Aktivointiviikon päivät 5 ja 6: Leikkiä ja lisää haastetta nenäilyyn

Päivät 1 ja 2, 3 ja 4

Päivä 5: Aivansanana leikki

Perjantaiaamuna innostuin kokeilemaan jotain uutta. Tai ainakin sellaista, mitä harvoin kisujen kanssa teen. Yleensä olen aamuisin ennen töihinlähtöä liian väsynyt leikittämään kisuja, mutta tuona aamuna minulla sattui olemaan virtaa, joten pidin kisujen kanssa lyhyen leikkihetken.

Ainoastaan Raku jaksoi innostua leikistä niin paljon, että sitä pystyi kutsumaan liikunnaksi. Haikua ei kiinnostanut lelu lainkaan eikä Noraakaan sen suuremmin kuin mitä lelu kurkisteli Noran piilon suuaukolta.

Tuolit tarjoaa mahtavan leikkipaikan. Paljon houkuttelevia kurkistuspaikkoja lelulle.

Nora on alkanut viime aikoina oleskelemaan työaamuina laatikkopesässä. Ja miten niin karvainen?

Töihinlähtiessäni jätin vielä Haikulle keskiviikkoisen aktivointipallon pyöriteltäväksi. Sinne oli jäänyt jokunen herkku ja Haiku ryhtyikin heti pelastamaan niitä vankilastaan. Pitää muistaa hyödyntää palloa useamminkin, sillä Haiku palasi päivän aikana monta kertaa pyörittelemään palloa. Osa nameista pysytteli sitkeämmin sisällä.

Torstain tavoin perjantain oli tarkoitus olla temppupäivä, mutta töiden jälkeen en vain millään jaksanut alkaa temppuilemaan kisujen kanssa. Kisut leikkivät kiitettävästi keskenäänkin, joten päätin tehdä perjantaista ihan vain leikkipäivän. Kisut saivat vähän "lepuuttaa aivojaan" lauantain koitosta varten. Pidimme yöllä pitkän leikkihetken narulelulla.

Mattokissa

Päivä 6: Hajuaisti testiin

Tänään lauantaina heittelin päivällä kisuille nameja pyydystettäväksi erilaisille tasoille ja huoneisiin. Lisäksi kisut saivat palloksi rytätyn folionpalan leikittäväkseen. Siitä innostui lähinnä Haiku ja kunnolla innostuikin.

Sain myös viimein Haikun seinäninjailun videolle. Muistini mukaan olen viimeksi onnistunut siinä vuoden 2012 puolella. Haikulla on ollut tämä hassu tapa niin kauan kuin muistan, mutta se tapahtuu aika satunnaisesti mikä on tuonut runsaasti haastetta sen taltioimiseen. Harmittaa kun videosta tuli niin heiluva. Haiku rakastaa ottaa vauhtia seinästä ja kun huomasin tilanteen olevan otollinen seinäninjailulle, laitoin nopeasti videokuvauksen päälle. Ajattelin ensin napauttaa autofocuksen pois päältä ja vasta sitten kohdistaa kuvan kunnolla Haikuun, mutta tulikin kiire kun huomasin Haikun jännittyvän hyppäämään oletettua aiemmin.

Illemmalla oli vuorossa Nose Workia, tällä kertaa haasteellisempana kuin koskaan. Tällä kertaa rata ulottui jopa kolmeen huoneeseen. Suljin kisut tietokonehuoneeseen, mikä on yleensä toiminut Nose Work -huoneena, ja asetin yhteensä 7 namia erivaikeustasoisiin paikkoihin. Yksi näistä nameista toimi helposti löydettävänä aloitusnamina.

Kisut vastasivat rohkeasti haasteeseen, ensimmäisenä vuorossa oli Nora. Nora löysi 4 namia, joiden jälkeen aikansa kierreltyään asettui sohvalle makaamaan merkiksi, että hänen vuoronsa oli siinä.

"Tämä löytyi aika helposti."

"Mami lasketaanko tää?"

"Hassua miten en haistanut tätä herkkua aiemmin, vaikka kiertelin monesti ympärillä."

"Nyt huijaat, ei täällä ole enää nameja. Olen haistellut ympäriinsä vaikka kuinka kauan."

Haikun vuoron tullessa tyttö heti alkuunsa vaati äänekkäästi tietää mikä juttu se tämä on kun huoneet menee väärinpäin. Sitten kun Haiku huomasi aloitusnamin, alkoi ahkera etsiminen. Haiku löysikin kaikki 7 namia. Kaikilla kisuilla näytti olevan eniten hankaluuksia niiden namien kanssa, mitkä olin ajatellut yhdiksi helpoimmista: eteisen tuolin päällä oleva nami ja keittiön pedin reunan alla oleva nami. Haiku haisteli niistä suunnista monesti, mutta haju ei näyttävän tarttuvan nokkaan. Lopulta pitkän tuloksettoman kiertämisen jälkeen annoin pieniä suullisia vihjeitä, joiden avulla Haiku löysi viimeiset namit.

"Hmmm"

Tämä nami oli yllättävän vaikeasti löydettävissä huomioonottaen miten nopeasti Haiku löysi kiipeilypuun namit tietokonehuoneessa. Haiku kierteli aikansa ennen kuin tämä haju tarttui nenuun.

Raku löysi 5 namia seitsämästä. Löytämättä jäi eteisen tuolin ja olohuoneen sohvan namit. Kiipeilypuun nami löytyi aika helposti. Raku löysi myös helpoiten keittiön petinamin, mikä jäi Noralla kokonaan löytämättä. Olin ajatellut sen piilon olevan helppo kun se lattialla ja muistuttaa tyyliltään laatikkoetsintää. Kisut kävelivät monesti ohi melkein nenä namia hipoen ilman, että olisivat pysähtyneet miettimään saivatko vainun vai eivät. Farkkujenkaan ei pitäisi blokata hajua, joten löytämisen vaikeus on mysteeri.

*nuuhnuuh*

"Tuolla, ihan varmana!"

Kaiken kaikkiaan etsinnät menivät hyvin ja kisuilla riitti kärsivällisyyttä kiertää laaja alue monta kertaa namien löytämiseksi. Ensi kerralla voisin kuitenkin jättää radan hieman helpommaksi, ihan myös itseni vuoksi. Oli aika puuduttavaa seurata ja odottaa kisujen löytävän namit. :D