Herätysyritykset

Kissat ovat tunnettuja siitä, että ne oppivat pahatkin tavat helposti, jos huomaavat hyötyvänsä käytöksestä. Tähän kuuluu myös omistajan turhan varhain herättäminen ruuan toivossa. Itse rakastan nukkua pitkään silloin kun ei ole menoja mihinkään, joten päätin jo ennen Haikun tuloa, että teki kissa mitä tahansa, aamupala tulee vasta kun nousen kunnolla ylös omasta tahdostani. Jos kissa oksentaa tai tekee jotain superkiellettyä (tuhoaa asuntoa, ei irtaimistoa) eikä tottele kieltoa, nousen siivoamaan tai kieltämään paremmin, mutta palaan mahdollisimman nopeasti takaisin nukkumaan. Kisut ovatkin tottuneet siihen, että jos herään ennen herätyskelloa, kuten siivoamaan oksua, silloin ei tarvitse vaivautua nousemaan ylös kun menen pian takaisin nukkumaan eikä kisut saa vielä ruokaa. Nukkuakin saan rauhassa kun kisut tietävät, ettei herätysyrityksillä ole vaikutusta.

Toinen juttu on sitten kun herätyskello soi. Jos minulla ei ole menoja, torkutan puolesta tunnista tuntiin. Ensimmäisen herätyskellonsoiton jälkeen kisut ryhtyvät herättämisyrityksiin. Nora alkaa raapimaan sohvaa (joskus nopeammalla temmolla, joskus selvästi testaten yksi raaps kerrallaan vähän kuin laskien kuinka monta raapsia tarvitaan ennen kuin ärähdän), Haiku menee aukaisemaan suihkukaapin ovea (ei muuten haittaisi, mutta joskus Haiku myös vierittää kaapin minikaivon kannen auki ja siinä on semmoinen kuppi mikä kerää hiuksia ja vettä enkä luota, että Haiku jättäisi sen rauhaan ja että vesi olisi turvallista. Ovesta kuuluu myös vieno pauke kun sitä avaa, ovet ei ole täysin kunnolla paikoillaan) ja joskus Rakukin liittyy mukaan ja rämisyttää parvekkeen oven sälekaihtimia. Onneksi kisut uskovat pelkkää peiton alta ärähtämistä ja Haikulta on viimein jäänyt suihkukaapin avaus kokonaan pois (*kop kop*), mutta Nora yhä testaa sohvan kanssa.

Viltti antaa näkösuojaa, mutta ei suojaa tuhoilulta. Nora mönkii viltin alle ja raapii sieltä, vaikka viltti olisi enemmän kulman suojana, toisin kuin tässä kuvassa

Noralle ei tule kaikkea krediittiä sillä Haiku on auttanut, mutta kai se on ihan hieno kisujen mielestä, vaikkei vielä täydellinen

Noralla oli tämän asunnon ensimmäisenä herätysyritystapana pureskella vessan käsisuihkun johtoa. Vaikka johto on metallia, on siihen silti jäänyt pieni jälki ja onneksi tämä tapa on jäänyt jo Noralta pois kun se keksi siirtyä lähemmäs minua sohvan kimppuun kynsien sohvankulmaa ja pureskellen siitä hapsottavia narunpätkiä. Noralla on kova tarve pureskella. Minulla oli hetken aikaa koristekori keittiön tasolla (kun vihdoin ja viimein päätin ottaa riskin ja koittaa vähän sisustaa kotiamme nätimmäksi) ja ei mennyt kauaa kun Nora keksi, että sitä on helppo ja kiva muotoilla uusiksi. Alkuun korin pureminen oli tapa vain silloin kun latasin kahvinkeitintä ennen kisujen aamupalan antoa, mutta ilmeisesti kielloistani inspiroituneena Nora alkoi jyrsiä koria jo silloin kun halusi minun nousevan sängystä. Kori ei ollut montaa päivää esillä ennen kun luovutin ja otin sen turvallisuussyistä takaisin kaappiin. Ilokseni tämän jälkeen Nora on alkanut siirtää puremistarvettaan oikeaan kohteeseen eli pötköleluun.

Kahva oli ennen tasapaksu

Yleensä pyrin minimoimaan kissojen ideat saada minut nousemaan ennen aikojani ylös. Nyt onkin enää oikeastaan kisujen herätysyrityksenä jäljellä Noran sohvan raapiminen ja siihen olen harkinnut (myös turvallisuussyistä) sohvapeiton hankkimista tai vilttiin kiinnikkeiden tekemistä, jotta sen saisi tiukemmin kulman suojaksi. Ehkä se ainakin vähentäisi raapimisintoa. Feliway-suihkekin saattaisi olla harkitsemisen arvoinen testiin, sitä suihkuttamalla sohvankulmaan pitäisi raapimishalun vähentyä. Raapiminen ei ole sinänsä kuitenkaan häiritsevää kun yleensä riittää yksi ärähdys/aamu, mutta en pidä siitä, että Nora pääsee käsiksi repaleiseen sohvankulmaan, jossa on narunpätkiä (mitä leikkelen pois aina välillä) ja sohvan sisälmystä.

Eikä onneksi kaikki herätysyritykset ole melua tai tuhoamista, joskus, viime aikoina enemmän ja enemmän, Nora ja Raku tulevat pörräämään sängylle ja saattavat tulla käväisemään kainalossakin (eri aikaan) peiton alla. Nora tosin viipyy yleensä vain muutaman sekunnin ennen kuin tulee kuuma/tarve lähteä liikkeelle, mutta Raku saattaa viipyä vieressä pidempiä aikoja ja onkin kiva silitellä kehräävää kisua samalla kun on itse unen rajamailla.

Herätysyritysten jälkeen kisut menevät puuhaamaan omiaan ja odottavat, että nousen ylös. Lähes aina joku kissoista on keittiössä katsomassa ikkunasta ulos.