perjantai 16. helmikuuta 2018

Agiesteet saapuivat!

Saimme maanantaina viimeinkin hartaasti odotetut agilityesteet! Oi sitä onnea kun kisujen kanssa yhdessä avasimme paketin ja lähdimme heti testaamaan. Kisut ovat, odotetusti, todella innoissaan tästä "uudesta" aktivointimuodosta ja jaksavat touhuta ja oppia. Mikäs sen kivempaa kuin tehdä jotain missä yhdistyy liikunta, aivopähkinät ja herkut.


Esteet ovat tukevat, mutta miellyttävän kevyet. Puomit ovat magneeteilla toimivia, mutta turvallisen herkkiä irtoamaan, jos kisu sattuu arvioimaan hypyn väärin. Esteiden järjestystä ja korkeutta voi vaihdella mielensä mukaan. Me päädyttiin aloittamaan treenit videon mukaisella järjestyksellä, sillä ympyrä on mukavan selkeä startti- ja lopetuseste kisuille. Videon treenikerta on järjestyksessään kolmas. 

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Pounce House for dummies

Pounce Housen suosio jatkuu. Se on ollut meillä nyt vajaa 2 kk, jona aikana Raku on laittanut teltan melkoiseen tulikokeeseen.

Tai, kuten Raku sanoo, on käyttänyt sitä aivan oikein.

Tässä muistutuksena miten valmistaja on teltan tarkoittanut

"Tän päälle voi kaatuu niinku näin!"

"Voi myös istuu niinku näin!"

"Oma kolo!"

"Kunnolla kattovaraa!"

Raku: "Siinä sulle Haiku parturoimista!"

"Voi leikkii myös niinku näin!"

maanantai 5. helmikuuta 2018

Hamppilääkäriä moikkaamassa

Tänään lähdettiin tyttöjen kesken hammaslääkärille. Onneksi saimme kyydin äidiltäni, sillä ulkona oli - 21 astetta pakkasta; olisi ollut kaikille kova kokemus kävellä bussiasemaväliä niin lähtöpaikassa kuin määränpäässäkin. Etenkin kun paluumatkalle oli jo tiedossa, että molemmat tytöt tulee nukuttaa ja tuolloin on äärimmäisen tärkeää pitää toipilaat lämpiminä, kunnes niiden oma lämmönsäätely toimii taas normaalisti.

"Missä aamupala? Pitää pitää kiinni, ettei nälkä vie!"

Noralta poistettiin hammaskiveä viimeksi 2 vuotta sitten ja kiveä oli päässyt jo viime vuoden puolella jonkun verran kertymään. Lähdimme kuitenkin vakihammaslääkärillemme 100 km päähän, sillä tarvitsimme röntgenlaitetta Haikua varten. Haikulta poistettiin joulukuu 2016 - maaliskuu 2017 -välillä yhteensä 3 hammasta. FORL -puolen yläkulmahampaan ien oli alkanut punoittaa ja hengitys haista. Haju poistui kun aloin lisäämään aamupalaan vettä, mutta ien punoitti silti epäilyttävästi etenkin siihen nähden, ettei siinä hampaassa ollut kiveä. Tunnustellessa ien ei ollut kipeä ja hammasharjakin pysyi verettömänä.

Varasin varalta eläinlääkäriajan, jotta varmistetaan ikenen ja FORLin tilanne. Ensimmäinen vapaa aika sijoittui yli viikon päähän varauksesta, tälle päivälle. Päätettiin odottaa se aika, jotta päästään meidän hoitohistorian tuntevan eläinlääkärin luo. Viime viikolla kuitenkin meinasin jo viedä Haikun toiseen paikkaan tutkimuksiin pääsyn nopeuttamiseksi kun normaalisti hyvin ahne tyttö alkoi nirsoilla kalkkunan jauhelihan kanssa. Paniikki laantui kuitenkin kun kaikki muu ruoka 2 peräkkäisen kalkkuna-aterian jälkeen on maistunut normaalisti ilman miettimisiä.

Noralta poistettiin hammaskivi ja tyttö sai kehut helposti putsattavista hampaista. Haikulla oli lievä tulehdus, muttei niin paha, että tarvisi antibiootteja. Röngten näytti erittäin hyvältä eikä sen perusteella FORL etene ainakaan tämän vuoden puolella hampaanpoistoon asti. Haikultakin putsattiin hammaskivet pois.

