Joulu on taas, joulu on taas!

Nyt sitä saa, nyt sitä saa, massunsa täyteen herkkuu.

Kuten todettu monet, monet kerrat, kissat vaistoavat kun tuloillaan on spesiaalipäivä. 23. päivä tuntui vielä todella normaalilta, oikeastaan (tavalliselta) perjantailta, kunnes myöhään illalla joulumieli tuli ryminällä. Pidimme pitkän leikkituokion kisujen uudella piiiitkällä nauhalla, jonka pelastin mukaani töistä. Täydellinen kissojen lelu olisi muuten joutunut roskiin.

"Jee paras lelu!"

Isotassu

Anomnom!

Saalistaja maastoutuu

"Tänne se!"

"Raaar!" T. Haiku-karhu

Aattoaamuna heräsin näkyyn, mikä nosti joulumieltä rutkasti entistä ylemmäs. Haiku nukkui tyynyni vieressä, mitä se tekee todella, todella harvoin. Yleensä vain silloin kun on jotenkin poikkeustilanne. Raku taasen löytyi jalkopäästä, poitsu on alkanut taas nukkumaan sängyssä aktiivisemmin. 

"Huomenta mami! Oisko aamupalan aika?"

Pehmot

Aamupalaksi kisuilla oli joulun kunniaksi pyytä. Pyy oli uusi tuttavuus kaikille, joten jännitin vähän mitä korvat ja masut sanovat siitä. Pyy sopi kaikille kuitenkin erinomaisesti eikä allergiaoireita ole onneksi näkynyt. Tytöt nauttivat pyystä todella paljon, Haiku jopa niin paljon, että oman ruokansa syötyään kävi salamana varastamassa palan Rakun lautaselta kun katsoin korkeintaan 5 sekuntia muualle. 

Nora oli mielissään kun sai kerrankin jotain muuta kuin poroa tai kalaa, mutta vaikka tyttö söi varsin rauhallisesti, se nähtävästi kuitenkin nieli liian isoja paloja, sillä se oksensi ruuan heti syömisen jälkeen. Rakulle ei suuremmin maistunut pyy, se söi omasta ateriastaan vain puolet ja mukaan piti laittaa tonnikalaa houkuttimeksi. Nora sai sitten syödä Rakun annoksen loppuun ja tällä kertaa pyy pysyi sisällä, sillä olin paloitellut palat Rakulle sopiviksi suupaloiksi.

Juhla-aamupala

Maistuu

Maistuu

"Herkkua!"

"Hei kokki, nää palat on liian isoja. Plus eikö ois mitään muuta?"

Pienen sulattelutauon jälkeen pidettiin lyhyt leikkihetki ja kisut pääsivät tutustumaan minun/meidän uuteen huopaan. Meillä on jo vilttejä runsaasti, mutta tämä oli ihan vastustamaton ja täten pakko saada. Arvasin, että myös Raku ihastuisi huopaan ja niin se tekikin. Raku kävi kehräämässä ja leipomassa viltin päällä.

"Mikä on vallannut meidän sängyn?"

"Mikä lieneekään, se on ihana!"

Kisut jäivät tänäkin vuonna kotiin kun lähdin muutamaksi tunniksi sukuloimaan. Kotiin tultuani avattiin lahjat ennen kisujen päiväruokaa. Myös kisuja oltiin muistettu. Kisut (ja lismut) saivat ruokarahaa isovanhemmiltani ja äidiltäni paketillisen leluja, herkkuja ja ruokaa. Haiku ihastui siniseen leluun ja herkkumärkäruoka päätyi kisujen päiväruuaksi.

"Tää on mun!"

"Petokaveri!"

"Yhdestä en luovu."

Äidiltäni saadut lahjat

"Tänne sekin!"

Makoisat sulat

Ruuan päätteeksi oli jouluelokuvan aika. Raku tuli kaveriksi.

Mikki Hiiri: Olipa kerran joulu feat Raku

Kun on itse herkutellut massunsa täyteen suklaata, ei pidä tietenkään unohtaa karvaisia lapsia. Kissuset herkuttelivat Cosman tonnikalalla namien heiton muodossa. Kisuilla oli aattona paljon virtaa, joten heitossa yhdistyi kivasti herkuttelu ja aktivointi.

"Tännekö se lensi?"

Raku: "Jäiks mulle yhtään?"

Haiku: "Älkää tulko, minä näin sen ensin!"

"Saan sen!"

Molemmat: "Mutta mihin se lensi?"

"Tänne meni yksi!"

"Niin teki!"

"Jahas, nyt meni tuonne."

"Kissaraketti matkaan!"

Illan aikana oli pari namiheittohetkeä, sitten oli taas aika rauhoittua. Kisut saivat myös minulta lelulahjan, mutta se ei ollut lainkaan yhtä kiinnostava kuin äidiltäni saadut lelut. Osansa saattoi olla myös sillä, että kisut olivat jo väsyneitä päivän touhuiluista. Mami siirtyi pelaamaan ja sai Haikusta kaverin. 

"Tsemppaan sua tässä."

Väsyväsy

Kisut on parasta peliseuraa

Oikein ihanaa joulun aikaa ja uutta vuotta kaikille! ♥