Joulu on taas, joulu on taas!

Nyt sitä saa, nyt sitä saa, massunsa täyteen herkkuu.

Kuten todettu monet, monet kerrat, kissat vaistoavat kun tuloillaan on spesiaalipäivä. 23. päivä tuntui vielä todella normaalilta, oikeastaan (tavalliselta) perjantailta, kunnes myöhään illalla joulumieli tuli ryminällä. Pidimme pitkän leikkituokion kisujen uudella piiiitkällä nauhalla, jonka pelastin mukaani töistä. Täydellinen kissojen lelu olisi muuten joutunut roskiin.

"Jee paras lelu!"

Isotassu

Anomnom!

Saalistaja maastoutuu

"Tänne se!"

"Raaar!" T. Haiku-karhu

Aattoaamuna heräsin näkyyn, mikä nosti joulumieltä rutkasti entistä ylemmäs. Haiku nukkui tyynyni vieressä, mitä se tekee todella, todella harvoin. Yleensä vain silloin kun on jotenkin poikkeustilanne. Raku taasen löytyi jalkopäästä, poitsu on alkanut taas nukkumaan sängyssä aktiivisemmin. 

"Huomenta mami! Oisko aamupalan aika?"

Pehmot

Aamupalaksi kisuilla oli joulun kunniaksi pyytä. Pyy oli uusi tuttavuus kaikille, joten jännitin vähän mitä korvat ja masut sanovat siitä. Pyy sopi kaikille kuitenkin erinomaisesti eikä allergiaoireita ole onneksi näkynyt. Tytöt nauttivat pyystä todella paljon, Haiku jopa niin paljon, että oman ruokansa syötyään kävi salamana varastamassa palan Rakun lautaselta kun katsoin korkeintaan 5 sekuntia muualle. 

Nora oli mielissään kun sai kerrankin jotain muuta kuin poroa tai kalaa, mutta vaikka tyttö söi varsin rauhallisesti, se nähtävästi kuitenkin nieli liian isoja paloja, sillä se oksensi ruuan heti syömisen jälkeen. Rakulle ei suuremmin maistunut pyy, se söi omasta ateriastaan vain puolet ja mukaan piti laittaa tonnikalaa houkuttimeksi. Nora sai sitten syödä Rakun annoksen loppuun ja tällä kertaa pyy pysyi sisällä, sillä olin paloitellut palat Rakulle sopiviksi suupaloiksi.

Juhla-aamupala

Maistuu

Maistuu

"Herkkua!"

"Hei kokki, nää palat on liian isoja. Plus eikö ois mitään muuta?"

Pienen sulattelutauon jälkeen pidettiin lyhyt leikkihetki ja kisut pääsivät tutustumaan minun/meidän uuteen huopaan. Meillä on jo vilttejä runsaasti, mutta tämä oli ihan vastustamaton ja täten pakko saada. Arvasin, että myös Raku ihastuisi huopaan ja niin se tekikin. Raku kävi kehräämässä ja leipomassa viltin päällä.

"Mikä on vallannut meidän sängyn?"

"Mikä lieneekään, se on ihana!"

Kisut jäivät tänäkin vuonna kotiin kun lähdin muutamaksi tunniksi sukuloimaan. Kotiin tultuani avattiin lahjat ennen kisujen päiväruokaa. Myös kisuja oltiin muistettu. Kisut (ja lismut) saivat ruokarahaa isovanhemmiltani ja äidiltäni paketillisen leluja, herkkuja ja ruokaa. Haiku ihastui siniseen leluun ja herkkumärkäruoka päätyi kisujen päiväruuaksi.

"Tää on mun!"

"Petokaveri!"

"Yhdestä en luovu."

Äidiltäni saadut lahjat

"Tänne sekin!"

Makoisat sulat

Ruuan päätteeksi oli jouluelokuvan aika. Raku tuli kaveriksi.

