Hankintoja

Meinasin, meinasin, tehdä Uutenavuotena epävirallisen lupauksen, että tänä vuonna rajoitan tavarahankintoja kisuille. Krhm, niin... Tämä alkuvuosi on ollut hyvin tavarapainotteinen eikä loppua näy.

Olen jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni kuljetuslaatikon suojan hankkimista. Meillä on onneksi niin hyvä tilanne, että pääsääntöisesti pääsen matkustamaan kisujen kanssa henkilöautolla. Mutta joskus tulee tilanteita kun pitääkin matkustaa julkisilla ja silloin on kurjaa kävellä ulkolämpöön tottumattoman kissan kanssa useita satoja metrejä ulkona etenkin, jos on huono sää tai kisu joudutaan nukuttamaan eläinlääkärissä. Vaikka kisu saisikin heräillä rauhassa ennen kotiinlähtöä, kotimatka menee silti yhä väsyneenä ja pökkyrässä, jolloin ulkoinen extralämpö olisi erityisen suotavaa. Koska kuitenkaan suojuksen tarve ei ole ollut ajankohtainen, hankinta on aina jäänyt vain ajatustasolle.

Tammikuun puolella Purrmurr-blogin Anniina julkaisi jutun itsetehdystä suojuksesta. Olin ajatellut käyttää curlit hammastarkistuksessa/-putsauksessa helmi-maaliskuun aikaan, joten mahdollinen tarve omalle suojukselle nousi taas pintaan. Otin asian puheeksi äitini kanssa ja kisut saivat tämän kuun alussa suojuksen isompaan kantokoppaan. Nora ja Raku tulevat matkustamaan samassa kopassa.

Äitini teki upean suojuksen vanhasta paksusta fleecehuovasta, joten se on varmasti lämmin ja suojaisa. En onnistunut saamaan aikaa vakipaikkaamme tälle kuulle, joten menemme moikkaamaan lekuria ensi kuussa kunhan sopiva aika löytyy. Edessä on bussimatka, joten suojus tuleekin heti tarpeeseen.

Lämpöpussi

Suojapussi

Tilasin äidiltäni myös näyttelyverhot. Olin ajatellut viedä Noran ensimmäiseen varsinaiseen näyttelyynsä vasta ensi tammikuussa kun Pohjoinen rotukissayhdistys järjestää kissanäyttelyt Kemissä ensimmäistä kertaa 18 vuoteen. Tähän asti meidän paikkakunnalta lähin kissanäyttely on ollut Kempeleellä yli 100 km matkan päässä, joten minulla oli äitini kanssa alunperin puhe jättää nyt tämän vuoden Kempeleen näyttely väliin ja mennä seuraavaksi vasta "hieman" lähempänä pidettävään Kemin näyttelyyn. Mutta äitini päättikin viedä maatiaiskissansa Tuiskun ja Elmon Kempeleelle yhdeksi päiväksi (kisut olivat siellä viime vuonna ensimmäisessä varsinaisessa näyttelyssään, Tuisku oli 2. paras lyhytkarvainen uros ja Elmo tuli viimeiseksi (4.) tuomarin pöydällä iskeneen ujouden vuoksi, vaikka häkkinsä luona poitsu käyttäytyi kuin vanha konkari), joten päätin minäkin viedä sinne Noran. Olen äitini kanssa Kemin näyttelyssä molemmat päivät, joten jos Nora saa sertin nyt Kempeleeltä ja sitten 2x Kemistä, se valmistuu ensimmäiseen titteliinsä. Serti ei ole kuitenkaan lainkaan itsestäänselvyys, vaikkei kilpailijoita olisikaan, sillä Nora on lemmikkitasoinen. Katsotaan mitä tuomarit tykkää. Kempeleeltä Nora ehtii saada hitusen kokemusta ennen Kemin näyttelyitä.

Koska olen antanut Rakun 2013-vuoden näyttelyverhot äitini kissoille ja 2014 vuonna Rakulla ja Noralla oli esittelynäyttelyssä tuplahäkki, oli tarvetta uusille verhoille. Äitini tekee Noralle verhot samasta kankaasta ja väristä kuin mitä kisujen tuplahäkkiverho on.

Noraa ja minua pääsee siis moikkaamaan lauantaina 2.7 Kempeleellä. :) Sinne on tulossa muitakin curleja, Rakun sukulaisia! Raku sen sijaan jää kotiin, sillä se stressaa näyttelyistä todella paljon.

