Kuume

Kun ympäri Suomea jyllää ärhäkkä influenssa, minunkin kuumeeni on päässyt yltymään taas huomattavalle tasolle. Kissakuume siis. Olen onnistunut pitämään kuumeen suht kurissa työkiireiden keskellä, mutta valon lisääntyessä se on alati nostanut päätään ja eilisen vapaapäivän aikana se räjähti viimein. Myös näyttelykuume on kova, ollut jo viime viikosta. Seuraava näyttely meillä on vasta heinäkuun alussa.

Olen koittanut päästä eroon näyttelykuumeesta ja siinä samalla pyöritellyt mielessäni kaikkia niitä kissoja ja rotuja mitä vielä haluaisin. Lista ei ole pitkä, mutta toteutuessaan tarpeeksi vahvistamaan Crazy Cat Lady -tittelin.

Kuvan kissalla on osaa kuumeiluun. Rakua tympii kun tytöt leikkii keskenään eikä sen kanssa.

Somali

Tämä aktiivinen apinakettu on ollut haaverotulistallani jo n. 12 vuotta. Se on luonteeltaan hyvin samanlainen kuin american curl. Ennen ensimmäistä rotukissaani mietinkin kovasti näiden kahden rodun välillä, kunnes curlit vei voiton naukaisun mitalla. Somaleita on kuvattu puheliaiksi ja katsoin tuolloin paremmaksi ottaa hiljaisemman rodun. Sitten tulikin ensimmäiseksi kissaksi juttelua rakastava Haiku ja nykyään ajatus toisestakin puheliaasta kissasta tuntuu mieluisalta. Mikään tärkeä kriteeri se ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Kevään kurkkiessa valon lisääntyminen on vaikuttanut kisuihinkin ja Raku on alkanut taas kiusaamaan Noraa, vaikka leikkiähän poitsu vain haluaisi. Nora kuitenkin leikkii mieluummin Haikun kanssa. Sompusta tulisi varmasti hyvä ystävä Rakulle kun olisi poikamaista seuraa jakamassa leikki- ja läheisyyshalut.

Somaleissa olen menettänyt sydämeni punaiselle värille, mutta harmillisesti punaisen kasvatus on paljon vähäisempää kuin esimerkiksi riistan, joten sopivan yksilön löytymisessä voi kestää.

Balineesi

Kärsin kovasta balineesikuumeesta vuosia sitten. En muista, oliko Rakua tai Haikuakaan vielä tuolloin. Purin balineesikuumettani valitsemalla The Sims 2 -perheisiin lähes aina kissaksi ainakin yhden balineesin. Ne hurmasivat ulkonäöllään ja leikkisyydellään. Yhä tänäkin päivänä, jos ajattelen Sims-peliä, ensimmäisenä mieleen tulee pelin balineesit.

Balineesi leikkimässä

Olen umpirakastanut naamiokissoihin, etenkin tabbykuvioisiin. Ensimmäinen rotukissahaaveeni oli pyhä birma, mutta kun varsinaisen rotuvalinnan aika koitti, se jäi pois curlia ja somppua rauhallisemman luonteensa vuoksi.

Muistan, että selasin aikoinaan erityisen kiinnostuneena erään balineesikasvattajan sivuja, mutten lainkaan muista miksi balineesi lopulta tippui pois rotuvaihtoehdoista. Balineesi on oiva vaihtoehto vilkkaampaa naamiokissaa etsiessä. 

Nyt kun facebookin feediini on alkanut ilmaantua balineesikuvia erään kasvattajan myötä, johon tutustuin tammikuun näyttelyssä, on vanha rakkaus syttynyt uudestaan. Tuntuu, että ilman muuta hurmaavalle balineesillekin löytyy paikka meidän kodista ja sydämistä!

Rotu kaipaa kuitenkin vielä tarkempaa tutkiskelua käytännön elämisen puolesta. Itämaisista kissoista sanotaan, että ne elävät suurella tunteella eivätkä oikein tunne sanaa "henkilökohtainen tila" toisten kissojenkaan kohdalla. Ilmeisesti näiden rotujen pitkäkarvaversiot ovat hieman rauhallisempia kuin lyhytkarvaiset, mutta etenkin Haikun vuoksi yksilövalinnoissa ylipäätään saa olla todella tarkka. Todennäköisesti tyttö olisi parempi vaihtoehto balineesin kohdalla. Kesän Kempeleen näyttelyssä pääsen tutustumaan rotuun paremmin.

Kolmas curli

Haave näyttelytasoisesta curlista on ollut pinnalla tässä muutaman kuukauden ajan. Värillä tai karvanpituudella ei ole suurta merkitystä, kunhan muut ominaisuudet olisivat kunnossa eli luonne ja tottakai terveys. Curlit ovat kertakaikkisesti vieneet menneessään. Vaikka juuri terveyden (allergiat) suhteen minulla on ollut huono tuuri curlien kanssa, niin vaikea kuvitella, että myös kolmannen kanssa saisi painia saman ongelman parissa. *kopkopkop*

Esykissa

Kissan otto eläinsuojeluyhdistyksestä on ollut mukana haaveissa aivan alusta lähtien ja olinkin Haikun pentuaikana jonkin aikaa sijaiskotilistalla ennen Rakun tuloa (yhtään kisua ei ehtinyt päätyä meille asti). Miten ihanaa olisikaan tarjota kodittomalle koti. Esykissan suunnittelin olevan neljäs tai viides kisu meidän perheeseen, ennen kuin hurahdin kissanäyttelymaailmaan. Maatiaistenkin kanssa voi käydä näyttelyissä, mutta meidän kohdalla kurjaa olisi kilpailla äitini kisuja vastaan. Jos olosuhteet sallisivat, esykissa voisi olla seitsämäs kisu.

Kyllä, tällä hetkellä 7 kissaa ei kuulosta pahalta luvulta. Tottakai todellisuus tulee varmasti jossain vaiheessa vastaan (kun pitäisi saada se asuntokin ostettua) ja edes 5:teen kisuun pääseminen voi viedä vielä useamman vuoden. Haaveillahan aina saa. :)

"Mami mää nään, että sää kuvvaat."