Mikki Hiiri: Olipa kerran joulu feat Raku

Kun on itse herkutellut massunsa täyteen suklaata, ei pidä tietenkään unohtaa karvaisia lapsia. Kissuset herkuttelivat Cosman tonnikalalla namien heiton muodossa. Kisuilla oli aattona paljon virtaa, joten heitossa yhdistyi kivasti herkuttelu ja aktivointi.

"Tännekö se lensi?"

Raku: "Jäiks mulle yhtään?"

Haiku: "Älkää tulko, minä näin sen ensin!"

"Saan sen!"

Molemmat: "Mutta mihin se lensi?"

"Tänne meni yksi!"

"Niin teki!"

"Jahas, nyt meni tuonne."

"Kissaraketti matkaan!"

Illan aikana oli pari namiheittohetkeä, sitten oli taas aika rauhoittua. Kisut saivat myös minulta lelulahjan, mutta se ei ollut lainkaan yhtä kiinnostava kuin äidiltäni saadut lelut. Osansa saattoi olla myös sillä, että kisut olivat jo väsyneitä päivän touhuiluista. Mami siirtyi pelaamaan ja sai Haikusta kaverin. 

"Tsemppaan sua tässä."

Väsyväsy

Kisut on parasta peliseuraa

Oikein ihanaa joulun aikaa ja uutta vuotta kaikille! ♥

Thriven herkut jättipurkeissa

Asioidessani alkuviikosta Mustissa ja Mirrissä tein siellä riemastuttavan löydön. Musti ja Mirri oli ottanut valikoimiinsa Thriven herkkujen isompia pakkauskokoja, viimeinkin! Kanamakua on ollut saatavilla jättipurkkina Zooplussassa jo jonkin aikaa, mutta sehän ei tietenkään meitä paljon auta kun makuna pitää olla kala. Mustiin ja Mirriin onkin rantautunut kanamaun (200 g) lisäksi myös tonnikalamaku (180 g)! 

Meillä on yhä Cosman nameja jäljellä, joten ajattelin ostaa Thrivea vasta myöhemmin. Myyjä kuitenkin kertoi, että nämä jättipakkaukset ovat nyt vasta kokeilussa vain (ainakin) jouluun asti, mutta jäävät valikoimiin, jos kysyntää löytyy. Joten Thrive lähtikin jo nyt matkaan.

Molemmat aika Pure & Irresistible

Haikulle tulee ilmeisesti huono olo pätkityistä Cosman nameista kun olen käyttänyt niitä temppupalkkiona. Haluan nyt testata onko Thrivella samaa vaikutusta. Cosman kanssa Haiku alkaa lipomaan huuliaan jokusen palan jälkeen aivan kuin jotain olisi hampaiden välissä. Samaa on tehnyt parisen kertaa myös Raku.

Thrive on kisuille tuttu herkku ja näitä rakastetaan. Tykkään kun palat saa tosi helposti pienemmiksi.

En ole vielä ehtinyt kunnolla testaamaan tuleeko Haikulle pahaa oloa Thrivesta, mutta yhden temppuilukerran ja yhden yleisen herkkuhetken perusteella ei tule ainakaan yhtä paljon kuin Cosmasta. Haiku alkoi lipomaan huuliaan temppuilussa, mutta se meni pikaisesti ohi ja pystyimme jatkamaan ilman lipomisen toistumista. Tavallinen herkkuhetki meni ilman lipomisia.

