Kissamaista elämää, osa 3

Tämä vuosi on ollut kisuille poikkeuksellinen. Aloitin viime vuoden joulukuussa työkokeilun, jonka jätin kesken siirtyäkseni palkkatöihin toiseen paikkaan helmikuun puolestavälistä lähtien. Kisuille tämä on vaatinut paljon sopeutumista, olenhan ollut työttömänä lähes koko Noran meilläolon ajan, edellinen työ tätä ennen oli 1,5 kk kestänyt projektityö 2014 vuoden alussa. 

Kissat sopeutuivat muutokseen erittäin hyvin ja arki on rullaillut tasaisesti. Eläinlääkärireissuilta ei harmillisesti vuoden aikana vältytty. Marraskuussa Noralle tuli mystistä virtsatulehdusoireilua ja myöhemmin samana kuuna Haikulla tulehtui ikenet ja yksi hammas jouduttiin poistamaan.

Tähän vuoteen mahtui myös Noran ensimmäinen virallinen kissanäyttelyosallistuminen. Se meni odotettua paremmin. Nora käyttäytyi erinomaisesti ja saimme kotiinviemisinä sertin sekä Tuomarin Paras -mitalin (ei kilpailijoita). Onnistuneen näyttelypäivän ansiosta näyttelykärpänen pääsi puremaan ja ensi vuodelle Noralle on luvassa mahdollisesti jopa 3 näyttelypäivää, joista 2 on jo kahden viikon päästä.

Hyvin innokkain mielin siirrymme vuoteen 2017 ja jännityksellä odotamme mitä se tuo tullessaan. Mahdollisesti ainakin uusia eläinystäviä.

Vielä viimeinen kuvallinen katsaus tämän vuoden sekalaisiin arkimeininkeihin:

Raggari-Raku

"Kukkuu!"

Etsi Raku

Vapaapäivän viettoa kissujen kanssa

Nora Suurisimmu ♥

Pitkä kissa on pitkä

"Mami mitä kokkaat meille? Saako maistaa? Vaikka koko pötkön?"

Ensimmäinen viikko hampaanpoistosta mentiin vellimeiningillä, ihan kaiken varalta. Rakun masu ei tykännyt sisäelinseoksesta, vaikka osat menee erillisinä ilman ongelmia.

Harvinaista kuvamateriaalia näin mutkalle kierähtäneestä Haikusta

Zzz

Sain viimein ostettua meille esteettisemmän pyykkikorin. Kisut arvostavat uutta nukkumatasoa.

"Ihan normaali tapa tämä on istua, mitä se mami nauraa?"

Oikein ihanaa uuttavuotta!