Koiranpentu Pauli kävi meillä taas toissapäivänä. Haiku-paralle oli jäänyt pienet traumat edellisestä kerrasta ja viimeksi kun pennun omistaja tuli meillä käymään ilman koiraa, Haiku hyppäsi heti turvaan kaapin päälle kun tunnisti äänestä henkilön. Tuli kuitenkin heti alas kun kuuli, ettei ylimääräisiä tassun tepsutuksia ollut mukana. Mietin kuitenkin, että onko tällä kertaa mattojen otto pois lattialta fiksu ratkaisu, että mahtaako Haiku olla ehtinyt yhdistää jo senkin pennun tuloon. Ei ollut, mattojen kasaamista kaikki seurasivat mielenkiinnolla ja sittenkin kun suljin matot tietokonehuoneeseen, kisut olivat aktiivisina ja hakivat huomiota.
Pennun tultua tytöt menivät turvaan keittiön kaappien päälle ja Raku piiloutui samaan paikkaan kuin viimeksikin: television taakse. Pauli juoksi innoissaan huoneet läpi, moikkasi ihmiset ja katsahti kiipeilypuuhun, missä kisut olivat viime tapaamisella, että näkyykö kavereita. Rakunkin paikan se muisti ja kävi poikaa moikkaamassa, mistä Raku ei ollut erityisen innoissaan. Tosi nopeasti Raku kuitenkin tuli pois telkkarin takaa ja asettui seuraamaan Paulin touhuja televisiotason päältä. Kun Pauli touhuili ympäri olohuonetta ja välillä katosi Rakun näköpiiristä, Raku siirtyi paremmalle tarkkailupaikalle sohvan päälle. Pauli ei vielä osaa hypätä itse sohvalle, mutta nostettiin se siihen (useita kertoja kun välillä piti taas päästä lattialle). Tutustuminen kävi taas kohteliain merkein, Pauli pitäen välimatkaa, mutta ollen kuitenkin kiinnostunut. Rakua ei näyttänyt pelottavan koiran tulo samalle tasolle. Toisaalta se tiesikin, että Pauli tottelee sähinää, joten mitään pelättävää ei ollutkaan.
|
"Ooh, kaveri!" |
|
Näille silmille sulaa kuka vaan |
|
"Nostakaa mut sohvalle, jookooo?" |
|
Haikun turvapaikka. Murhakatse oli jo ehtinyt laantua kuvaushetkellä |
|
Noran tarkkailupaikka |
|
Tänne ei koira pääse |
Silloin kun Pauli oli Rakun kanssa sohvalla, Raku sai nuuskia Paulin tuoksuja kädestäni. Aina kun pojat katsoivat toisiaan kiltisti, vuolaasti kehuja molemmille. Raku sai koko ajan rohkeutta lisää. Kun Pauli alkoi olla enemmän sohvan toisella puolen pois Rakun näkökentästä, Raku uskaltautui lattialle paremmalle tarkkailupaikalle.
|
Pauli piti yhä kunnioittavaa etäisyyttä |
Nyt kun molemmat olivat lattiatasolla, oli hyvä hetki ottaa herkut esiin. Jospa Raku uskaltaisi tulla lähemmäs tutustumaan herkkujen kanssa. Ja näin kävi! Raku uskalsi tulla lähelle ja molemmat söivät sovussa vuorotellen. Raku sähisi kerran tai pari, muttei lähtenyt tilanteesta pois. Haikukin kiinnostui herkuista ja Rakun esimerkistä uskaltautui pois kaapin päältä, mutta tuli lattialle asti vasta kun olimme kaikki pois keittiöstä. Haiku ei päästänyt Paulia muutamaa metriä lähemmäs ja pysytteli pöydän alla. Sieltä hyppäsi takaisin turvaan tasolle kun alkoi ahdistaa.
|
Tie sydämeen käy vatsan kautta |
|
Vähän lähempänä |
|
Haikukin uskaltautui lattialle |
Loppuaika meni samanlaisissa merkeissä. Raku uskaltautui lepäilemään tuolin päällä ja kisut saivat päiväruuan tasoilla. Nora ei tullut syömään, mutta Haikulle ja Rakuille maistui ruoka. Pauliakin olisi haluttanut ruokaa ja se kurkki välillä kisujen syöntiä. Haikukin pääsi lähes nokakkain Paulin kanssa kun se kurkisti tasolle, jossa Haiku söi. Haiku onneksi tyytyi vain sähisemään.
Raku yllätti todenteolla kun se uskaltautui jopa huvikseen kävelemään lattialla. Se lähti keittiön kautta eteiseen kun Pauli oli keittiössä. Sieltä Raku kiersi olohuoneeseen Pauli seuraten perässä. Olohuoneen ja eteisen rajalla Raku viimein kääntyi katsomaan varjoaan, joka tapitti kiinnostuneesti takaisin. Raku jatkoi matkaansa takaisin keittiöön, mutta vähän nopeammin askelin. Pauli innostui nopeutuneesta tahdista ja kiihdytti lopulta juoksuun. Pauli oli hyvin innoissaan tästä lyhyestä hippaleikistä ja otan sen Rakunkin puolesta leikkinä, sillä matkalla oli 4 korkeampaa paikkaa, johon se olisi päässyt turvaan, jos olisi ahdistanut.
