torstai 1. elokuuta 2013

Kissanäyttely + american curlien erikoisnäyttely

Ensimmäinen näyttely takana! Eikä ollut lainkaan niin paha kuin mitä olin pitkään stressannut. :D Tunnelma oli rento, vaikka curliporukalla olikin kiireinen aikataulu. Oon Rakusta niin ylpee ku olla ja voi, vaikka viikonlopun aikana tapahtui kaikenlaista uutta ja jännää, niin jellona käyttäytyi tosi hienosti!

Lähdettiin Rakun ja äitini kanssa lauantaina 27.7 aamupäivästä junalla kohti Helsinkiä. Matka oli pitkä, 8 tuntia per suunta. Raku ei tykkää matkustamisesta, joten olin varautunut monituntiseen huutokonserttiin. Poika kuitenkin maukui satunnaisesti kahden ensimmäisen tunnin ajan ja muuten oli hiljaa. Aikaa se vietti sekä matkahiekkalaatikossa maaten että myös kopan suulta tarkkaillen. Harmitti kun ne valjaat jäi kotiin, olisi ehkä voinut päästää poikaa vähän tutkimaan paikkojakin.

Junamatka meni siis hyvin. Illalla saavuttiin Helsinkiin niin myöhään, että pikaisen laukkujenpurkamisen ja Rakun vapauttamisen jälkeen saatiin melkeinpä heti lähteä iltapalalle, että ehditään vähän ollakin ennen nukkumaanmenoa. Raku sujahti heti sängyn alle kopasta päästyään, mutta uskaltautui sitten tutkimaan huonetta ja hieman syömäänkin. Käytiin äitini kanssa syömässä hotelliravintolassa, jossa myös Rakun kasvattaja ja Rakun setäpuolen perhe olivat jo odottamassa. Ruoka oli hyvää ja ruokailun jälkeen Rakun kasvattaja tuli vielä moikkaamaan Rakua huoneeseen ja mekin käytiin moikkaamassa kasvattajan mukana olleita kissoja, Rakun isää Raideria ja isopappa Figaroa.

Yöksi piti ottaa buranaa, migreeni oli yllättänyt heti hotellille päästyä, mutta olin toivonut sen menevän itsestään ohi. Junamatkan aikana tuli syötyä aika huonosti, ikkunasta välkkyvät valot, huono ilmastointi ja hyvin kuuma vaunu (35 c yhdessä vaiheessa) saivat migreenin vissiin aikaan. Onneksi lähti lääkkeen avulla pois, mutta yön aikana ei silti montaa tuntia nukuttu huonojen muhkuraisten tyynyjen ansiosta. Raku käyttäytyi kuitenkin esimerkillisesti, olin yöksikin odottanut meteliä jos ja kun Raku ikävöisi kavereitaan ja vieroksuisi outoa ympäristöä, mutta poitsu otti sen kannalta matkan rennosti, ainoastaan minua sillä tuli ikävä ja naukui aina kun kävin vessassa. Muuten se oli rennosti ja yöllä nukkui jalkojani vasten ja välillä kävi kiertelemässä huonetta.

Näyttelyaamuna sunnuntaina herätyskello soi kuudelta. Oltiin päätetty olla paikalla heti 7.30 kun eläinlääkäritarkistus alkaa. Hotelliltamme oli onneksi vain vähän päälle 500 m matkaa näyttelypaikalle, joten pystyimme menemään sinne jalan. Huomasin aamulla ettei Raku ollut käynyt vessassa lainkaan koko reissun aikana. Viimeksi se oli käynyt lähes vuorokausi sitten, silloin kun oltiin vielä kotona. Huolestuin mahtaako se pantata koska ei tykkää matkahiekkalaatikosta, se kun on pieni, vaikka siellä mahtuukin istua. Onneksi Raku kuitenkin kävi pissalla ennen kuin lähdettiin kohti näyttelyä.

Olttiin muutama minuutti myöhässä aikataulusta, mutta se ei haitannut. Halusimme varata aikaa mahdollisten eksymisten varalta, vaikkakin hotellista saimme ohjeet mihin suuntaan lähteä ja kartan suunnistuksen avuksi. Loppujen lopuksi näyttelypaikka, kaapelitehdas, oli nopea löytää eikä eksytty kertaakaan. :D Kasvattaja ja setäpuoli Donnien perhe tulisivat meitä hieman myöhemmin, joten jännitti osaanko toimia näyttelypaikalla ennen heidän tuloaan.