Jos kuitenkin sattuu Thrivenkin kohdalla käymään niin, ettei se oikein sovi pätkittynä, niin sitten pitää Haikun kanssa mennä temppuilussa muilla herkuilla. Meillä menee herkkuja sen verran paljon, että Thriven jättipurkki olisi kivaa pitää mukana ainakin vaihteluna, jos ei pääherkkuna tai ainoana. Erittäin maistuva ja terveellinen ja plussana myös, että samalla pääsee tukemaan paikallista eläinkauppaa. Minulla on ollut aika huono omatunto kun Mustissa ja Mirrissä asiointi romahti suuresti sen jälkeen kun vaihdoin broilerinsydänten ostopaikan Vauhti-Raksuun. Ja tilasinpa kisuille sen täyspuisen kiipeilypuun Saksasta Osta työtä Suomeen -päivänä. :D

Kanamaun kilohinta on 22,1 € alempi kuin pikkutuubin ja tonnikalamaun 5,19 €. En mene vannomaan onko tämä vain kokeilu kaikissa Musteissa ja Mirreissä, mutta kannattaa hakea pukin konttiin tai muuten vain vielä kun pystyy! Toivon todella, että nämä jäisi valikoimiin! :)

"Ai temppu? Ei noiden muidenkaan tarvinut tehdä!"

"Nnnoin ja nyt herkku!"

"Tänne herkku, tänne tänne!"

Nora osallistuu Roopen ja Ilmon villahousuhaasteeseen muhkujen pöksyjensä kanssa.

"Vähemmän pöksyjä, enemmän herkkuja!"

Raku: "Joo, herkkuja!"

Nora: "Lopeta. Ne kaikki on minun."

Salaisuuksien viemäri

On viimein aika kertoa alkujaan Rakun aloittamasta oudosta ajanviettotavasta. Kesällä se nimittäin kiinnostui yhtäkkiä kovasti vessan viemäristä. Raku kävi useana kertana viikossa istumassa hyvän tovin katsellen viemäriä. Muut kissat eivät olleet kiinnostuneet viemäristä saatika sitä ihmettelevästä Rakusta, kunnes syksyllä bongasin Noran kyhjöttämässä viemärin edessä yksinään. Siitä lähtien Norakin on säännöllisesti viettänyt aikaa viemärintarkkailupuuhissa. Joskus molemmat curlit ovat ihmettelemässä yhtä aikaa.

Viemäri on näin jännä

Kerro kerro kisunen, mitä viemäristä löytyykin?

Touhusin paljon lavuaarin kanssa vaihtaessani liskoille vesiä. Sen sijaan, että kisut olisivat vaihtaneet huonetta siksi aikaa, ne parkkeerasivat itsensä sivummalle, jotta voisivat jatkaa tarkkailupuuhia ilman päälleastumisvaaraa.

Olen koittanut pähkäillä mitä kisut mahtavat kuulla viemäristä. Ihmiskorvaan viemäristä ei kuulu mitään, mutta kisut selvästi kuulevat jotain, sillä päät kääntyilevät sen verran ahkerasti. Yhtenä vaihtoehtona pidän, että siellä olisi sokeritoukkia. Niitä tulee meillä vastaan silloin tällöin ja edellisessä asunnossa toukka tuli kerran vastaan vessan lavuaarissa. Olenkin jo kokeillut häätötoimia, mutta se ei ole vaikuttanut kissojen ihmettelyinnokkuuteen, eli ehkä toukat eivät ole nyt kyseessä. Todennäköisesti ne vain kuulevat sen verran hyvin viemäristön äänet. Löytyykö muilta viemäri-ihmettelijöitä?

Uusia tuulia

Minulla alkoi maanantaina työkokeilu. Olen viimeksi ollut työelämässä keväällä 2014 pitkän työttömyysjakson jälkeen ja silloin Nora reagoi päivämuutoksiin pissailemalla usein hiekkalaatikon reunan yli. Työni kesti 1,5 kk ja Nora aloitti tavan juuri ennen töiden alkua ja lopetti töiden loppumisen aikoihin.

Jännitin salaa miten nyt kävisi, vaikka työpäiväni/poissaoloni onkin nyt lyhyempää kuin tuolloin. Edellisen työjakson jälkeen en ole kuitenkaan ollut aktiivisesti useaa tuntia päivästä pois, joten muutos oli meille kaikille iso. Muutin ruoka-ajat viikkoa ennen töiden alkamista vastamaan uusia rutiniinaikoja, jottei kaikki muutokset tulisi kertaryminällä, Lisäksi koitin olla jännittämättä töiden alkamista, ettei Nora ajattelisi, että sillä olisi syytä stressiin. 