Käynnillä Haiku oli väläytellyt taas kilppariluonnettaan. Ei ollut meinannut nukahtaa (oli jouduttu laittamaan toinenkin piikki) ja oli paljon Noraa aiemmin ylhäällä. Noutotilanteessa Haiku jo tarkkaili maailmaa kun Nora oli vielä sikeässä unessa. Eläinlääkäri yllättyi kun kerroin, että Nora on silti näistä kahdesta se, joka määrää.

"Joko ollaan kotona?"

Haiku hakeutui patterin lämpöön

Nora hakeutui lähelle

Yhäkin Nora on ihan nukuksissa, joten liekkö ruoka-aika vasta aamulla pienenpientä iltapalaa lukuunottamatta.

PS. Ei liity julkaisuun, mutta itse sain vasta tänään tietää Vaasan Kissatalon kiperästä tilanteesta. Ojensimme auttavaa tassua, auta sinäkin satoja kisuasukkaita saamaan uusi talo nykyisen hajoavan tilalle! Keräys käynnissä täällä: https://mesenaatti.me/campaign/?id=791#single/view

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Unelma majapaikassa

Yövyimme toissaviikonloppuisen Kempeleen näyttelyn yhteydessä samassa rakennuksessa sijaitsevassa Forenom Aparthotellissa. Kyseessä on viime vuonna valmistunut hotelli ja täydellisen sijainnin vuoksi olimme hyvissä ajoin liikkeellä: huoneet varattiin jo heinäkuussa.

Hotellilta oli lyhyt matka kauppakeskus Zeppeliniin.

Meidän edellinen majoituskokemus oli painajainen, jonka mitä syvimmin halusin korvata Noralle. Odotinkin yöpymistä innolla, sillä Forenomissa Nora sai olla ihmisten parissa, kuten perheenjäsenen kuuluu. Luvassa oli paljon laatuaikaa.

Matkatessamme näyttelyyn saimme sekä harmillisia, että etenkin erään nelijalkaisen seuralaisen kannalta iloisia uutisia. Meidän oli alunperin tarkoitus olla 4:n ihmisen porukalla näyttelyssä, mutta yhden ilmoittaessa olevansa sairaana eikä täten päässyt tulemaan, meillä meni nukkumisjärjestelyt uusiksi. Huonekaverini, äitini, siirtyi toiseen huoneeseen vapaaksi jääneelle paikalle ja täten minä jäin Noran kanssa kahdestaan 2:n henkilön huoneeseen.

Hotellihuone ylitti odotukset kaikin puolin. Silmätkään eivät pysyneet täysin kuivina kun olin niin onnellinen, että Nora oli onnellinen.  Nora kehräsi, pörräsi, kiehnäsi ja leipoi. Kehräsi ja leipoi vielä vähän lisää. Nautti täysin rinnoin kahdenkeskeisestä ajasta. Annettakoon kuva- ja videomateriaalin puhua puolestaan.








lauantai 27. tammikuuta 2018

Näyttely Zemppi Areenalla

Osallistuimme viime viikonloppuna POROKin järjestämään kissanäyttelyyn ollen siellä molemmat päivät eli 2 eri näyttelyä. POROKin näyttely starttasi Kissaliiton näyttelyvuoden ja se järjestettiin viime vuonna valmistuneella monitoimiareenalla Zemppi Areenalla Kempeleessä.

Zempin suuren hallitilan vuoksi näyttely oli eurotyylinen eli häkeistä tehtiin kehiä, joiden sisäpuolella olivat omistajat ja kehien ulkopuolella liikkui yleisö. Kissojen häkkien suuaukot olivat omistajiin päin ja yleisö tarkkaili kisuja häkkien takapuolelta.