Eläinlääkäritarkistus oli myös yksi huolen aihe. Putsattiin Rakun korvat aamulla ennen lähtöä, mutta en yhtään tiennyt miten tarkkoja tarkastuksessa oltiin. Ei jouduttu kauaa odottamaan ja ennen meidän vuoroa vedin Rakun ulos kopasta tarkistuksen nopeuttamiseksi. Päästiin kunnialla läpi ja vahvistuskirjeen tilalle saatiin näyttelyluettelo. Lähdettiin etsimään tyhjiä häkkipaikkoja. Sunnuntaille sai mennä mihin tahansa vapaaseen häkkiin, kunhan se oli oman rodun joukossa. Me löydettiin vapaita häkkejä vain kategoria I keskeltä sekä coonien ja norskien joukosta. Paniikkihiki meinasi jo alkaa virrata, joten soitin äkkiä kasvattajalle että mitäs tehdään. Oltiin sovittu että varaamme häkkipaikat myös kasvattajan kissoille (myös Donnielle), mutta neljää tyhjää vierekkäistä häkkipaikkaa ei oikein löytynyt. Helpotus oli suuri kun kasvattaja ohjeisti, että curlien häkkipaikat on yläkerrassa, missä myös erikoisnäyttely pidettäisiin. Suunnistettiin siis sinne ja laitettiin häkki pystyyn. Pian kasvattaja ja Donnien perhe saapuikin.

Raku ei arvostanut näyttelyyn tuomista, joten se kyhjötti pitkään häkin perällä naama seinää vasten piilotettuna. Päivän aikana se kuitenkin alkoi rentoutumaan.

Meillä ollut tuomari oli huippunopea arvostelujen kanssa ja ei tarvinut kovinkaan kauaa odotella kun Rakun sai jo hakea häkistään jonottamaan. Raku oli tosi jäykkänä sylissä ja olisi tahtonut takaisin häkin turvaan, mutta muuten oli hienosti, ei sähissyt, murissut tai elämää suuremmin rimpuillut. 

Meidän tuomari oli kyllä ihan elementissään! Näki että hän nautti työskennellä kissojen parissa ja itseäkin helpotti tuomarin rento asenne, hymy, rauhoittavat ja kehuvat sanat. Tiesin Rakun olevan hyvissä ja ymmärtävissä käsissä, päättipä poika miten käyttäytyäkään. Meidän vuoron tullessa en edes yrittänyt venyttää Rakua, sen verta pelokas poika oli ettei siitä mitään olisi tullut. Laskiessani Rakun pöydälle tuomari tutki kissan, nosteli ja kommentoi sekä minulle että Rakulle. Raku oli oikein kiltisti ja tilanteeseen nähden rentona, ei protestoinut käsittelyä Kun tuomari alkoi kirjoittamaan arvostelua, pidin Rakusta kiinni ettei se karkaisi. Tuomari välillä pysäytti kirjoittamisen ja silitti Rakua ja kehui miten hienosti se on vaikka jännittääkin. Saatiin kehuja turkista ja luonteesta, kritiikkiä tuli liian kippuraisista korvista ja kapeasta päästä (ei kolliposkia). Serti kuitenkin saatiin! :)




Minulta meni ohi halusiko tuomari meidät vielä TP-valintaan, koska hän selitti yllättävän pitkään asiasta ja sanoi jotain että kaikki ei pääse. Joten minun tarvi vielä tulla myöhemmin takaisin kuulemaan ketkä on valittu.

Erikoisnäyttelyn aikataulusta ei ollut tietoa. Olin odottanut sen alkavan vasta varsinaisen näyttelyn jälkeen, joten yllätys oli suuri kun se tulisikin tapahtumaan muun näyttelyn ohella. Erikoisnäyttely oli leikkimielinen, palkintoja oli paras häntä, turkki, kuvio, ilme ja hurmaavin luonne sekä yleisöäänestyksessä hassuimmat korvat. Kissan sai halutessaan ilmoittaa kaikkiin luokkiin. Erikoisnäyttelyyn osallistui n. 40 curlia, joten arvostelut toteutettiin niin että erikoisnlytuomari kiertelee häkit läpi ja valitsee finaaleihin haluamansa kissat, jolloin siis kissa tulee ottaa häkistä ulos tarkempaa vertailua varten.