Zzzz

Onkin ollut todella huojentavaa, ettei Nora ole ainakaan vielä stressipissaillut poissaoloni vuoksi. Siitä huolimatta hutipissoilta ei olla vältytty, vaan olen saanut siivota hiekkalaatikon ympärystä kolmesti tällä viikolla. 2 ensimmäistä johtui Noran mielestä liian täydestä hiekkalaatikosta (kisuilla on 3 hiekkalaatikkoa, joista ne haluavat käyttää vain yhtä. Haiku ja Raku käyvät kahdessa muussa, jos ensimmäinen on liian täynnä, mutta Nora ei moiseen suostu). Tähän auttoi kun aloin tyhjentämään laatikkoa 3 kertaa päivässä kahden sijaan. Viimeisin hutipisu tuli viime yönä, sillä menin väsyneenä nukkumaan juuri kun Nora vuorostaan heräsi virkeänä ja leikkihaluisena. Nora stressipissailee laatikon yli, jos ei ole saanut mielestään tarpeeksi aktiviteettia päivän aikana ja näin kävi nytkin.

"Huomioi! Rapsuta!"

Meno on ollut meillä aika laiskaa nyt viikon verran, mutta onneksi se ei ole kisuja suuremmin haitannut. Noralle on riittänyt ilahduttavan hyvin lähinnä pelkkä läheisyyskin ja se tuleekin heti syliin kehräämään kun asetun koneen ääreen töistä tultuani ja kisut ruokittuani. Nora on parasta lääkettä puutuneille jaloille. 

Myös Haiku haluaa olla lähellä

lltaisin meillä on ollut nyt tapana pitää leikki- ja/tai herkkuhetki joko temppuilun tai naminheiton muodossa. Ne ovat ainakin toistaiseksi riittäneet kisuille keskinäisen puuhastelun lisäksi.

"Uusi" superkiva lelu: pötkö kepin nokassa

"Puspus sullekki mami!"

Haiku: "Voiks heittää vähän mullekki?"

Toissapäivänä oli hiiripäivä. Nora vietti yhden kissan hiirenheittokisaa.

Huomasin muuten tällä viikolla, että Nora on kasvattanut itselleen komean talvikaulurin.

N'oréal.

Raku Mustasimmu Villiviikari

Alkuviikon Nose Work -session jälkeen tapahtui sekaannus kun pakkasin laatikoita takaisin kaappiin. Toinen keittiön laatikoista päätyi kaappiin ja jokin isompi laatikko päätyi sen tilalle. Laatikot ovat niin saman näköisiä, etten hoksannut asiaa ennen kuin Raku huomasi laatikon isontuneen ja meni makoilemaan sinne sisään. Leikitin Rakua sen ollessa laatikossa ja jälleen kerran sulin sen mahdottoman ihanille mustille silmille. Silmät ja ilmeet ihan vaativat ikuistamista, joten hain kameran myöhäisestä kellonajasta ja siitä johtuvasta huonosta valaistuksesta huolimatta.

"Kivaa, hait kameran!"

"Tässä kohti banaani oli ihan hetki sitten!"

"Miten se on nyt siellä?"

"Nyt se ei enää pääse katoamaan."

"Mitä minä juuri sanoin?!"

Tilanne meni niin jännäksi, että piti käydä purkamassa jännitystä Haikun kanssa

"Ja takas!"

Raku taiteili banaanin jääkaapin alle

Sai sen pois sieltä...

....Ja heti taas takaisin.

"Anna pliis bansku takas."

Seuraavana päivänä sattui taas vastustamaton kuvaustilanne.

"Mikä...?"

"Mihin se meni?"

*nuuuuh*

Raku the jääkarhu