tiistai 19. helmikuuta 2019

Suosikkivieras

Olen täällä monesti kertonut kissojen mummista, mutta mites pappa? Kisujen pappa, eli isäni, käy meillä ehkä kerran kuussa, mutta hänellä on salainen ase, jolla on saanut kisut odottamaan käyntejä: herkut. Isäni on ollut Haikun suosikkivieras jo vuosia ja on ainut vieras, jota Haiku jopa suukottaa. 

Aina kun kisujen pappa tulee käymään, Haiku on ovella vastassa ja onnessaan puskee ja pesee isäni kättä. 

Curleihin ei ole ollut samanlaista vaikutusta, mutta herkkuhetkinä nekin tulevat innokkaina apajille.

Mutta Koda. Koda on Haikun tavoin aivan rakastunut pappaansa. Haiku tunnistaa isäni askeleet käytävällä ja tulee usein odottamaan oven eteen jo ennen koputusta. Koda juoksee naukumaan oven eteen tutun koputuksen kuultuaan (myös mummi saa usein tämän tervehdyksen Kodalta) ja pörrää isäni edessä istuessamme keittiön pöydän ääreen kahvittelemaan. 

Herkkuhetki on taattu.

"Saisko vähän nopeemmin? Kiirekiireanna!"

Koda: "Raku sekin oli mulle!"

Koda: "Haiku sano, että sen herkun saa antaa mulle!"

Koda: "Pappa mitä teet ne piti olla mulleeee!"

Aiemmin herkkuahmatti Raku (tai "Raksu", kuten kisujen pappa sanoo) oli se, jota sai varoa, ettei se syö muidenkin herkut, mutta nyt sen roolin on vienyt Koda. Pappa välillä antaa herkun suoraan nenun eteen ja välillä heittää saalistettavaksi. Kaikille pyritään kuitenkin saamaan tasapuolisesti. Haiku jää aina vähän kauemmaksi muista. Osittain siksi, että se ei halua jäädä jalkoihin, mutta myös siksi, etttä se kertakaikkiaan rakastaa kun se saa saalistaa herkun.

torstai 14. helmikuuta 2019

Ystävyys

Ystävyys on hieno, tärkeä asia ja eritoten sitä se on saman katon alla elävien eläinten välillä. Toimeentuleminen on vähintä mitä tarvitaan onnelliseen arkeen, mutta kaikkia hyödyttää syvempikin suhde. 

Meillä kissojen välinen ystävyys tarkoittaa hippaleikkejä vaihtelevilla kissapareilla ja lähinnä poikien kesken painia. Kaikki pesevät toisiaan, mutta pesut sijoittuvat ruoka-aikoihin. Ketään ei muuten kiusata, mutta Rakulla on yhä välillä harmillinen tapa jahdata Noraa. Nämä tilanteet saadaan nopeasti hallintaan eikä se ole vaikuttanut kaksikon väleihin.

Tällä viikolla otettuja kaverikuvia:

Kodan ollessa päikkäreillä Haiku päätti vallata laatikon.

Tuttu kaksikko nauttimassa yhdessä auringon lämmöstä. Koda keskittyy imaisemaan auringon silmiinsä.

Molemmat: "Jos me ollaan söpösti tässä näin nii saahaanko nopeemmin iltapalaa?"

Nuo HÄNNÄT

Puhtaana syömään



Hyvää ystävänpäivää!

torstai 7. helmikuuta 2019

Touhupäivä

Koda:

"Tänään me tehtiin vaikka ja mitä! Mami sano, että sillä on huomenna aamusta joku ommelten poisto eikä se sitten uskalla oikeen tehä mittään juttuja viikonloppuna (meiän kans kyllä lupas leikkiä, ei huolta!), ettei ne kohat repee. Jotain raumaa jääny lapsuudesta.