Olin ensin todella skeptinen eurotyylisen tavan toimivuudesta ja mielekkyydestä, mutta järjestely oltiin saatu tehtyä todella hyvin. Hallin suuri tila tuli kokonaan käyttöön ja käytävillä oli hyvin tilaa kulkea. Omatkin tavarat uskalsi jättää vähän rennommin kun tiesi, että yleisö liikkuu pääasiassa ulkopuolella. Yleisöltä ei ollut kiellettyä tulla kehien sisäpuolelle, jolloin myös kissojen omistajien luo pääsi paremmin juttusille. Häkkien ylikään puhuminen ei ollut erityisen hankalaa, mutta etenkin rotuuntutustumisissa on aina mielekkäämpää tulla samalle puolelle juttelemaan.

Ainut hankala tilassa oli Tuomarin Parhaiden aikaan ahtaat käytävätilat tuomareiden pöytien luona. Välillä oli pakko pujahtaa kisujen välistä nopeasti, että pääsi etenemään. Tästä taisikin tulla eniten palautetta näytteilleasettajien puolesta, joten jos ja toivottavasti kun seuraavan kerran on näyttely Zempissä, tämä on huomioitu siinä.

Näyttelyssä oli otettu käyttöön nykyaikaiset apuvälineet ja nyt tuomareiden arvostelutilanteita pystyi seuraamaan kätevästi jättitaululta. Assistenteilla oli käytössään tabletit, joilla he päivittivät reaaliajassa kuka kissa oli juuri sillä hetkellä arvosteltavana ja ketkä olisivat seuraavana. Tilannetta oli mahdollista seurata myös perinteisesti tuomareiden takana näkyvistä paperilistoista. Omalla kohdallani teknologia meinasi saada mokan aikaan heti alkuunsa, sillä katsoin listaa vasemmalta oikealle kun olisi pitänyt katsoa ylhäältä alas, en ollut huomannut tuomareiden nimiä listattuna ylös. Katsoin Noran olevan 8. vuorossa, mitä vähän ihmettelin, koska Nora on yleensä 1. tai 2. Onneksi kaverini huomautti 20 min ennen arvostelujen alkamista, että Nora on meidän tuomarilla ensimmäinen. Olisin käynyt katsomassa ennen arvosteluja vielä paperilistankin, mutta kaverini ansiosta meillä oli nyt enemmän aikaa valmistautua. Tämän jälkeen en varalta katsonut enää lainkaan digiversiota ja kuulinkin sunnuntaina, että lauantaina iltapäivästä se ei ollut enää aina ollut ajan tasalla.

Eurotyylisessä näyttelyssä häkit muodostavat kehiä, joiden ulkopuolella liikkuu yleisö.

Koska euroissa yleisö katsoo kissoja häkkien takaa, takaosankin tulee olla avonainen. Meillä oli normaalit näyttelyverhot, jotka nostettiin takaa verhonpidikkeillä.

Noralla oli lauantaina tuomarina Glenn Sjöbom. Glenn piti Norasta kovasti ja serti oli "certificate without question." Saimme kutsun Tuomarin Parhaaseen.



Paikalla oli niin paljon vanhoja ja uusia kavereita, että lauantai meni lentäen häkkien luona ja arvosteluja kuvatessa. Glenn oli supernopea 2. kategorian eli Noran kategorian arvostelun kanssa ja melkein missasin Tuomarin Parhaan kun keskityin muihin kisuihin.TP oli jo tunti Noran arvostelun jälkeen.

Noralla oli vastassaan upea maine coon. Näistä kahdesta Glenn nominoi hetken miettimisen jälkeen Noran jatkoon Best In Show -loppukilpailuun! "I really love her eyes" sanoi Glenn vielä lopuksi. 



Vertailua

Tuomarin Paras!


Curleja paikalla oli Nora mukaanlukien jopa 7 kisua. Noran lisäksi paneeliin pääsi toinenkin curli: IC FI*Siriuksen TianaCurl. Tiana edusti curleja leikkaamattomien naaraiden puolella.

Nora paneelissa (keskellä)

Best In Show -kilpailu oli tiukkaa ja molempien kippurakorvien matka päättyi siihen. Äitini kotikissatkin jäivät ilman pokaali (tai tämän näyttelyn kohdalla: taulu-) sijoitusta, mutta Tuisku pääsi paneeliin asti kilpailemaan BIS-palkinnosta. Tuisku oli hieman pahalla päällä, joten voitto meni tutulle kilpakumppanille Tyyne-Liinalle.