Toinen - tai kolmas, miten sen ottaa - hankinta on tapahtumien summasta johtuvaa. Kun kisut saivat tammikuussa upean apinapuunsa, Nora alkoi hyppimään kirjahyllyn päältä puuhun. Tämän seurauksena kirjahyllyt piti ruuvata yhteen kaatumisten estämiseksi.

Samoihin aikoihin Haikulla heräsi syvempi kiinnostus tietokonehuoneen hiekkalaatikkoa kohtaan. Kisut ovat jo kuukausia suosineet syystä tai toisesta vain vessassa sijaitsevaa hiekkalaatikkoa, kahdessa muussa on käyty vain harvakseltaan. Lähinnä silloin kun vessan hiekkis on päässyt täyttymään liiaksi. Tähän ei vaikuttanut kahden muun hiekkiksen pesu tai hiekkojen vaihtokaan, silti kisut suosivat vessan hiekkistä.

Jokin sai kuitenkin Haikun tekemään muutoksen kaavaan ja tyttö alkoi käyttämään tietokonehuoneen hiekkistä silloin kun hätä yllätti eikä Haiku jaksanut kävellä viereisen huoneen suosikkivessaan. Koskemattomana ollut hiekkis sai itselleen tarkoituksen muutaman kerran viikossa ja luonnollisesti ajan myötä laatikon hiekkatilanne kaipasi täyttöä. Täytön jälkeen hiekkiksen suosio nousi yllättävään ja korkeaan nousuun. Yhtäkkiä hiekkistä käyttivät myös Raku ja Norakin ja käytöstä tuli päivittäistä. 

Valitettavasti tällä oli myös kääntöpuolensa. Kuten olen kertonut, Noralla on tapana pissiä hiekkalaatikon laidan yli silloin kun sitä stressaa tekemisenpuute tai hiekkalaatikko on sen mieleen epäpuhdas/liian täynnä. Vessassa on vedenkestävä lattia, joten siellä yliruikkimiset eivät haittaa niin paljoa (mutta tapa ei tietenkään missään nimessä ole toivottava ja teenkin parhaani, ettei näitä tilanteita pääsisi syntymään), mutta laminaattilattia on paljon ikävämpi kohde. Lattia on onneksi kuitenkin kestävä ja ennen kirjahyllyä oli helppo siirtää kun pissa oli valunut sen alle, mutta nyt kun 3 kirjahyllyä on ruuvattuna yhteen, asia ei olekaan enää niin helppoa. Harmillista kyllä ei mennyt kauaakaan, kun Nora jo pissasi laidan yli sen jälkeen kun kisut aktivoituivat vessan käytössä.

Koska laatikko on suoraan kirjahyllyn vieressä, jouduin tyhjentämään hyllyjä saadakseni ruuvattua kaksi hyllyä irti toisistaan, jotta pääsen putsaamaan lattian kirjahyllyn alta. Tilanne ei ollut missään nimessä mieluisa eikä toivottava, joten aloin jälleen kerran miettimään korkeamman hiekkiksen mahdollisuutta. Kannelliset hiekkikset eivät kuulemma tuossa tilanteessa toimi, joten sen pitää olla ihan vain reunoiltaan korkea. Meidän tarpeita vastaavaa hiekkistä on kuitenkin tosi vaikea löytää, mutta onneksi Mustista ja Mirristä löytyi yksi hyvän kuuloinen. Kyseisen hiekkiksen reunat ovat korkeat juurikin ylipissimistilanteiden ehkäisemiseksi. Laitoin hiekkiksen tilaukseen ja se saapui viime viikon lopulla.

Hiekkis ei ollutkaan niin korkea kuin olin toivonut ja kuvitellut, mutta sen etuna on hyvä pohja-ala. Entiseen hiekkikseen verrattuna se on leveämpi, mikä parantaa käyttömukavuutta vaativalle Noralle.

Vanha vs uusi

Toistaiseksi onneksi hiekkis ei ole päässyt todelliseen testiin pisumuurina toimimisesta, mutta jos hiekkis ei palvele kunnolla tarkoitustaan, pitää miettiä uusi strategia. Joko jostain korkeampi hiekkis tai sitten alle jotain semmoista, mitä kisut eivät pysty kuitenkaan repimään.