Hammasvaivaa

Viime viikolla Rakun hammasharja alkoi värjäytyä punaiseksi vasemmalta puolen suuta pestessä. Samoihin aikoihin poitsu myös vähensi suun käyttöä leikeissä. Selvästi suussa vaivasi jokin ja iso epäilykseni on, että jo vuonna 2014 todettu pieni alkava hammassyöpymä on nyt laajentunut toimenpiteitä vaativiin mittasuhteisiin. Soitin hammaslääkärillemme ja sieltä ohjeistettiin, että ensin pitää saada tulehdus taltutettua, ennen kuin aletaan kuvaamaan ja mahdollisesti poistamaan hampaita.

Koska matkaa hammaslääkärillemme on 100 km, kävimme tänään hakemassa tulehdusdiagnoosin vähän lähempää, 20 km päässä sijaitsevalta eläinlääkäriasemalta, joka on vakiomme niissä tilanteissa kun röngteniä ei tarvita. Samalla myös uusi kuljetuslaukkumme pääsi testiin, vaikken ihan näissä olosuhteissa ja etenkään näin pian toivonut pääseväni testaamaan.

"Huijausta, huijausta!! Kuulkaa kaikki!"

Laukkutreeniemme ansiosta poitsulle oli jäänyt laukusta niin positiivinen kuva, ettei se osannut epäillä lainkaan tulevaa reissua. Laitettuani valjaat poitsun päälle ja päästettyäni poitsun takaisin lattialle peppupesua varten (Raku kävi sopivasti pisulla juuri ennen kuin aloimme tekemään lähtöä), valjashalvauksen sijaan Raku käveli ympyrää ja puski jalkojani. Viedessäni Rakun toiseen huoneeseen laukun luo, poitsu sujahti laukkuun heti. Vasta kun kannoin laukun eteiseen ja aloin laittamaan kenkiä jalkaan, Raku tajusi tulleensa huijatuksi.

Rakua harmitti niin, että se naukui koko matkan. Nyt kun laukku pääsi kunnolliseen käytännön testiin, olen siihen vain entistä tyytyväisempi. Sivuoven kautta on helppo rauhoitella kissaa.

Välillä jännitti saako Raku sotkettua itsensä valjasrenksuun, sen verran poitsu pyöri laukussa

"Miten niin ei saa vielä tulla?!"

"Eikö voitas vaan mennä kotiin?"

Eläinlääkäri totesi vasemman puolen takaosan punoittavan, mutta selkeää tulehdusta siinä ei ollut. Raku sai kuitenkin varalta 10 pv antibioottikuurin ja ientulehdusdiagnoosin, niin ikenet ovat varmemmin kunnossa tulevaa perusteellisempaa tutkimusta varten. Saimme mukaan myös suunpuhdistusainetta. 

Huomasimme suuta tarkastellessamme, että Rakulla on taas yksi pieni etuhammas lähdössä irti... Niitä on vuosien mittaan tippunut itsekseen, viimeksi maaliskuussa hammaspuhdistuksen yhteydessä. Toivotaan, ettei röngtenistä paljastu kuitenkaan kovin laajaa syöpymävauriota. Hassuahan tässä on se, ettei poitsun suu haise, mikä antaa vähän toivoa suun kunnon osalta. Silloin kun Haikulla oli syöpyneitä hampaita suussa, sen haistoi.

"Eikö sen herkun ois voinu antaa suoraan eikä tehdä ensin mitään outoja matkoja jonkun käpälöivän tyypin luo ihka outoon paikkaan? Tykkäsin kyllä rapsuista. Ja uusista herkuista (toim.huom: antibiootit). Silti, ihan tyhmää!"

Erilaisempi ruokakuppi

Tehdessäni viime viikolla Noralle ruokatäydennystilausta Zooplussaan päätin samalla toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni aktivoivammasta ruokakupista. Haluaisin tarjota kisuille silloin tällöin ruokaa muualta kuin ruokakupista aktivoinnin lisäämiseksi, mutta koska oma piha, johon heitellä lihanpaloja, puuttuu ja ruuan kosteus on haasteellinen sisätiloissa, niin en ole pystynyt toteuttamaan tätä. Olen myös hyvin laiska tiskaaja, joten en ole halunnut hyödyntää meidän aikaisempia älypelejäkään.