Erikoisnäyttelytuomari vertailemassa curleja, finaalit toteutettiin curlihäkkialueen keskellä

Surkeaksi onnekseni erikoisnäyttely alkoi juuri silloin kun minun pitäisi ihan pian lähteä alakertaan seuraamaan TP-valintailmoituksia. Äitini jäi ylös kun lähdin alakertaan, joten toivoin hänen esittävän Rakun jos tarve vaatii. Näyttelytuomari otti aikansa ennen kuin päätti TP-valintaan päässeet kissat, kyllä siinä hiki jo virtasi kun piti olla kahdessa paikkaa yhtä aikaa eikä tuomarilla näyttänyt olevan lainkaan kiirettä! Muutaman minuutin se siinä pähkäili ja viimein ilmoitti kissat. Rakua ei valittu, joten pääsin juoksemaan takaisin yläkertaan. Sain kuulla, että Raku oli valittu paras turkki-finaaliin ja onneksi äiti oli toiminut esittelijänä siinä. Voitto meni kuitenkin Donnielle. :)

Meidän osalta päivä oli siis siinä. Muihin erikoisnlyfinaaleihin ei päästy, mutta saatiin ääniä hassuimmat korvat-kisassa. :) 

Raku häkissään
Loppupäivä meni kuvaillen, oleskellen ja shoppaillen. Paria kissapuolen nettituttuakin tuli nähtyä. Kisuille ostin 3 uutta keppilelua, joista yksi tulee Noralle synttärilahjaksi. Lisäksi ostin kissa-aiheisen käsipyyhkeen ja otin monta Surokin ilmaislehteä mukaan luettavaksi. Jokainen erikoisnäyttelyyn osallistunut sai 100 g pussin primacatin ruokaa ja voitettiin arvonnassa pussin primacatin pakastekuivattuja kanapaloja. Lisäksi Raku sai kasvattajalta ensimmäisen sertin kunniaksi lahjaksi kissanmintulta tuoksuvan kalalelun. :)

Rakun setäpuoli Donnie menestyi loistavasti! Valmistui Championiksi ja pääsi BIS-paneeliin, jossa sai yhden ääneen (paneelissa 8 kissaa, joista 4 sai ääniä). Lisäksi voitti erikoisnäyttelyn paras turkki ja paras kuvio, toiseksi paras ilme sekä oli paras pitkäkarva aikuinen uros. :) Rakun isä Raider sai näyttelyssä kunniamaininnan ja isopappa Figaro myös sekä pääsi TP-valintaan ja erikoisnäyttelyssä oli toiseksi paras häntä ja turkki sekä oli paras pitkäkarvainen kastraattiuros. :) Jännittämistä ja seurattavaa siis riitti, vaikka oman kissan puolesta ei tarvinnut. :D

Donnie Best in show-paneelissa

Päivän päätyttyä lähdettiin hieman poistumisluvan jälkeen. Me suunnattiin äidin kanssa takaisin hotellille, oltiin päätetty jäädä vielä yhdeksi yöksi ettei tarvi stressata lähdön kanssa ja on muutenkin mukavampi matkustaa päiväjunassa. Raku oli enemmän kuin tyytyväinen päästyään takaisin hotellille ja poitsu nukkuikin useamman tunnin siitä eteenpäin.

Junamatkan kotiin poika oli hiljaa, kerran maukui ja sekin loppui lyhyeen. Kotona kaikki kisut käyttäytyivät kuin oltaisiin oltu Rakun kanssa vain muutama minuutti pois. Olin varautunut sähinään ja ainakin muutaman tunnin vieroksumiseen, mutta Haikukin vain nuuskaisi pikaisesti Rakua ja meni sitten tutkimaan matkakasseja. Hyvä tietenkin näin. :D Kisut tykkäsivät kovasti tuliaisista eikä Rakullekaan näyttänyt jääneen traumoja matkasta.

Matka oli kaikkiaan tositosi mukava ja toi kaivattua vaihtelua arkeen, mutta kyllä me taidetaan jättää näyttelyt enemmän lähiseutuville. :D Olisi tarkoitus pysytellä Kempeleen näyttelyissä. Yritetään päästä jo ensi vuonna mukaan. :) Silloin saatan ottaa sekä Rakun että Noran matkaan. Nora on lemmikkitasoinen, mutta haluaisin käydä testaamassa mitä tuomarit sanoo. :)

Kiitokset kaikille mahtavasta viikonlopusta!

torstai 25. heinäkuuta 2013

Raku-boyn kylpyhetki

Ylihuomenna lähtö, tänään oli vuorossa kissan pesu. Pesu meni odotetusti, Raku metelöi ja lähes koko ajan laittoi vastaan, "muutaman" kerran sen sai hakea takaisin lattialta, lavuaarissa kun pesin. Mutta poika on huippu kun heti pesun loputtua se oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. <3

Ehkä pesin liian vähäisellä shampoomäärällä, mutta meillä ei tullut tuota kirkkausominaisuutta. Turkki näyttää samalta kuin ennenkin, tosin enää ei selkäkarvat harota eli turkki on tasainen. :)


Shampoo

Märkä kisu


Raku kuivattelemassa parvekkeella

Ps. Raku taitanee olla yliherkkä maitohappobakteerivalmisteelle. Aloitin kuurin tiistai-iltana yöpalan yhteydessä ja heti keskiviikkoaamulla vasen korva oli karvoista likainen. Onneksi töhnääminen ei jatkunut pidemmälle. Meidän pitää sitten pärjätä ilman vatsa-apuja.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Enää viikko näyttelyyn!