Päivä alko ihan normaalisti mamin kahvilla ja meiän aamupalalla. Mami sanoo, että oon oppinu Rakulta pahan tavan ku hyppään aina kaappiin ku mami avaa oven. Kyllä mami aina hymyilee, ettei se ny siis kovin paha tapa voi olla! 

Anteeksi, en puhu oikein hyvin mamia! Mitä tarkoittaa "tule pois"?

Aamupalan jälkeen tein taikaempun ja taioin mun jalat veke! Mami kysy onks tää jokin teinijuttu ku mun korvat on kuitenki vielä tallella (paitsi ku oon kaapissa). En ymmärrä taaskaan.


SITTE alko tapahtuun! Pappa (eli mamin isä) tuli käymään! Pappa on superduper! Saatiin herkkuja! Mami lähti papan kans johonki ja tuli sit takas kassin kanssa. Ei ollu poissa niin kauaa, että ois ehtiny tulla ikävä.

Mamin tehdessä itelleen ruokaa autoin sitä hävittään pöydälle kertynyttä lehtipinoa.

HAUMM hyvää paperia!

Mami, autoin!

Vahdin myös, ettei mamin ruuat karkaa!

Mami sanoo, että oon talouden paras juomaan. Muista ainoastaan Nora käy juomassa kanssa.

Multitaskaan ja seuraan naapureita samalla ku valvon tiskikonetta.

Ja takas tän pariin.


Mami alko pesemään meiän kuljetuskoppia viime viikkoisen lääkärireissun jäljiltä ja siirty sit koneelle kattoon jotain. Sanoi, että kesällä mie ja Nora-sisko lähetään mamin ja mummin kanssa näyttelyyn jonnekin tänne lähelle ja mami on tosi innoissaan siitä jo nyt. 

Nora vissiin hoksas, että mami suunnittelee jotain. Kun mamilla oli puhelin käessä samalla ku se tuijjas sitä ruutua, niin Nora teki kans taikaempun, mutta vessassa ja ilmesty mamin viereen liisteripepun kanssa. Mami oli ihan kauhuissaan ja kaappas Noran syliin ja lähti vessaan. Siellä oli tiellä ne pestyt hyväntuoksuiset kopat ja mami rymisteli niin, että Nora säikähti ja rimpuili pois. Sit ne oli hippaa vähän aikaa, mikä päätty siihen ku Nora sujahti kaappiin mamin yövaatteiden sekaan. 

Mami kävi vielä hakemassa pyyhkeen ja pienen pullon ennen ku lukittautu Noran kanssa vessaan. Mie olisin halunnu tulla kattoon mitä siellä tapahtuu, mut me muut ei saatu tulla. Meni jonki aikaa ja saatiin sit osittain märkä sisko takasin sieltä. Sitten päästiin tutkiin, mutta ei siellä enää mitään jännää ollu. Mami heivas kaikki yövaatteet vessan koneeseen.

Oli mami ja sisko kuitenki vielä kavereita. Tais olla Nora aika helpottunu ku sai sen liisterin pois.

Myöhemmin illalla mami bongas Haikun kaapin ylähyllyltä, mikä on normaalisti Noran paikka. Mami oli ihan ihastuksissaan ja onhan toi joo korkeella. Emmää kuitenkaan saanu samanlaisia ihastuksia ku koitin eilen hypätä pystysuoraan hattuhyllylle heti ku mami pinosi kuljetuskopat päällekäin lattiatilan säästämiseksi.


Mami päätti päivän isoimmat askareet siihen, että se viimein imuroi lattian putipuhtaaksi. Mie toimin laadunvalvojana.

Täällä on puhasta, hyvä mami!

Tänne päin!

Siirry? Siirry itte!

Oli siinä kovasti hommaa ja muisti mami meiän kaa leikkiäkin aina välillä. Ois saanu unohtaa hammaspesun.... Kohta iltapalaa ja sitä ennen ja jälkeen vielä leikki?!"