Vähän aika sitten mieleeni muistui Catch-älypeliruokakuppi, joka on meidän tarpeisiin aivan täydellinen. Pinta-alaa on mukavasti, jotta kisut pysyvät kiireisinä ja kupin muoto on sellainen, ettei sitä voi kipata helposti ja piikkien korkeus ehkäisee myös yrityksiä napata ruuat suoraan suulla. Kupin pinta on sileä, joten se on helppo pestä käsinkin, mutta kestää myös konepesun. Kupin koko on sopiva, joten se ei vie liikaa tilaa koneesta eikä altaasta. Tilaukseni aikaan hintakin oli vain 15 €, joten tämän ostoa ei tarvinut kauaa miettiä. Tilasin jokaiselle oman.

Tilaukseen lähti ruuan ja kuppien kaveriksi myös herkkuja

Oli mieluisa yllätys, että nykyään Zooplussalta saa ottaa tilaukseen useammankin kuin yhden palkkiokaupan tuotteen. Meillä on pisteitä kertynyt mukavasti ja käytimme niitä Dokas kuivattu kuore/kananfile -herkkuihin ja Cosman märkäruokakokeilupakkaukseen.

Lähetyksen saavuttua tiistaina Kansainvälisenä kissapäivänä kokeilimme uusia kuppeja heti samana iltana ja kisut tarttuivat haasteeseen innokkaina hetken alkuhämmennyksen jälkeen. Haikulla ja Rakulla oli ruokana broilerinjauhelihaa ja Noralla poronjauhelihaa.

Lähtöasetelma

Raku: "Mitä sää mami oot tehny meän ruuille?!"

"Marinat pois ja saalistuspuuhiin! Voin tulla tän jälkeen auttaan."

"Etkä! Mun ruuat!"

"Ois helpompaa jos nää palat tarttuis tassuihin."

Raku kokeilee oikoreittiä

Nora suoriutui haasteesta nopeimmin, 30 minuutissa. Raku luovutti jo varsin varhaisessa vaiheessa, mutta tuli kokeilemaan myöhemmin uudestaan. Poitsu ei jaksanut kokeilla montaakaan minuuttia ja suurin osa ruuasta meni lopulta käsinsyöttönä temppupalkkiona. Sotkuista puuhaa, mutta kerrankos sitä Kissapäivän kunniaksi.

Poronjauheliha oli nappivalinta tuohon, mutta broilerinjauheliha ehkä vähän liian höttöä. Pitää seuraavalla kerralla kokeilla lihanpaloilla. Meillä on tavoitteena, että käyttäisimme kuppeja ainakin 1-2 kertaa kuussa. Koska ruokailu vie aikaa, kohdistamme käytön viikonlopuille.

PS. Muistathan, että Zooplus-tilauksia tehdessä voit samalla vaivattomasti osallistua eläinsuojelutyöhön tekemällä tilauksen jonkun yhteistyösivuston kautta, jolloin 4 % tekemäsi tilauksen nettosummasta tulee palkkiona heille. Tilauksen voi tehdä esimerkiksi Kisu Ry:n blogin  tai Trio MiuMaun ja Herra Nilssonin blogin kautta (jossa palkkiot lahjoitetaan vaihteleviin eläinsuojelukohteisiin). Alkavan syksyn painajaismainen kissakuormitus yhdistyksillä on taas käynnissä ja kaikenlainen avuntarve on huutava.

Nora Tessan kuvattavana

Heinäkuun alun näyttelyssä oli mukana myös kissakuvaaja Tessa, joka on ollut vakiokasvo suomalaisissa kissanäyttelyissä jo usean vuoden ajan ja hänen kuviaan on päässyt ihastelemaan mm. näyttelymainoksissa, lehdissä ja Kissaliiton sivuilla sekä oppaissa.

Olen halunnut jo jonkin aikaa otattaa Norasta studiokuvaa, mutta viime vuonna jätin tilaisuuden käyttämättä, sillä en ollut varma miten tyttö käyttäytyisi studiolla enkä halunnut kuvia arasta kissasta. Tammikuisessa Kemin näyttelyssä Tessa ei ollut mukana, mutta ilokseni saapui nyt Kempeleelle. Nora käyttäytyi näyttelyssä niin hyvin, että uskaltauduin laittamaan nimeni varauslistaan.

