Mikä tekee lelusta hyvän?

Kissoilla eri lelumieltymyksiä. Se ei helpota yhtään materialistin elämää kun taloudesta löytyy 3 kissaa eli myös kolmenlaisia lelumieltymyksiä. Toki yhteisiä mielenkiinnon kohteita löytyy paljon, mutta ne pienet makuerot tekevät uusien lelujen ostamisen kynnyksen alhaiseksi, sillä yleensä edes joku innostuu lelusta. Edes hetkeksi. Joskus kuitenkin makuerot tekevät yhteisleikit vaikeaksi, sillä mieluusti valitsen leikkiin lelun, mistä kaikki pitävät.

Viime kuun alussa meille rantautui pitkästä aikaa bird-lelukeppi, joka ei kuitenkaan kovin kauaa pysynyt ehjänä. Onneksi rikkoontuminen koski ainoastaan narun irtoamista kepistä ja leikit ovat voineet jatkua normaalisti.

Ongelmana on kuitenkin ollut, ettei Noraa enää kiinnosta jahdata jättisulkia. Haiku taasen on sulista ihan innoissaan ja Raku leikkii kohtalaisella innolla. 

Koska Nora rakastaa haasteita, eräällä leikkikerralla kiepautin lelun ympäri ja koitin leikittää tyttöä pienelllä nuppipäällä.

Kumpi kiinnostaa enemmän: aidot hyväntuoksuiset sulat vai pieni nuppi?

Nora oli ihan liekeissä saadessaan uuden pienen kohteen pyydystettäväksi. Ja ei ehkä niin yllättävää kyllä, nupista innostuivat myös Raku ja Haiku ja nupin perässä rynnistettiin suuremmalla innolla kuin sulan. Siinä missä sulat kelpaavat vaanimiseen ja lyhyihin syöksyihin, nupin perässä juostaan taloa ympäri.

Haiku on meidän sulkakissa, se innostuu sulkaleluista selvästi eniten

"Ei vois vähempää kiinnostaa, vie se pois."

"Hei lintu, täällä ois ilmasia haleja!"

"Ei hätää Haiku, minä nappaan!"

"Väistykää rahvaat, minun vuoroni loistaa."

"Tätä ei lasketa!"

Pussi käy myös vaanimispaikasta

"Tules sieltä."

"Älä karkaa!"

"Maista jättitassua!"

Pelaaja 2 liittyi peliin

N: "Meinaatko?"

"No et takuulla!"

"Mihis me jäätiin?"

"Ai niin!"

"Hups!"

"Olen ok!"

"Baadapappappaa, I'm loving it!"

Nyt me leikitään lähinnä nuppipäällä. Aika hieno kahva lelulla. :D