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Kodan identiteettikriisi

Koda on todella innokas juttelemaan ja sen äänivariaatio on laaja. Kuvasin yksi päivä kun poitsu odotti onkilelupiilon edessä ja vaati minua leikkimään kanssaan. Nauratti, koska äänestä tuli hyvin vahvasti mieleen kuutti. Koda ei osaa sanoa normaalia kissanääntä "mau" eikä "miau".




Uteliaisuus kuitenkin heräsi ja aloin vielä varmistamaan, että mitä se kettu sanookaan, sillä kuvataanhan somalia oravaa ja kettua muistuttavaksi. Ja sanoisin, että hyvin lähelle Koda menee kettuakin

Kysymys kuuluu kärsiikö Koda identiteettikriisistä vai onko se vain mamin päässä? Onko Koda sinut itsensä kanssa, että se on kissaorava kuuttiketun äänellä varustettuna?

perjantai 1. helmikuuta 2019

Kolmen kanssa eläinlääkärissä

Kävimme eilen moikkaamassa mukavaa 100 km päässä olevaa vakihammaslääkäriämme. Lähempänäkin nykyään on röngtenpalveluja tarjoava eläinlääkäriasema, kuten olemme sitä jo käyttäneet (viimeksi Rakun kanssa joulukuussa), mutta uuden aseman hinnat eivät ole yhtä kilpailukykyiset kuin vakkarillamme.

Oli tyttöjen hampaiden vuosihuollon aika. Haikulta otettiin myös röngten, sillä joulu 2016 - maalis 2017 välillä tytöltä poistettiin 3 syöpynyttä hammasta. Viime vuonna röngten kertoi, ettei syöpymä ollut onneksi edennyt ja halusin varmistaa, että tilanne on pysynyt samana. 

Koda valitettavasti joutui lähtemään mukaan, sillä riehupoika oli pyörinyt tiistaina itsensä alas kattoon asti yltävän kiipeilypuun korkeimmalta pediltä ja kolahtanut matkalla puiseen keskitasoon ja siitä kyljelleen lattialle. Poitsu käyttäytyi normaalisti tilanteen jälkeen ja leikityksissä juoksi normaaliin tapaan. Kuitenkin n. 6 tuntia myöhemmin tapahtuneesta poitsun tullessa hakemaan minusta leikkiseuraa, se nosteli vasenta etutassuaan istuessaan. 

Tassun nostelu istuessa jatkui vielä seuraavana aamuna, mutta jo lievempänä. Koda suosi kuitenkin mielestäni tavallista enemmän makuuasentoa. Päivällä nostelu oli jälleen lieventynyt, mutta koska olimme joka tapauksessa menossa seuraavana päivänä lääkäriin, soitin asemalle ja kysyin otanko Kodan mukaan. Ja niin nostin myös kantolaukun lattialle odottamaan aamua.

Koda pakkasi itsensä mukaan jo lähtöä edeltävänä iltana

Myös aamulla Koda pakkasi itse itsensä mukaan: laittaessani Haikun alempaan koppaan, Koda hyppäsi omaansa.

Saimme onneksi kyydin kisujen mummilta, joka auttoi myös kantamaan kisut autoon. Raku ihme kyllä ei mennyt piiloon kun kaverit päätyivät koppiinsa, vaan tuli vielä lähtiessä eteiseen sanomaan moikat.

Haikulla todettiin ientulehdus, mutta röngten kertoi posiitivisia uutisia: syöpymiä tai niiden alkuja ei ollut ilmestynyt. Nora sai suustaan isot kehut, kuulemma tähän asti vuoden paras suu. Hammaskivi oli helppo irrottaa (kuten Haikultakin) ja ikenet moitteettomassa kunnossa.

Koda tuttuun tapaansa kehräsi kun sitä tutkittiin. Eläinlääkäri tunnusteli tassun ja tarkkaili kävelyä. Poitsulta otettiin röngten, sillä se koitti vetää tassun pois varpaita tunnustellessa. Röngten saatiin ilman nukutusta ja Kodalla oli ollut hiiiiiirmu tylsää sen muutaman tunnin minkä vietti asemalla odotellessamme myös tyttöjen saamista kotiin. Röngtenissä ei näkynyt murtumia, kyseessä pelkkä venähdys.

