Kutinaa ja näyttelyharkintaa

Noraa on kutisuttanut poikkeuksellisen paljon kuluvana kuuna. Aluksi ajattelin, että viime kuussa ostettu uusi kuivaruoka Devoted olisi syypäänä, sillä kutina alkoi sen tulon jälkeen, mutta isompi syypää vaikuttaisi olevan Almo Naturen märkäruoka, mitä tilasin uusimmassa Zooplus-tilauksessa. Nora on syönyt kyseistä märkäruokaa ennenkin, mutta vaihdellen Tyynenmeren ja Atlantin tonnikalan välillä. Meillä oli pitkä paussi tämänhetkisestä versiosta ja sen syömisestä seuraa kutinaa sekä ohimon punoitusta, oli raksuna mukana sitten tuttu Thrive tai uusi Devoted. 

Kutinan selvittäminen on ollut taas melkoista salapoliisityötä etenkin kun en osannut heti ajatella tuttua ruokaa syypääksi. Devoted on ollut nyt jonkin aikaa sivussa vaihtelevasti ja sen sopivuus on vielä varmemmin testaamatta. Meillä on vaihdeltu eri märkäruokia ja kuivaakin eri päivinä, joten seuraava askel on testailla eri yhdistelmiä hieman pidempään varmempien tulosten toteamiseksi.

"Chill, mami."

Sain alkuviikosta hyvin houkuttelevan kyytitarjouksen ensi kuussa järjestettävään PIROKin kissanäyttelyyn, jonka yhteydessä olisi sunnuntaina myös american curlien erikoisnäyttely ja Breed BIS, jos curleja tulisi tarpeeksi paikalle (50 kisua). Viimeksi curlien erikoisnäyttely pidettiin 4 vuotta sitten Helsingissä, johon osallistuin Rakun kanssa. Kuullessani ensimmäistä kertaa tämän vuoden erikoisnäyttelystä aloin heti puolivakavissani tutkailemaan mahdollisuuksiani osallistua, mutta harkinnat vesittyivät heti julkiseen liikenteeseen, joka oli aikataulullisesti meille hankala.

Viimeinen ilmoittautumispäivä näyttelyyn oli alunperin tänään (sitä on nyt jatkettu kuun loppuun) ja kun kuulin tiistaina kyytimahdollisuudesta mahtavassa seurassa, mietin lähtöä jatkuvasti siitä eteenpäin. Tampere on kaukana ja vaatisi hotelliyöpymistä (= rahaa palaa) ja olen jo ilmoittanut Noran, joka on porukan ainut näyttelyssäkävijä, molemmille päiville kesäksi Kempeleelle. Nora voi saada seuraavaa titteliään varten vain 2 sertiä samasta maasta, joten jos osallistuisimme Tampereelle, Kempeleen sunnuntai saattaisi olla hyödytön. 

Mietin lähtöä silti, sillä se olisi mahtava tilaisuus tavata curli- ja somaliporukkaa sekä mahdollisesti myös blogiystäviä. Lisäksi se olisi kiva repäisy kaltaiselleni kotihiirelle, vähän maisemanvaihdosta ja erilaisuutta tuttuun arkeen. Norakaan ei varmasti laittaisi pahakseen kahdenkeskeistä aikaa mamin kanssa. Rahanmenon lisäksi iso kulmakysymys oli mahdollinen sertijumi. Olen vielä untuvikko näyttelyasioissa enkä ole ollut täysin perillä mitä tämä pahaenteinen sertijumi käytännössä tarkoittaisi. Olin toiveikas, että se vain eväisi sertin saannin ja muuten kaikki olisi kuin normaalisti, mutta se tekeekin käytännössä koko osallistumisen turhaksi, minkä vuoksi Tampere jää meiltä harmillisesti välistä.

Sertijumi tarkoittaa, että saatuaan kerättyä tarvittavan sertimäärän kyseisestä maasta, kissa ei pysty enää osallistumaan kilpailuun samassa maassa ennen seuraavan tittelin saavuttamista. Esimerkiksi Nora alkaa nyt keräämään sertejä International Premier -titteliä varten, mihin tarvitaan yhteensä 3 sertiä vähintään kahdesta eri maasta. Eli Suomesta voi saada vain 2 sertiä ja viimeinen haetaan ulkomailta (meillä suunnitelmissa Ruotsi). Jos kissa osallistuu näyttelyyn maan sertimäärän täytyttyä, sen tulee osallistua Out of competition -luokassa, jossa tuomari kirjoittaa kissasta arvostelun normaalisti, mutta kissa ei osallistu kilpailuun/vertailuarvosteluun eli se ei voi osallistua Värin tai Tuomarin parhaan valintaan eikä myöskään pisteitä kerry.

Toisinsanoen luokkaan osallistumisesta jäisi käteen ainoastaan paperinen arvostelu. Koska olemme jo varanneet sekä näyttelyosallistumisen sekä hotelliyöpymisen Kempeleellä, niin Tampereen näyttely saattaisi tehdä Kempeleen sunnuntaipäivän turhaksi. Niin houkutteleva kuin lähtö olisin, riski on liian iso.

Mutta, Kempelettä innolla odotellessa saamme esiintymistreeniä ehkä niinkin pian kuin ensi viikolla. Siitä myöhemmin lisää!

"Valmiina yhteiseen laatuaikaan!"