tiistai 27. toukokuuta 2014

Broilerinkaulaonnea

Tänään pidin päänsisäiset bileet, sillä Raku söi ensimmäistä kertaa kuukausiin broilerinkaulan ja vieläpä vapaaehtoisesti! Saanen kiittää asiasta poikkeuksellisesti ruokavaliossa olevaa possunsydäntä, se on meillä nyt käytössä koska broilerinsydän on ollut jo jonkin aikaa loppu paikallisessa eläinkaupassa. Possunsydän ei ole Rakun lempparia, mutta se on kuitenkin tainnut olla ratkaisevana tekijänä siinä, että kokonaiset luut ovat alkaneet maistua paremmin. Eilen Raku natusti broilerinsiiven pidemmälle kuin pitkään aikaan (yleensä syö vain kärjen, nyt söi lähes kokonaan) ja tänään päätin uhkarohkeasti tarjota broilerinkaulaa kun Rakun perusluuruoka (jauhettu broilerinsiipi) ei ollut vielä tarjoilukunnossa. Yleensä kaula saa osakseen korkeintaan nuuhkaisun, nyt ei tarvinnut edes suostutella kun rouske jo kuului. :) Olen ylpeä ja onnellinen, kunhan poika jatkaisi samaan malliin sittenkin kun saadaan broilerinsydämet takaisin käyttöön.



lauantai 24. toukokuuta 2014

Valintoja, valintoja...

Vasemmalla: Superhyvä tv-sarja telkkarissa (dvd'ltä)
Oikealla: Superkomea jellonapoika kosketusetäisyydellä

Hmmmmmmm...


Minun onneni että olen katsonut tuon sarjan jo kerran ja poika nukkuu yleensä kiipeilypuun pussissa. :D

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Raikas aamu

Jos uskoisin kissojen eritekostoihin, tämä olisi niitä hetkiä kun osoittelisin niitä sormella. 

Odotan tänään tai huomenna Noran Zooplus-lähetystä saapuvaksi. Heräsin aamulla siihen kun kuulin askelia käytävästä ja aivan kuin ovikelloni olisi soinut. Ponnahdin ylös ja kipitin pikapikaa unenpöppörössä kurkkimaan ovisilmästä. Ei ketään, koitin yhtä nopeasti luikkia takaisin sänkyyn, jotteivat kissat luule että nousen jo ylös. Liian myöhäistä, kaikki olivat eteisessä odottamassa siirtymistä keittiön puolelle. Nora sinne jo menikin. 

Sori kissat, minä kömmin kuitenkin suoraan takaisin punkkaan ja jätin kissat miettimään seuraavaa siirtoa. En heti saanut unta ja pian kuulinkin olohuoneesta yökkimistä. En jaksanut nousta siivoamaan, vaikka arvasin että se oli tähdätty vaikeasti pestävälle pörrömatolle.

Herätessäni herätyskelloon huoneessa oli hitusen etova tuoksu. Aloin miettimään tuliko oksennus sittenkin makkariin, sillä kuulin kun Haiku koitti peittää jotain lattialla. En päässyt heti nousemaan ylös kun Haiku tuli sänkyyn pörräämään ja kehräämään ja asettui sitten päälleni. Puolen tunnin päästä kun viimein sain kerättyä tahdonvoimani, nousin. Ja olisi pitänyt arvata. Kakka lattialla hiekkalaatikon vieressä. Kakka oli pakko siivota heti pois, mutta matto sai odottaa että sain ensin kahvin juotua.

Kiitos Nora

Kiitos Haiku

Onneksi näiden jälkien siivous ei ole maailman kamalin asia kun on tehokas puhdistusaine käytössä.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Hetkellinen kesä

Eilen oli ihana päivä! Sain aamulla, vielä makoillessani mukavasti sängyssä, puhelun ystävältäni. Hän pyysi minua jäätelölle ja olin ihan ihmeissäni,  ei täällä ole ollut jäätelöilmoja. Hän oli juuri ulkona ja sanoi siellä olevan tosi lämmintä. Nousin ylös ja kurkkasin lämpömittaria, 31 astetta auringossa! Kesäää! Jätskillä käytiin kahden ystäväni voimin ja lämmöstä ja merinäköalasta nautittuamme erkanimmme eri suuntiin. Illemmalla minulla oli ensimmäinen asuntoesittely, mutta 55 neliöinen kaksio tuntui pieneltä meidän tavaroille ja tarpeisiin. Pihan nurmikkoaluekaan ei ollut kovin suuri, joten valjastelu ei olisi niin kummoista siellä. Se siis jäi ottamatta. 

