keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Lugolin jodi

Huhtikuusta lähtien Raku ja Nora söivät jodilisänä Jozon jodioitua mineraalisuolaa merileväallergian vuoksi. Mineraalisuola on melko voimakkaan makuista, joten totutus piti tehdä todella hissukseen. Minulla itselläni ei ollut mitään ongelmaa vajaan annoksen kanssa, mutta kun viimein pääsimme täyteen annostukseen (Rakulle 2 g/pv), se oli minusta turhan iso. 2 g laitettuna 50 g ruoka-annoksen päälle tuntui liialliselta, mutta myöskään jakaminen kahdelle aterialle ei tuntunut lainkaan houkuttelevalta, sehän "pilaisi" kahden aterian maun. Kissoilla itseillään, varsinkaan Rakulla, ei ollut tottumisen jälkeen ongelmia moisen suolamäärän syömisessä, mutta itseäni soimasi huono omatunto sellaisen määrän laittamisesta.

Raakaruokintaryhmässä joku vinkkasi nestemäisestä jodivalmisteesta Lugolin jodista ja tilasin sen meille testiin. Lugolin Jodia saa ainakin Lootuskaupasta ja tilaamallakin Luontaisvoimasta. Lugolin saapui meille heinäkuun alussa.

Lugolin jodin tosi hyvä puoli on, että se sisältää ainoastaan vettä ja jodia (jodia ja natriumjodidia), joten sen teoriassa pitäisi olla allergiaystävällinen tuote. Sitä pitää laimentaa vielä reippaasti kotonakin, sillä yksi tippa sisältää jopa 2700 ug jodia. Laimennus tehdään sekoittamalla 1 tippa 1 dl veteen. Laimennettuna jodia on 27,6 ug/ml. Kissan jodintarve on 22 ug/painokilo eli jodilisää tarvitaan 0,8 ml/painokilo/pv.

Tippa juuri laitettuna

Ensimmäisenä päivänä neste oli varsin tummaa, kuten kuvasta näkyy, ja voimakkaan makuista (maistoin, muistutti paljon jodioitua mineraalisuolaa) mutta 2 päivää myöhemmin neste haalistui lähes värittömäksi eikä makukaan ollut enää niin voimakas. Yritin löytää netistä tietoa vaikuttaako haaleneminen jodin määrään, mutta en löytänyt asiasta väitteitä tai tutkimuksia puolesta enkä vastaan. Kysyin asiaa Lootuskaupalta ja sieltä vastattiin, että valmistajan mukaan haaleneminen johtuu hapetuksesta eikä vaikuta jodin määrään.

2 pv myöhemmin

Suht voimakkaan maun vuoksi en laittanut heti alkuun koko annosta, vaan vain pienen tipan maistiaisiksi. Kisuilla varmasti auttoi se, että ne olivat jo tottuneet mineraalisuolan makuun eikä täten uusi jodilisä vaikuttanut lainkaan niiden ruokahaluun. 3 pv päästä aloituksesta kisut saivatkin jo täyttä annostusta.

Noralle oli helppo laittaa jodilisä raksujen vesikastikkeen joukkoon ja märkäruuan päälle

Jodilisä fileen päällä

Vaikka Lugolin jodi kuulostaakin allergiaystävälliseltä tuotteelta, niin sitä se ei valitettavasti tuntunut olevan. Olisikohan ollut 3 viikkoa käytön aloituksen jälkeen kun Noralla alkoi korvat kutisemaan normaalia enemmän. Rakulla taasen korvat töhni suht usein. Tässä kuukausien aikana olen poistanut Lugolin jodin 3 kertaa ruokavaliosta nähdäkseni johtuuko oireet siitä. Nyt kolmannen kerran jälkeen siirryimme viimein lopullisesti Jozoon, sillä Noran ohimon vieno punoitus katosi Lugolin poistumisen myötä.

Se hyvä tässä kokeilussa kuitenkin oli, että nyt kun Lugolin on testattu, se ilmeisesti sai rauhoitettua minut mineraalisuolan käytön osalta eikä täyden annostuksen laittaminen ruokaan tunnu enää lainkaan pahalta.

Mineraalisuolaan paluun jälkeen huomaa, että Lugolin jodin maku oli enemmän kissojen mieleen, vaikka ne syövätkin kiltisti myös mineraalisuolaa. Maun lisäksi Lugolin jodin vahvuus (ja heikkous) oli suuri nestemäärä. Jodin lisänä tuli annettua myös ekstranestettä. Heikkoudeksi tämän kuitenkin teki se, että jodi oli vaikea saada pysymään koko annostuksena palalihan päällä eikä Raku ollut kiinnostunut lipittämään jodilisää sellaisenaan. Noralle täyden annostuksen saaminen oli helpompaa kun Noran vesikastikkeessa on ruuan ansiosta sen verran makua, että tyttö juo mielellään vesikastikkeen kokonaan.

8 kommenttia:

  1. Hmm, toi neste varmaan uppoais paremmin ku toi merileväjauhe... Pena ei tosta merilevästä oikein tykkää, ei meinaa mennä edes jos on valmiiks ruuan joukossa pakastettuna.
    Onko sulla joku vaaka millä saat tolleen gramman tarkkuudella mitattua sen 2g suolaa vai heitätkö silmämääräsesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih! Merilevä olisi määrältään helpoin, sillä sitä tarvitaan vain alle 0,5 g/pv normaalikokoiselle kissalle. Lugolin kanssa on vähän taiteilua, että kaiken nesteen saa pysymään palaruuassa/päätymään suuhun asti. :D

      Mineraalisuolan mittaan silmämääräisesti teelusikan avulla. Vähän vajaa puoli tl Rakulle ja vähän sitä vähemmän Noralle. :)

      Poista
  2. Onpa ikävää että Lugolinkin allergisoi! Ja tosi outoa, eihän siinä tosiaan pitäisi olla mitään allergisoivaa. Lugolin on kyllä kissakäyttöön todella hankalan tiivistä, tuota samaa laimennettua määrääkin pitäisi säilyttää ikuisuus jääkaapissa. Onneksi tuosta suolamäärästä ei ole yhtään mitään haittaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On! Miekin kovasti ihmettelin tuota miten voi olla mahdollista, mutta ehkä vierasmaalainen vesi sisältää jotain eriä kuin suomalainen vesi tai sitten itse jodi on otettu jostain eri lähteestä kuin mitä esim. mineraalisuolan jodi.

      Kahdella kissalla Lugolin meni suhteellisen reipasta tahtia ja Rakulle laitoin vähän ekstraakin mukaan, että varmemmin tulisi syötyä sitä oikeaa määrää. :) Sinänsä mineraalisuola on kivempi, että se sentään pysyy ruuan päällä. :D

      Poista
  3. No olipa jännä juttu tuo allergisointi! Täytyy tunnustaa, että olen unohtanut koko jodilisän eli pelkän Multicatin varassa on Tidi ollut sen osalta:( Täytyypä käydä läpi se mitä olet jodilisästä kirjoittanut.
    -T&Tidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On! :/ Oijoi. Multicatissa ei ole lainkaan jodia, joten kannattaa mahd. pian hankkia esim. toi nestemäinen jodi tai Jozon jodioitu mineraalisuola! :)

      Poista
  4. Oivoi minua kurjaa:((( Heti samana iltana ripsahti lautaselle jälleen Bioteekin merilevä ja oireita ei ole onneksi tähän päivään mennessä tullut. Jozon jodioitu on myös varalta hankittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se haittaa jos uudelleen testaa, toivottavasti on sittenkin sopiva! :)

      Poista