Paras kotikissa pitkäkarva (Tyyne-Liina) ja lyhytkarva (äitini Tuisku) vastakkain koko näyttelyn BIS Kotikissa -kilpailussa

Näyttelyssä jaettiin myös POROKin Vuoden Kissa 2017 -palkinnot. Tuisku oli Vuoden 2. paras kotikissa ja äitini toinen kisu Elmo 3. Onnea!

Päivän jälkeen suuntasimme hotellihuoneisiimme näyttelyrakennuksen toiselle puolen Forenom Aparthotelliin.

Lauantain tulos: EX1 CAGPIB NOM!

Kuvausta varten siirretty palkinnot eteen, muuten olivat häkin takana yleisöön päin


Sunnuntai



Sunnuntain tuomarina meillä oli Mats Askett. Mats oli Gleniä virkapuheisempi (ei lässyttelyjä), mutta hyvät arvostelut saatiin häneltäkin. Mats arvosti kropan mittasuhteita sekä turkin kuntoa. Odotin kritiikimpää arvosteluseteliä, mutta se olikin täynnä lovelya Glennin tavoin. 



Saimme kutsun Tuomarin Parhaaseen, jossa olikin paljon kilpakumppaneita: Tuomarin Parhaassa oli jopa 4 muuta kisua Noran lisäksi. Valinta oli erittäin vaikea kaikkien välillä. Mats mietti ja nosteli, mietti ja mietti. Lopulta hän valitsi jatkoon näyttävän maine coonin, mikä tarkoitti meille rentoa iltapäivää.



Sunnuntaina oli mahdollista kokeilla ilmaiseksi kissa-agilitya ja osallistua SAGIKin agilitykisaan. Kävimme Noran kanssa kokeilemassa harjoitteluissa, mutta kuten arvelinkin, ei tyttö ollut halukas esteilemään vieraassa ympäristössä. Nora ei liikkunut lähtöviivalta mihinkään. Sen sijaan äitini Elmo oli paljon rohkeampi ja suoritti radan osallistuen myös itse kilpailuun. Suurin osa esteistä tosin meni kiertämällä, mutta kissojen agilitykisoissa pisteitä tulee myös pelkästä radan läpimenosta. Tuloksia laskiessa huomioidaan suoritettujen esteiden määrä sekä radan läpimenon nopeus. Saa myös palata (myös nostamalla kissa esteen luo) suorittamaan ohitettua estettä. Kisasuorituksessa ainut raja on, että aikaa radalla saa kulua max. 2 minuuttia ja kaiken ohjaamisen tulee perustua positiivisiin menetelmiin.

Elmo näyttää yleisölle miten A-este suoritetaan

"Hmmmm!"

"Helppoo!"

Käykää ihmeessä kokeilemassa agilitya, jos siihen tarjoutuu tilaisuus! Kissa-agility on suupielet yläsuuntaan -asenteella harrastamista eikä rentoa asennetta unohdeta edes varsinaisissa kisatilanteissa. Tärkeintä on hauskanpito.

Näyttelypäivä päättyi klo 16 eli 1 tunti ennen arvioitua päättymisaikaa. Tuisku oli sunnuntaina Best In Show Kotikissaveteraani, onnea!


Tuisku veteraaniarvostelussa

Noran tulos sunnuntaina: EX1 CAGPIB.

Kiitos kaikille hauskasta viikonlopusta! 

Erityismaininta somalirakkaudelleni Nortonille (GIC Amajan Norton Norberto), on se vaan niin ihana! ♥


Norton arvostelussa lauantaina

PS. Erityiskiitos POROKille, joka oli huomannut sijoittaa Noran häkin äitini kotikisujen viereen ilman erillistä pyytämistä! ♥

torstai 18. tammikuuta 2018

Näyttelyyn!

Näyttelyvuosi 2018 starttaa ylihuomenna 20.1. Kempeleessä upouudella Zemppi Areenalla!  Olemme taas molemmat päivät ja nyt hotelliinkaan ei ole pitkä matka, sillä se sijaitsee tismalleen samassa osoitteessa. Todella hauskaa vaihtelua, etenkin kun kauppakeskus Zeppelin ja lukuisat ruokailu- ja shoppailupaikat on aivan käden ulottuvilla.

