Kissamaista elämää, osa 14

Ensi sunnuntaina tähän aikaan olemme pennun kanssa jo melkein kotona! Vielä on hetki aikaa purkaa kuvat kolmikosta pois tieltä, sitten kun Koda tulee menee oudoksi käydä läpi aikaa, jolloin poitsua ei vielä ollut joukossa.

Jostain syystä kännykän kuvien käsittely - oli se kuinka hienovaraista tahansa - tuppaa jäämään ja täten kuvamääräkin pääsee salakavalasti kasvamaan. Edellinen Kissamaista elämää -osa on julkaistu huhtikuussa, mitä on todella vaikea käsittää. Mihin tämä kesä meni? 

Suuren kuvamäärän vuoksi tämän julkaisun kuvat ajoittuvat huhtikuusta kesäkuun loppuun.

Kuvamäärä: 28 

Kun pitää saada olla mahdollisimman lähellä... ♥

Harvinaista läheisyysmateriaalia

Raku jatkaa esimerkillisellä teltankäytön tiellä

Kaksin puussa. Nora tykkää roikottaa etutassua ja joskus Rakukin tuulettaa

"Mami taas häirittet sen mötikän kanssa!"

Zzzz

"Mami sulla on nanosekunti aikaa ennenku käännän pään!"

"Vai oliko tääkin hyvä?"

Lähes-kuollut Haiku. Syy: nääntyminen

"Rapsuja jos saisin taas tähän suuntaan!"

Molemmille jotain: minulle uudet kengät, Haikulle laatikko

#nomakeup

Hups, lähekkäin taas! Ihan vahingossa!

Melkein huvittaa 

Bleb!

"Oisko jo iltapalan aika? Kello on kuitenki jo aika paljon...."

Sylissä tai pöydällä, kunhan saa olla lähellä

Helteen keskellä agilityiltaa, jossa käytettiin hyödyksi myös kiipeilyseinää

Suuri saalistaja vaatii suuret saaliit!

Kun sun etutassut on kiireisiä ja takatassu tuuraa

Haiku: "Mää haluan tohon! Mamii!"

Nora: "Rakas päiväkirja, tänään Raku oli taas tyhmä"

Prinsessa ja hänen valtaistuimensa

Onni on...

Maailman hitain kahvinjuoja ja maailman hitain syömäri kisaavat kumpi on valmis ensin

Joko olen sanonut, että rakastan Noran tassuja (lihaksia)?

Ongella

Nora: "Rakas päiväkirja, maailma ei muutu. Raku on yhä pönttöpää."