Tämä tapaaminen meni paremmin kuin hyvin, taas jännätään mitä seuraavalla kerralla käy. Jokohan nähtäisiin kunnompaa leikkimistä?
|
Pauli lähdössä, Raku näyttää surulliselta? |
Pauli on niiin söpö, mikä rotunen hän on? ♥ Kiva, että vierailu sujui paremmin kuin viimeksi ja herkkujakin jo syötiin nenät vastakkain. Noina hetkinä huomaa kanssa hyvin kissojen erillaiset luonteet, kun toiset on rohkeampia kuin toiset! Eiköhän kohta Haiku ja Norakin lämpeä uudelle koirakamulle :---) Ps. Onko toi keittiössä olevä söpö härpäke leivänpaahdin? Jos on niin mistä sen oot hommannut, ihana!! :D
VastaaPoistaPauli on sekarotuinen (emo saluki x lk collie, isä welsh corgi pembroke). :) Meni tosiaan yli odotusten, olen niin ylpeä Rakusta! Hauska huomata tälläkin kerralla miten Haiku ottaa Rakusta mallia. Silloin kun Nora tuli meille, Haiku oli ensin sille oikein mielellään näyttämässä kaapin paikkaa, mutta sitten kun se huomasi, että Raku on päässyt Noran kanssa kaveritasolle, Haikukin lopetti pomottelun ja siirtyi varsinaiseen tutustumisvaiheeseen. :D Eli eiköhän kohta Haikukin uskalla tulla reippaammin tutustumaan kun näkee Rakun avulla, että koira on kiltti otus! :)
PoistaSe on retrohenkinen "cookie radio" mikä on metallisalkku ja sisään voi sitten nimenmukaisesti laittaa keksejä. :D Sain sen muistaakseni tuliaisiksi.
Onpas Raku rohkea! :) Musta olis kiva tietää mitä nuo meidän mirrit tuumisi koirakaverista... Oon aika varma että Orbit yrittäisi kovasti tehdä tuttavuutta, mutta Lenni ja Jupi olisivat aivan peloissaan. :D
VastaaPoistaOn, reipas poika! Saattavat yllättää, miekin olin aatellu, että Nora oisi ollut reippain ja Raku vaatisi eniten aikaa tutustumiseen (ulkona tärisee pelosta jo siinä kun koira kävelee kymmenen metrin päästä (tai yli) ohi), mutta menikin toisinpäin. :D Aikuisen normikokoisen koiran kanssa saattaisi asia olla eri, mutta kun tuli tällainen kiva tilaisuus testata pennun kanssa, niin pakkohan siihen oli tarttua. :D Olisi mahtavaa, jos Raku saisi uuden painikaverin ja miksei myös tytöt, jos joskus siihen asti pääsevät. :)
PoistaTeillä on Nora ja Haiku hyvät piilot tuolla kaappien päällä. Sinne ei tosiaan koirat pääse. Mutta miten te sinne pääsette?
VastaaPoistaParas, sinne ei tule edes Raku. :D Tytöt hyppää liesituulettimen päältä.
PoistaVoi kun teidän kissat on niin rauhallisia tarkkailijoita. Ihanat kuvat!
VastaaPoistaHaikukin yllätti, murhakatse oli alussa melkoisen kaikenkertova, mutta loppujen lopuksi tassut pidettiin lähellä kroppaa ja koiralle vain sähistiin kun tuli nuuskimaan liian lähelle. :)
PoistaTämä tapaaminen on kyllä sujunut erinomaisen hyvin! Vaikuttavat lähinnä varovaisen kiinnostuneilta moista söpöä otusta kohtaan!
VastaaPoistaTodella! Norakin katselee kiinnostuneena, vaikka ilmeisesti jännittää kuitenkin sisäisesti sen verran, ettei ruoka maistu. Ehkä sekin kuitenkin pian rentoutuu kun huomaa kavereiden avulla, että koira on vaaraton ystävä. :)
PoistaPistin sulle meiliä allergiatestistä :)
VastaaPoista:)
PoistaHienostihan se meni! :) Eemelissä ja Rakussa on jotain samaa, meidänkin poika unohtaa vieraat eläimet ihan täysin kun saa ruokaa. Koirankin kupista voi varastaa, kyllä se kuitenkin väistää. :D
VastaaPoistaRuoka on vahva houkutin. :D
PoistaTeillä on tosi kiva keittiö ja varsin söpö vieras! Mutta kysymys: miten kissat pääsevät kaapin päälle?
VastaaPoistaKiitos! Liesituulettimen päältä hyppäävät. :)
PoistaPauli on ihana ♥
VastaaPoistamitenköhän kavereiden ystävyys tosta edistyy? Tuleekohan teillekin jossain vaiheessa Sulon ja Puolu-tädin kaltaisia möyhyjuttuja ?
;)
Se olisi haaveissa, että saisivat purkaa energiaa toisiinsa. :)
Poista