Studiolla Noraa ymmärrettävästi jännitti ensin, mutta osoitti samaan aikaan uteliaisuutta uutta ympäristöä ja tilannetta kohtaan. Tyttöä ei kiinnostanut leikkiä, mutta Tessa sai Noran huomion kiinnitettyä muilla konstein.

Tessa otti paljon upeita kuvia. Olin varautunut suureen valinnanvaikeuteen mitkä kuvista haluan ostaa, mutta valinta oli loppujen lopuksi hyvin helppo. Valitsin kuvat, joista välittyi parhaiten se mitä itse pidän tärkeimpinä kuvissa: kissan luonne. Näissä kuvissa välittyy hyvin Noran uteliaisuus ja rentous, vaikka vähän jännittikin. Viimeisessä kuvassa jännitys on jo kokonaan tiessään ja tyttö on siirtänyt toisen etutassunsa mukavasti kroppaa vasten Tessan silittelyistä nautittuaan.

Meidän näyttelyn väriteema seurasi tottakai taustavalintaan asti.

"Mitä tuolla tapahtuu?!" Tässä Tessa taisi kiinnittää Noran huomiota tekemällä ääniäefektejä huiskan avulla

"Ollaan tässä nyt sitten."

Nora 5 v!

Meidän joukon nuorimmainen on jo 5-vuotias! Paljon onnea hassulle oravalle! ♥ 

Jälleen kerran täytyy ihailla miten eläimet vaistoavat kun on spesiaalipäivä kyseessä (mamin yltyneellä hössötyksellä voi olla osuutta asiaan...). Nora on vaatinut tänään ekstrapaljon hippaleikkejä eikä ole malttanut nukkua samoin kuin yleensä. 

Eilen temppuillessamme sain päähänpiston opettaa Noralle sen käytöksen tempuksi. Temppuillessani Rakun kanssa, Nora koitti monta kertaa vetää tassullaan herkkukättä lähemmäs itseään. Annoin muutaman kerran periksi ja liitin mukaan käskysanan "vedä", tyttö oppi tempun kerralla! Jottei temppu ole ihan liian helppo, pyydän tyttöä ensin istumaan ja vasta kun tassu ei nouse omatoimisesti, sanon käskysanan. Myöskään kehon painoa ei saa käyttää apuna. Huomasin, että edellisen kerran olemme esittelleet Noran kanssa uutta temppua yli vuosi sitten! Tämä on nyt järjestyksessä Noran 11. temppu. 3 temppua on treenin alla (mm. ikivanha soita-temppu).

Tyttö sai äidiltäni lahjaksi uuden hienon huiskan, mutta siitä ei ole vielä kiinnostuttu synttärisankarin toimesta. Sen lennättäminen taitaa jäädä huomiselle, nyt tyttö on sen verran mukavasti sylissäni, ettemme ole tästä nousemassa hetkeen. ♥ Kiitos ihanasta lahjasta! 

Kissamaista elämää, osa 9

Viime viikolla palasi arki töineen ja muine touhuineen ja aika on hujahtanut taas silmänräpäyksessä. Julkaisutauon aikana Noran patti on jo lähes kokonaan kadonnut ja nyt 3 kk ikäinen Runo-koiru on vieraillut meillä kahdesti. Yhä ainoastaan Raku on uskaltautunut tekemään tuttavuutta eikä tilanne ole isommin vielä edennyt.

Niin mukavaa istumapaikkaa

Kaapin syövereistä löytyi kiva narulelu

Raku Pitkätassu

Tytöt eivät ole normaalisti näin lähekkäin makoilemassa muualla kuin tietokoneen äärellä. Nyt oli heikko hetki.

"Et mee mihinkään!"

"Oon ollu tässä jo ainakin vaikka kuinka kauan! Anna ruokaa kun itekki söit!"

"Mitä hassua tässä on? Helppoo."

"Ite istut hassusti!"

Tämän kesän harvinainen viihdyke: kärpäsenmetsästys

"Boi."

"Ei täs taaskaan mitään, mami ite oot outo ku et ymmärrä."

"Hys, oon piilossa!" Haiku valitsi huonon piilon Runon viimeisimmällä käyntikerralla. Runo kävi moikkaamassa Haikua monta kertaa, mutta tyttö ei jakanut tapaamiseniloa.

