perjantai 28. huhtikuuta 2017

Valmistautumista

Täällä odotellaan jo innolla huomista Kissapäivää! Laukku on tuuletettu ja pakkaaminen pieniä yksityiskohtia vaille valmista. Nora on jo huomannut, että jotain jännää tulee tapahtumaan ja on purkanut pakkaustunnelmiaan hippaleikin muodossa. Tyttö seuraa minua kun haen tavaroita eri huoneista ja kun käännyn palatakseni takaisin huoneeseen missä laukku on, tyttö juoksee kopisten edeltä huoneeseen ja syöksyy kiipeilypuuhun vaatimaan rapsuja kun saavun lähelle. 

Olemme purkaneet extraenergiaa myös aloittamalla uuden tempun opettelun. Sain idean temppuun erään GIFin ansiosta, mihin törmäsin eilen sattumalta. Temppu sopii Noran persoonaan aivan täydellisesti ja alun perusteella sen oppimisessa ei tule kestämään kauaa.

Huomenna luvassa hyvin hauska päivä ja olen ihan superonnellinen miten Norakin on jo tunnelmassa mukana!

Virittäydytään edustustunnelmaan....

"Älä sitten vahingossakaan pakkaa meitä mukaan."

N: "Hei älä nyt muuta mieltäs! Tää on mun ja mamin juttu, mee pois!"

"Joko lähdetään?!"

"Tän pedin voitte sit jättää tänne."

4 kommenttia:

  1. Jee, temppua odotellessa! Tarvisi vähän inspiraatiota, kun on jotenkin ollut ideat lopussa temppujen suhteen. Tsemppiä Kissapäivään Noralle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, mutta onneksi tuo GIF tuli vastaan. :D Nyt opetellaan taas uudella puhdilla!

      Poista
  2. Moi. Mitenkä sie alat harjottamaan uusia temppuja kissalle, eli millasella metodilla meette? Minkä ikäsenä ootte alottanu? Mullakin kiinnostais alkaa Kertun kanssa temppuileen, mutta nyt ensimmäisenä tahtoisin vain kitkeä pöydällekiipeämistavan pois neitosen temppuvalikoimasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui! Meillä ollaan temppuiltu ihan pennusta asti, mutta vanhempakin pystyy aloittamaan ihan samalla lailla! :) Joillakin keskittyminen paranee iän myötä. :D Temppujen opettelu lähtee ihan perusteista eli hajotetaan temppu osiksi ja askel kerrallaan opetetaan kissalle ne liikkeet, mitkä lopulta johtavat valmiiseen temppuun. Tärkeää on hajottaa temppu niin pieniksi osiksi, että kissalla on helppo pysyä oppimisprosessissa mukana ja onnistumisen kokemuksia tulee paljon. :) Jos temppu tuntuu liian vaikealta, kissa turhautuu ja mielenkiinto lakkaa.

      Me opetellaan nykyään ilman naksutinta kun se tuntuu olevan jopa tiellä, mutta naksutin on näppärä apuväline molemmille osapuolille, jos sitä tahtoo käyttää. :)

      Pöydällehyppimisessä näppärä tapa on ennnakoida tilanne ja keskeyttää toiminta kiinnittämällä kissan huomio muualle ennen kuin se hyppää ja kehua/palkita vuolaasti kun kisu luopuu hyppyaikeistaan. Täten kun positiiviset kokemukset syntyvät jo ennen pöydälle hyppäämistä, niin mielenkiinto pöydällemenosta vähenee. Jos taasen palkitset kissan alastulosta, se kokee hyppäämisen kannattavaksi, koska sen jälkeen seuraa palkkio. :) Jos siis kissa hyppää pöydälle, paras tapa on nostaa se pois noteeraamatta muuten mitenkään.

      Temppuilu on mitä mahtavinta ajanviettoa ja aktivointia kissalle, mukavia treenihetkiä!

      Poista