"Mami mitä teet anna miekin tuun?!"


Kotimatkalle Koda vaihtoi koppaa Noran kanssa ja Koda pääsi pehmeään kantolaukkuun. Otin laukun syliini, jotta pystyisin tarvittaessa reagoimaan, jos Koda onnistuisi sotkemaan itsensä valjaisiin ja kassin turvahihnaan (Noralle en ollut laittanut tullessamme valjaita, sillä tyttö on rauhallinen matkustaja). Ja samalla pystyin pitämään poitsulle seuraa. Koda kehräsi ja pyöri laukussa silittäessäni sitä sivuoven kautta.

Haiku toipui rauhoitusaineesta iltaan mennessä, mutta Noralla kesti yli vuorokausi ennen kuin se oli täysin oma itsensä.

Vielä tänään päivällä tyttö ei ollut oikein täysin keskuudessamme

Kissojen painot:

  • Nora: 3,5 kg
  • Haiku: 4 kg (laihtunut, mutta nyt täysin ihannepainossaan)
  • Koda: 4,258 kg (inauksen laihtunut)

lauantai 26. tammikuuta 2019

The Dragonfly


Näyttelyvuosi 2019 avautui tänään Hämeenlinnassa. Sen kunniaksi haluan esitellä syyskuussa Askolan näyttelystä ostamani superlelun: Dragonflyn! Tai, kuten ansaitummin: THE Dragonflyn! Tästä lelusta olin haaveillut jo vuosia ja nyt viimein saimme sen meille! Se on maineensa ansainnut, hinta oli 15 € ja se on kestänyt kolhuitta rajua leikkiä jo 4 kk ajan lähinnä innokkaan somppupennun omimana, mutta viime aikoina Haikukin on rohkaistunut leikkeihin. 

Laatu on aivan toista kuin aiemmin ostamamme ”feikki” Dragonflyssä, joka oli hinnaltaan 10 € ja hajosi palasiksi alle 10 minuutissa...

Täältä meiltä pohjoisesta ei saa näyttelyistäkään näitä aitoja alkuperäisiä, mutta ainakin etelän näyttelyissä näitä on ilmeisesti hyvin saatavilla. Käydessänne kissanäyttelyssä missä roolissa tahansa, niin kannattaa pitää simmut auki näiden osalta!

Rauhassa, tarkkana...

Kaksin helpompi saada kiinni!

Korennon siivet pitää erityisen houkuttelevaa ääntä kovassa vauhdissa ja tärinässä


Aitousmerkki

The Dragonfly, arvosana 10/10


keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Tiistaichillailua

Nora on ottanut uudeksi suosikkipäikkäripaikakseen keittiön pöydän. Koda liittyy välillä seuraan naapurustokyylän muodossa.

Eilen Koda asettuikin Noraa vasten naapurustotarkkailun päätteeksi. Nora hyväksyi asian ilman minkäänlaisia mutinoita ja kaksikko makasi selät vastakkain pitkän aikaa. Sen jälkeen Koda jatkoi vielä hetken liikenteen tarkkailua.


8 kk Koda on jo 4,3 kg iso



Ikkunat ja parvekkeen ovi vetävät, mikä saa patterit hehkumaan kuumuuttaan. Siinä missä Nora on "valloittanut" keittiön laudan, olohuoneen ikkunalauta on ollut Haikun ja Kodan suosiossa (tismalleen sama kohta vieläpä, vaikka makoilutilaa on yli 2,5 m verran valittavana. Tämä kaksikko ei ole koskaan paikalla samaan aikaan.). Ilmeisesti ikkunan ja patterin tuoma kylmä-kuuma -asettelu on erityisen mukava. Tytöt myös monesti makaavat viileällä lattialla selkä patteria vasten.