Patti

Eilen meillä kävi vahinko. Leikitin Noraa kiipeilypuussa ja tyttö onnistui pyörimään itsensä alas n. 1,5 m korkeudesta. En ehtinyt kokonaan estää tippumista, mutta sain hidastettua vauhtia. Tyttö tippui paljaalle lattialle, selkä/kylki edellä. Nora itse ei ollut säikähdystä lukuunottamatta moksiskaan tapahtuneesta ja antoi tutkia kropan kiltisti. Leikkikin maistui vielä jonkin aikaa.

N. tunti tapahtuneesta tyttö hyppäsi syliini istuessani tietokoneen äärellä. Silittäessäni Noraa huomasin sen vasempaan kylkeen, lähelle selkää, ihon alle ilmestyneen silikonimaisen peukalonpään kokoisen patin. Patti liikkui ihon mukana eikä tyttö ollut moksiskaan patin pyörittelystä. 

Kyseessä oli varsin selkeä syy-seuraus -suhde, mutta google alkoi sauhuamaan välittömästi. Ihan positiivista, että kerrankin ensimmäinen ehdotus ei ollut kasvain. Kasvain on yleensä syvemmällä kiinni, ihossa kiinnioleva patti viittaa enemmän harmittomaan rasvapattiin. Rasvapatti saattaa häipyä itsestään muutamassa vuodessa ja niille on ominaista, että ilmestyvät yhtäkkiä.

"Mami, rauhotu ja kato mun pöksyjä."

Ajattelin seurata pattia, josko se häipyisi itsestään parissa viikossa. Tänään patti tuntui ehkä pienemmältä kuin eilen, mutten mene vannomaan. Iso se silti oli yhä ja koska olen menossa äitini kanssa käyttämään hänen kisuaan Tuiskua maanantaina luottolääkärillämme, päätin soittaa asemalle ja kysyä heidän mielipidettään.

Asemalla epäiltiin samaa kuin minäkin alunperin eli mustelmaa. Koska tyttö on muuten normaali oma itsensä kaikin puolin, ei asiaan pitäisi liittyä mitään kummempaa ja patin pitäisi hävitä viikossa tai kahdessa. Tarvittaessa/halutessa voin ottaa Noran maanantaina mukaan, jos patti ei ole alkanut pienentymään.

"Hys, mie vaanin."

On myös mahdollista, että kyseessä on rabiesrokotuksesta seurannut patti, joka vain sattui kohoamaan tuohon aikaan. Rokotuspatinkin pitäisi häipyä 1-3 viikossa. Mami voinee huokaista helpotuksesta.

Susi sudenkorento

Kävin keskiviikkona ostamassa Ruotsin puolelta Noralle lisää boinks-leluja ja samalla huomasin valikoimiin tulleen uuden lelun, sudenkorennon. Blogeissa on vuosien varrella kovasti hehkutettu Cat Dancerin tapaista sudenkorentolelua, mitä on ollut saatavilla etelä-Suomen näyttelyissä ja on niitä jopa Amerikasta astikin tilattu. Nykyään korentoja on ostettavissa ainakin parin kissayhdistyksen verkkokaupasta. 

Siitä on pitkä aika kun Dragonfly on sattunut viimeksi vastaan kuvissa, joten en enää muistanut lelun yksityiskohtia ja pohdin, oliko kyseisen eläinkaupan versio juuri tämä kehuttu. Hinta ainakin täsmäsi, joten lelu lähti mukaan.

Nostaessani lelun näytille kisut pörräsivät innoissaan sen ympärillä ja etenkin Raku ja Haiku innostuivat lelusta kovasti.

Vaikka tuote lupaa laatua, se ei sitä ollut. Lelu kesti kisujen käsittelyssä alle 10 minuuttia ennen kuin siitä irtosi ensin häntä, sitten muovia siipien päältä (ei irronnut, mutta lähellä) ja lopulta koko korento irtosi rautalangasta. Pian siitä korento halkesi kahtia.

"Pysy kasassa!"

Rakun käsittelyssä irtosi häntä ja siipien muovi. Työnsin hännän takaisin ja Haiku hoiti lopun tuhoamisesta. 

Vaikka videolla asia naurattikin, niin lelu oli turhan kallis (n. 10 €) rikkoontuakseen noin nopeasti. Kisut kuitenkin rakastuivat leluun ja minua alkoi kiinnostamaan ostaa tuo toinen versio, jospa se olisi kestävämpi. Kokemuksia sen käyttöistä otetaan mieluusti vastaan!