Puhdistin eilen illalla kostealla
talouspaperilla lattiaa kissojen iltapalan jäljiltä. Mietiskelin samalla omiani,
kunnes Raku tuli pyörimään ympärille ja koitti pyydystää lattialla liikkuvaa
paperimyttyä. Pysähdyin ja istuuduin paikoilleni. Pidin paperinpalaa edessäni,
hieman Rakun päätä korkeammalla. Raku katseli myttyä hetken, kallisti päätään,
kosketti vienosti sitä tassullaan ja alkoi kehrätä. Leikitin Rakua sillä pitkän
aikaa, Raku koko ajan kehräten. Pian Haikukin tuli paikalle ja asettui tarkkailemaan
meitä viereisellä pöydällä maaten. Leikitin Haikuakin ja silmät sekä tassut niin pehmeinä ja lempeinä se koitti kaapata myttyä aina kun se
tuli lähelle.
Siinä itsekseni ajattelin miten
helppoa kissaa onkaan viihdyttää. Ja ihmettelin miten jotkut sanovat, etteivät
osaa leikkiä kissan kanssa. Jos pelkkä liikkuva kostea talouspaperimytty saa
kissan innoissaan sillä leikkimään, ei leikittämisen pitäisi olla kovin vaikeaa. Mutta
toisaalta, onhan kissalla ja koiralla erilaiset leikkimieltymykset, joten ei
ihmekään etteivät kaikki osaa leikkiä molempien (tai kummankaan) kanssa. Siinä missä koirat pitävät enemmän veto- ja
noutoleikeistä, kissat innostuvat pienistä, varsinkin nykivistä, hiiren kulkua
muistuttavista liikkeistä. Saalistusleikeistä.
Saaliiksi kelpaa lähes mikä tahansa, kunhan se vain liikkuu. Meillä
suosikkeja on ohuet kohteet, kuten narunpätkät ja isompia/paksumpiakin jahdataan, kunhan
ne liikkuvat oikein. Nora innostuu millaisesta vauhdista tahansa, mutta Haiku
ja Raku ovat enemmän vaanijoita (varsinkin Haiku), jotka tykkäävät kun jahdattava liikkuu hitaasti
ja nytkähdellen (eteenpäin, stop, eteenpäin, stop…) ja tykkäävät asettaa
itselleen haasteita eli saaliin perään lähdetään sitten kun se on ”katoamassa
nurkan taakse” eli kiinnisaaminen ei ole enää itsestäänselvyys. Toki myös vauhdikkaammin leikitään, kunhan
lelusta ja leikkipaikasta sovitaan. Varsinkin sulkalelut houkuttavat sekä pienet lentävät kohteet,
kuten Cat dancer. Kesäisin suursuosikki on heinänkorret. Yleensäkin halvat lelut ovat mieleen, kuten vanhat kengännauhat, kuminauhat, langat, rytistetty paperinpala jne. Ei kovin vaikeaa löytää mieluista lelua, jolla leikkii kenen kanssa ja miten tahansa. :)
 |
| Haiku asettaa itselleen haasteita |
 |
| "Heitä jo!" |
 |
| Nuuh nuuh |
Mä oon huomannut että ihmiset, joilla ei ole omaa kissaa eivät osaa leikkiä kissan kanssa. Joskus oon antanut tällasille ihmisille huiskan käteen ja käskenyt leikittää kissoja, ja eihän siitä mitään tullut. Kissatkin vaan katsoi ihmeissään että eikö tuo nyt tiedä miten leikitään! :D
VastaaPoistaHih, totta! :D Joillakin saattaa olla epävarmuutta leikittämisen kanssa eikä liike sitten näytä kissan silmään niin mielenkiintoiselta. Mutta sitten kun leikittäjä saa itsevarmuutta ja hoksaa mikä saa kissan kiinnostumaan, niin sitten leikit sujuukin jo niin lahjakkaasti. :)
PoistaRiippuu kyllä hirveästi kissastakin tuo leikkiminen. Meillä Onni on aktiivinen ja leikkisä, jos sille löytyy sopiva lelu - joita on harvassa. Aluksikin lelun pitäisi olla sillä todella kestävä ja turvallinen, Onni kirjaimellisesti syö kissanminttulelut, eikä se jaksa kiinnostua niistä pitkään. Itsenäisesti se ei leiki. Huiskat eivät ole sen mieleen. Ledvalolelulla suostuu leikkimään joskus harvoin. Mistään nauhoista, palloista, pienistä rapisevista asioista, se ei kiinnostu vaikka kuinka yrittää. Nyt ostettiin kuitenkin näyttelystä Onninkin mielestä hittilelu, Dragonfly. (http://www.dragonflycattoys.com/) Se mukailee oikean sudenkorennon liikkumista, ja vaikuttaa kestävältä. Onni rakastaa pyydystää ötököitä, joten tällä se suostuu leikkimään - ja vielä mielellään. Eniten Onni tykkää ihmisen kanssa "hippaleikistä" ja painiakin se tykkäisi kissakaverin kanssa - meillä vaan ei ole sille sen kokoista kaveria painimaan.