Kotiin palattuani lähdin Haikun kanssa ulos. Se varmasti tiesi, että nyt on hyvä ulkoiluilma, sillä se ei yhtään paennut valjaita. Tänä keväänä olemme käyneet tätä ennen kolmesti ulkona ja ensimmäisen kerran jälkeen se on kyllä kipittänyt ovelle kun annan ulosmenovihjeen, mutta kun valjaat otetaan hattuhyllyltä se kuristen juoksee niitä karkuun. Pari ulkoilukertaa meillä on mennytkin sivu suun tämän säätämisen kanssa. Viimeksi käytiin n. parisen yötä sitten ja silloin oli ihanan rauhallista, vaikkakin ulos paleltui. 

Tällä kertaa ei paleltunut ja tykättiin molemmat olla ulkona. Haiku on aina niin onnellinen päästyään ulos ja nytkin puski ja kehräsi paljon. Pitkälti ulkoilu meni paikoillaan ollessa, mutta vähän myös leikittiin oksanpätkällä ja kuivuneella lehdellä.



Haikun jälkeen oli vuoro viedä Nora ulos ensimmäistä kertaa tällä vuodelle. Nora ei ole innokas ulkoilija, mutta ulos päästyään yleensä se tutkii mielenkiinnolla paikkoja. Hetken tutkiskelun jälkeen Nora löysi mehiläisen ja meidän piti vaihtaa paikkaa, jottei Nora olisi käynyt sen kimppuun. :D Näin ensimmäisellä ulkoilukerralla se pysytteli lähinnä puiden suojissa nurmikko-alueen takaosassa.




Ps. "Hetkellinen kesä", koska tänään on taas pilvistä ja vain 8 astetta lämmintä.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Tuliaisia ulkomaailmasta

Parvekkeelle oli lentänyt lehtiä ja toin niistä yhden kissojen ihmeteltäväksi. Kuivunut lehti kuvaa hyvin paikkakuntamme kesätilannetta, ei juurikaan lämpöjä ja vihertävää nurmikkoa niukasti täällä kaupunkialueella. Viime vuonna tähän aikaan oli jo paljon kesäisempää, joten missä kesä viivyt?

Nomnomnom hyvää lehteä

Raku ei ollut samaa mieltä

Kohteliasta"haluaisin tutkia mutten kehtaa"

Haiku: "Pitäkää lehtenne"

perjantai 16. toukokuuta 2014

Namien saalistuksen vaikeampi taso

Namien saalistus lattialle heitettäessä on mukavaa sekin, mutta vähän lisäjännitystä leikkiin tuo eri tasojen ja haasteellisten "maastojen" hyödyntäminen. Raku ja Nora rakastavat sinkoilla namin perässä kirjahyllyn päälle ja Haiku tykkää erityisesti olohuoneen kiipeilypuusta.

Namit lenteli näihin:

Kirjahyllyn päälle

"Pitikö just nyt ottaa se kuva..?"

Välikommentti: "Milloin seuraava nami tulee?"

Olohuoneen kiipeilypuun pussiin

Rapinatunneliin

Vilttiin

Pörrömatolle

Laatikon kannen alle

Laatikkoon

Renkaaseen

Makuuhuoneen kiipeilypuun pussiin

Makuuhuoneen kiipeilypuun toiseen pussiin

Kantoboksiin

 Ja lopuksi jälkitunnelmat:




Nora ja Raku nukkuivat makoisasti ja Haiku vaelteli vielä hetken. :)

tiistai 13. toukokuuta 2014

Laatikkoleikkejä

Ja minä kun ajattelin heittäväni viimeviikkoisen Zooplus-lähetyksen pahvilaatikon kierrätykseen! Siirsin sen ulko-oven viereen odottamaan kohtaloaan, mutta kisut päättivät toisin. Ensin Raku otti sen tähystyspaikakseen, sitten Haiku ja sitten vielä Norakin. Nora otti sen myös osaksi leikkejään, joten laatikko sai jäädä. Sitä apuna käyttäen on mukava leikkiä tai sitten ihan vain istuskella ja ihmetellä. Tosin istumisesta minulle tulee aina mielikuva, että he odottavat laatikon lähtevän seilailemaan jotakin seikkailua kohti.

Hiiohoi!

