän myötä ja se alkaa oireilemaan.

Kodalla ei ole ollut oireita, se hyppii ja liikkuu täysin ongelmitta ja epäröimättä. Mutta tulos on hyvä tietää, että osaa tarkkailla paremmin mahdollisten käytösmuutosten osalta, kuten jos hyppiminen jossain vaiheessa vähenee.

Polvitutkimusta eivät ainakaan näyttäneet lisänneen laskun hintaan, liekkö koska ei ollut virallinen?

Hyllyllä korkealla


torstai 29. lokakuuta 2020

Rakusti 9 v!!!

Superfiksu leikkisä jellona-apina Rakusti Pakusti täyttää tänään jo 9 v!! Mami on vähän pyörällä päästään että miten ja missä välissä, vastahan poitsu oli vielä ihan pentu. Onneksi ikä on vain numero. 

Synttäreitä on juhlittu runsain temppuhetkin, paljon onnea Raku!

Oli ikä mikä vain, Raku on aina mamin höppänä pikkupoika

Suurisimmu

Tassutemput - ne on lempparia

Oikeaoppista tunnelin käyttöä


maanantai 26. lokakuuta 2020

Huijari joukossamme

Haiku on tainnut kiinnittää huomiota, että olen viime aikoina katsonut aika paljon Among Us -peliä koskevia videoita tubesta. Peli on onlinessa muiden kanssa pelattava indie-peli, jossa on vähintään 4 pelaajaa, joista vähintään yksi on huijari. Huijari näyttää ihan samalta kuin muutkin, mutta hänen tehtävänsä on koittaa tappaa muut pelaajat. Näin yksinkertaistetusti.

Ehkä Haiku ei sentään yritä tappaa muita, mutta ovelaa naamioitumista oli silti eräänä päivänä havaittavissa. Sai hyvin mamin aivonystyrät aktivoitua kun sitä koitti prosessoida näkemäänsä. Haiku kun poikkesi tavoistaan ja nukkui molempien poikien paikoilla, missä ei ole nukkunut koskaan tai max. kerran aiemmin. Sittemmin Rakun paikka on tullut aktiivisempaankin käyttöön.

Raku (hyvä peti muuten, 5/5)

Raku??

Koda

Koda???


perjantai 16. lokakuuta 2020

Kuulumisia

Uskaltaako sanoa? Ehkä. Meille kuuluu hyvää. Erinomaista. Stressitöntä. Päivät ovat kuluneet siitä nauttiessa. 

Niinkus näin

Kodan kanssa ollaan pikkuhiljaa palailtu tuttuun ruokaan. Ensin lisäämällä ovelasti pieniä paloja maistuvan ruuan joukkoon ja sittemmin nostamalla suhdetta, kunnes vanha ruoka on maistunut taas omana aterianaan ilman apuja. Alkuun onnistuneista syöntikerroista palkaksi tuli naminami Multicat-tabletti, mutta siitäkin pikkuhiljaa ollaan poistumassa (tuttu kalsiumlisäkin maistuu taas). Erävoitto oli, kun poika meni syömään oman broilerinsydänannoksensa jälkeen myös Rakun jämät.

Broilerinsydämet olivat sairastelun aikana päätyneet Kodan hyi-listalle. Nyt maistuu taas!

Heoooo

Pitkää poikaa. Ei muuten kuvan höpötatti saanut supersuurta suosiota meillä, mutta on monesti silti kiekkoiluleikin kohde (Koda/Raku/Haiku(?)).

Haiku - aina lähellä. Tässä aamukaffella

Mitään ihmeellistä ei olla tehty, paitsi kovasti ollaan kaipailtu treenien ääreen, mitä sitäkin ollaan taas pikkuhiljaa tehty. Niin ja Haiku ja Raku ovat muodostaneet murtoparin. Ovat hienosti keksineet, että mukikaapin saa pienellä vaivalla auki ja siellä on tilaa kiikkua... Ei ole kuitenkaan kovin aktiiviseksi tavaksi muodostunut.

"Mami mie vaan katon että kaikki on paikoillaan!"

Treeneissä meillä on ollut pitkää taukoa sairasteluiden vuoksi. Ei ole viitsinyt niiden keskellä rasittaa sitäkään vähää saati ollut energiaa (onnistunut treenihetki vaatii omanlaisensa energian), joten ollaan menty herkkujen heittelyillä. Tällä viikolla taas treenattiin kunnommin ja siinä samassa Koda oppi uuden tempun: olan takaa kurkkaamisen, "kurkkaa". Tämän poitsu oppi kolmella toistolla. On se fiksu, pakko taas sanoa. Tempusta tuli Kodan yhdeksäs osaama.

Kesästä asti meillä on ollut Kodan, Rakun ja Noran kanssa treenissä koronan inspiroima yski-temppu, se toivottavasti saadaan tämän vuoden puolella maaliin. Liike on hallussa, mutta käsiohjauksesta poisoppiminen on vielä alkutekijöissään.