VastaaPoistaElla taas on meillä toista maata.
Joo, toki sitten on nämä joita on todella vaikea miellyttää lelujen suhteen. :D Tuo dragonfly näyttää tosi kivalta lelulta, meinasin tilata sen meillekin kun Haiku tykkää pyydystää korentoja. Meillä on kuitenkin samankaltainen Cat dancer, joten jäi ainakin tälle vuodelle tilaamatta. :)
PoistaMeilläkin parhaita leikkikaluja ovat ihan arkiset välineet, kuten juuri kengännauhat, ohut pajukeppi, nopat(vähän vaarallisia) jotka kiitää lattialla, mutta niitä on joskus jäänyt lapsilta ja oma tunneli on ihan paras vaanimispaikka :) Cat dancer on harmikseni edelleen hommaamatta, saiskohan niitä ihan tavan eläinkaupasta ettei tarttis zooplussasta tilata?
VastaaPoistaAinakin Mustissa ja Mirrissä olen joskus bongannut. :)
PoistaNoin nuoria kissoja on tosiaan helppo leikittää, mikä tahansa melkein kelpaa leluksi, mutta sitten kun sitä ikää alkaa tulemaan (esim. omat kissat 8-13 v), niin ei siinä riitä mikä tahansa (toki välillä saattaa kelvata oudotkin asiat leluiksi), pitää käyttää aikaa esim. kontatessa lattialla piilottamassa huiskanpäätä/narua/leluja jne maton kulman alle ja liikuttelemalla siellä tai kokeilemalla heittää pariakymmentä sorttia pieniä esineitä/leluja saalistettavaksi . ;) Cat Dancerista eivät omat kissani jostain syystä innostu juuri ollenkaan. Ruoalla aktivoimista pitääkin käyttää välillä lelujen korvikkeena (mutta sehän onkin leikkimistä parhaimmillaan).
VastaaPoistaSaattaa olla että vaikenee iän myötä, curleilta tosin odotan suuria kun niiden on sanottu olevan ikinuoria. :D Kiva että teillä vieläkin leikki maistuu, :) Ruuan saalistus on meilläkin tosi suosittu leikki.
PoistaSe on kyllä tosi paljon kissan luonteesta kiinni, että kiinnostaako leikkiminen vai ei. Meillä toinen kissa on ollu aina huomattavasti toista aktiivisempi ja leikkisämpi, ku taasen toista on tosi vaikea saada innostumaan. Näin oli niin kissojen nuoruudessa kuin nykyäänkin 8-vuotiaina. Siinä ei paljon ihmisen sitkeäkään yritys auta, jos kissaa ei vaan kiinnosta. :)
VastaaPoistaToki luonnekin vaikuttaa. On niitä, jotka on pennusta asti rauhallisia. :)
Poista