Noran leikkejä:





keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Heräteostos ja paketti

Kahdesta terraariosta paloi päivänvaloputket ja tänään kävin hakemassa niihin uudet. Ne haettiin vakieläinkaupastamme läheisestä kaupungista, siellä eläinkauppa on paljon suurempi kuin täällä oleva Musti ja Mirri ja valikoimakin on erilainen. Jo ennen reissua päätin, etten osta kissoille sieltä mitään, mutta en millään malttanut olla vilkaisematta valikoimaa siellä ollessani. Varsinkin, kun houkuttelevia tuotteita oli laitettu esille liikkeen keskellä olevalle pöydälle. Ja, hitsi vie, siellä oli niin näyttäviä huiskia, että yksi lähti matkaan. Onhan meidän nykyiset huiskat jo aika kynittyjä...

Nättejä sulkia


"Oho sain kiinni"


Haiku ottaa leikin vakavasti

Kaunokainen





Huiskasta tykättiin, mutta se ei saanut osakseen niin suurta suosiota kuin olisin toivonut ts. saanut kissat ihan villiksi.

Noin parin tunnin päästä kotiutumisestani ovikello soi. Siellä oli mukava lähettipoika tuomassa pakettia. Paketti sisälsi ne nautaruuat, jotka olin ehtinyt tilata Zooplussasta ennen kuin jätettiin nauta pois allergiaepäilyn vuoksi. Mietin silloin perunko tilauksen, mutta päätin ottaa ne kuitenkin. Jos Nora ei pysty niitä syömään, onhan aina ainakin Haiku syöjänä. Nähtävästi olin laittanut tilaukseen myös lelun ja Haiku kävi nappaamassa sen paketista ennen paketin purkamista. Kyseessä karvainen ja rapiseva kissanminttulelu.

"Ei tässä mikään kiire, mut oisi kiva jos tämä paketti aukeaisi!"

"Jeee!"

Karvalelu


Sulkahirmu kynimistyössä

Haikun jälkeen Rakun vuoro

Joka menetti sen pian Noralle. Raku testaa vaaaarovasti saisiko se hieman läimäistä ja omia

Ei saanut. Sillä välin kun Nora leikki, muut menivät puuhailemaan laatikon kanssa

Laatikko villitsi



"Kaikki kyytiin!"

Oli jännä katsoa pitkästä aikaa sellaista määrää märkäruokaa. Märkäruokaa käytän nyt Noran kanssa, sillä luuruuat ei maistu ilman sitä. Alkuun märkäruokaa piti sekoittaa myös joidenkin liharuokien sekaan, mutta nykyään ne menee ilman. Ehkä jossain vaiheessa luuruuatkin ja se onkin tavoite. Märkäruokaa kuluu n. 20 g/pv, tosin Carnyt pitäisi syöttää myös omina aterioinaan, etteivät ne ehdi pilaantua avaamisen jälkeen.



Tilatut märkäruuat:


  • Animonda Carny Exotic 6 x 85 g- strutsinliha
  • 6 x 200 g Animonda Carny- Adult: naudanliha & sydän
  • Granatapet DeliCatessen 6 x 100 g- vasikka & kani
  • Grau Gourmet, viljaton 6 x 100 g- kani, naudanliha & ankka
  • Cosma Thai Pouches 6 x 100 g- tonnikala & rapu

Viikko sitten kerroin meidän allergiatilanteesta. Sen jälkeen kun jätettiin nauta pois ruokavaliosta kutinakin väheni asteittain. Lauantaina kävi kuitenkin harmillisesti, sillä Noralla taas ohimo kutisi sen verran, että silmä meni siriin. Sitä ennen sinä päivänä se sai pitkästä aikaa poroa ja ensimmäistä kertaa Feline Portan tonnikala & katkarapu -ruokaa. Poroa sen on saanut ennenkin, mutta en osaa varmuudella sanoa oireileeko se, joten se jää vähäksi aikaa pois. Syötin loput märkäruokapussista Haikulle ja Rakulle ja nähtävästi ainakaan Raku ei sitä hirmuisen hyvin kestä, joten saattaa olla, että se oli Norallekin aiheuttaja. Tavallisesta katkaravusta ei kuitenkaan tule kummallekaan mitään, mutta jätetään tuo märkäruokaversio pois. Lauantain jälkeen Nora on voinut oikein hyvin ja kisu alkaa muistuttaa käytökseltään kutinavapaata kissaa. Katsellaan kuitenkin vielä hetki ennen kuin ryhdytään palauttamaan ja testaamaan ruokia.