"Kurkkaa"

Herkkujen saalistus/parkour/agility/temppuilu. Hetkistä on moneksi

Radalla taas ruuhkaa

Bjoin! Koda jääköön pölypilveen!

Haikun lempparia on pyydystää herkkuja ilmasta. Tässä se todella hyvin yleensä onnistuukin ja sen seurauksena herkku lentää suuntaan x ja tyttö sinkoaa sen perässä. Haikusta tulisi erinomainen maalivahti

"Herkkua plz, olen söpö"


perjantai 2. lokakuuta 2020

Akuutti munuaisten vajaatoiminta, osa 3 - viimein ohi?


Kepeitä uutisia tiistaiselta (maanantain ell oli estynyt) eläinlääkärikäynniltä: Kodan munuaisarvot ovat normalisoituneet!! Tai no, urea-arvo oli taas hieman noussut (13,2, viitearvot 5,7 - 12,9), mutta eläinlääkäri ei ollut huolissaan siitä, sillä krea oli kaunis 176 (viitearvot 71-212) eli arvo oli laskenut itsekseen viimeviikkoisesta 285:stä. Myös muut arvot ok.

Kodalta mitattiin varalta ihan aluksi verenpaine, sillä joskus korkea verenpaine voi olla syynä akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan eikä verenpainetta oltu vielä tähän asti tutkittu. Verenpaineen mittaus on tärkeää ottaa ennen mitään muita toimenpiteitä/stressin nousua, jotta tulos olisi mahdollisimman luotettava. Toki vieraassa paikassa olo itsessään on jo stressitilannetta. Tiesittekö, että kissalta mitataan verenpaine yleensä hännän tyvestä? Hauska. Vaikeinta oli pitää Kodaa makuuasennossa usean minuutin ajan (luotettavuuden lisäämiseksi arvot otettiin väliajoin), mutta jotenkin siinä onnistuttiin. Verenpaine oli kohdallaan.

Taas matkattiin

"Viimeinkin; vapaus!"

Verikokeen otto taas... No, kuka tahansa kypsyy kun piikitellään useaan kertaan parin viikon aikana. Siinäkin kuitenkin onnistuttiin ilman haavereita tai suurempaa mielipahaa. Koda on jännä tyyppi sinänsä, että vaikka huutoa olikin näytettä ottaessa, anteeksi annettiin heti kun tilanne oli ohi. Siteenlaiton jälkeen poika taas kehräsi silittäessä ja oli kuin mitään ei olisi tapahtunut.

"Tapahtuks tässä äsken jotain? Ei voi muistaa."

Koska verikoetulokset olivat noin hyvät, ei ollut tarvetta lisätutkimuksille. Jos tulehdusta vielä olisi, se olisi näkynyt verikokeessa. Terveen papereita ei kuitenkaan vielä saatu. Ainakin vielä yksi kontrolli tulee tehdä 2-4 vk päästä. Se me tehdään taas meitä lähempänä olevalla ellasemalla ja todennäköisesti tuolloin 4 vk päästä eli lokakuun lopulla.

Koda oli koko käynnin ajan reipas seikkailunhaluinen itsensä. Sydäntäkuunnellessa antoi jopa pusun eläinlääkärille. Paino oli noussut n. 100 g tässä viikon aikana, painoa nyt 4,7 kg (ennen sairastumista 4,8 kg). Samalla ruualla jatketaan ja pikkuhiljaa tunnustellaan josko vanha ruoka lähtisi taas maistumaan, kuten siis on ollut suunnitelmissakin. Ainakin lempiruokaa broilerinmaksaa syötiin onnessaan toissailtana, sitä en vahvuuden vuoksi ollut uskaltanut antaa sairastelun aikana.

"Mie hyppään!"


Mutta. HUHUH. Ei voi muuta sanoa. H U H H U H. Verikoetulosten kuulemisen jälkeen en pystynyt muuhun ajatteluun. HUHUH. Onko se nyt viimein ohi 2,5 viikon piinan jälkeen? Toivottavasti. Eläinlääkäri kertoi, että näissä akuuteissa syy jää usein selviämättä. 

Ihan tärkeintähän on, että Koda on nyt oireeton ja tuloksetkin jo erittäin lupaavat.

On tämä vaan ollut kuukausi. 11.9. alkoi oireet ja 16.9. ensimmäistä kertaa tutkimuksiin. Kodaa on hoidettu 3 eri paikassa: kahdella eläinlääkäriasemalla ja Pohjois-Suomen eläinsairaalassa. Matkaa on kertynyt karkeasti 650 km. Yhteensä hoitoihin ja tutkimuksiin on uponnut 1653,20 € + vielä se ainakin yksi tuleva kontrolli. Josko se nyt viimein olisi tässä? Koda on onneksi samaa mieltä.

"Hiiohoi meri kutsuu!! Kaikki kyytiin!"

Kiitos kaikille asianosaisille ja myös myötäelijöille, se on merkinnyt paljon.