Tämäkin on näyttely, jota on odotettu todella innolla. Upouusi näyttelyhalli ja hauska hotellielämys luvassa sekä mikä minulle yksi tärkeimmistä: Nora pääsee taas nauttimaan matkasta kuten kuuluu myös hotellihuoneessa! Ehkäpä edellinen kerta sitä myöten kuittaantuu. Ainakin kaikkeni tulen tekemään sen eteen.

Ja tottakai reissulla pääsee taas näkemään ihania kisukavereita omistajineen ja huippuspesiaalina sunnuntaina on luvassa maksuttomat viralliset agilitykisat! Me ollaan Noran kanssa vielä varsin ruosteessa, aloitettiinkin treenaamaan joulukuussa, mutta käydään testaamassa mitä tyttö tuumii esteilystä yleisön edessä vieraalla paikalla. Ken tietää vaikka Nora yllättäisi.


Olen iloinen, että säästin viime näyttelyyn tekemäni check-listin mukaanotettavista tavaroista, nyt on helppo pakata valmiin listan kanssa. Säästyy aikaa ja turhaa panikointia. Pesin Noran nyt illalla ja tämän kirjoituksen julkaisun jälkeen aloitan pakkaamisen.

Nämä näyttelyt ovat suuren hallitilan vuoksi eurotyyliset. Uusi kokemus tulee siis olemaan tämäkin. Eurotyylinen poikkeaa Suomessa totutusta mallista siten, että häkit muodostavat ympyrän, jonka sisällä ovat omistajat (näytteilleasettajat) ja yleisö liikkuu häkkien ulkopuolella. Tämän vuoksi häkkien takaseinän tulee olla peittämätön, eli näkösuoja on vain kahdella sivulla. Noralle tämä tuskin on ongelma, mutta aremman kissan voisin kuvitella ahdistuvat avoimemmasta häkistä. Lisäksi tyyli on vaikea yleisön rotuuntutustumisten kanssa, sillä kissan omistajan puheille on vaikeampi päästä. Ehkä tähän on keksitty jokin toimiva käytännön tapa, jännä nähdä sitten paikan päällä. Näyttelyverhot on meillä samat kuin tähän asti, mutta joko takaseinä nostetaan verhonipsuilla tai kokeilen kääntää verhot niin, että se osa mikä normaalisti toimisi takaseinänä, olisi nyt pohjalla piilossa pohjaviltin alla. 

Tavataan Kempeleessä?



PS. Viime näyttelyvuosi oli Noran ensimmäinen kunnollinen (ihka ensimmäinen ja sen vuoden ainut virallinen näyttely oli vuonna 2016) ja sisälsi yhteensä 6 näyttelypäivää. Näissä näyttelyissä saatujen tulosten ansiosta Nora on sijalla 4. Vuoden kastraattinaaraissa POROKin Vuoden Kissa -kilpailussa pistein 521,17! Lisäksi tyttö oli Kissaliiton pistelaskennassa sijalla 1. American curl pitkäkarva, kastraattinaaraat. Onnea Nowa!

tiistai 16. tammikuuta 2018

Little & Bigger aktivointimatto in action

Kisujen joululahja on ollut helppo ja hauska aktivointitapa. Kisut ovat aina ottaneet nenätyöskentelyn sydämenasianaan ja ovat innokkaana sekä määrätietoisena nuuskimassa herkkuja piiloistaan. Nora ei ole vieläkään ymmärtänyt maton ideaa, vaan pyörii ympärillä, mutta Haiku ja Raku käyvät heti töihin tilaisuuden saadessaan. Lukitsen kisut tietokonehuoneeseen siksi aikaa kun piilotan herkut eikä siellä aina malteta olla ravistelematta liukuovea mamin vauhdittamiseksi. 

Kuvia matosta julkaisin jo jouluaattojulkaisussa, mutta videolla näkyy paremmin millainen matto on käytännössä. Hapsut ovat pitkät, mutta niiden kolot sopivan kokoisia kaivavalle kisukuonolle. Suurimman osan herkuista saa varsin vaivattomasti niiden alta, mutta välillä joutuu miettimään parhainta lähestymistapaa. Videolla kisut etsivät Thrive Tuna -pakastekuivattuja herkkuja.

Meiltä lämpimät suosittelut matolle!