Eijännitä.com. Vaikka olenkin saanut erittäin kattavan selosteen näyttelypäivän kulusta Rakun kasvattajalta, en vain pysty olemaan hermoilematta ja varmistamatta että kaikki menee tiptop. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin yllätykset jo muutenkin jännittävässä ja oudossa tilanteessa. Eilinen meni hyvin pitkälle hermoillessa kun kamppailin Rakun pesemispäätöksen kanssa. Ajattelin ensin etten pese, mutta foorumilla sain varmistuksen että parempi pelata varman päälle. Tänään on jo paljon rennompi fiilis. 

Ensi viikon lauantaina siis ollaan Helsingissä Rakun ja äitini kanssa ja sunnuntaina osallistutaan meidän ekaan näyttelyyn ever! Tai periaatteessa kahteen näyttelyyn, sillä osallistutaan myös varsinaisen näyttelyn ohella pidettävään american curlien erikoisnäyttelyyn. Surokin mukaan näyttelyyn osallistuu n. 30 curlia, mutten tiedä tarkoitetaanko tällä erikoisnäyttelyä vai varsinaista näyttelyä, anyway tosi jännä ja kiva päivä luvassa!

Rakulle kaikki matkatavarat on jo ostettu, äiti teki tosi kauniit verhot häkkiä varten ja Raku saa myös mukavan pedin sinne. Ruokapuolen hoitaa Natures:menu- ja Feline porta 21 -pussimärkäruuat, raakaruoka jäi pois varsinkin näyttelypäivän takia kun ei viitsi ottaa kylmälaukkua mukaan pelkästään pienen ruoka-annoksen vuoksi. Tarvittava hiekkamäärä matkaa varten pitää vielä tutkia.

Huomenna käyn ostamassa eläinkaupasta shampoon ja onkin pesun aika. Ajattelin ensin mennä pesemättömänä, mutta kuulemma tuomarit ovat tarkkoja turkin puhtaudesta ja vaikka Rakulla puhdas ja pehmoinen turkki onkin, ne varmaan hoksaavat jos ei ole pesty. Pesusta tulee mielenkiintoinen... :D

Aloitan myös varalta maitohappobakteerikuurin tiistaina, matka tulee taatusti olemaan stressaava kissalle, joten hyvä varautua vatsavaivojen varalta, vaikka ainakaan mökkireissuista ei ole mitään tullut. Myös feliway-suihke otetaan mukaan, toivottavasti se auttaa rauhoittumisessa. :)

Muistilistaa Rakun tavaroille:

- vahvistuskirje näyttelyyn
- rekisterikirja
- sähkönpoistaja-suihke
- feliway-suihke
- desifiointilappupaketti
- pumpulipuikkoja
- leluja hotelliin ja näyttelyyn
- matkahiekkalaatikko, hiekat ja lapio + pakastepusseja paakkuja varten
- ruoka ja ruokalautaset + herkkuja
- vesikippo
- alusta ja vara-alustat kantokoppan
- näyttelyverhot, pohja ja katto
- peti häkkiin
- maitohappobakteeripurkki

Viiiiiiikkkooooooo


keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Hopeanuoli


Tai Nora the karhunkaataja. Sitä saa ihan tosissaan pitää erossa tuosta nallesta, tänään jo viidesti meinannut/ehtinyt raahata tuon makkarista keittiöön tapettavaksi. :p minun pieni on vaatimaton saalistaja.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Lahjoja!

Kisut sai äidiltä ja hänen avomieheltään Jukalta mieluisia yllätyslahjoja. Suuri raapimatolppa ja syreenipuun oksa. :) Molemmista tykättiin ja toivon todella, että Haiku alkaisi aktiivisesti käyttämään tolppaa, ainakin alku vaikutti lupaavalta. :) Haikun kanssa ollaan säädetty oikeastaan aina siitä onko sohva sallittu raapimapaikka ja harmikseni Haiku meni opettamaan tavan Norallekin. Nora sentään tottelee kun kieltää ja sohvanpäädyn viltin avulla sohvan raapiminen on vähentynyt huomattavasti molemmilta. Toivon että paalu houkuttaa teroitukseen, kun Haikulle kerran ei näytä kiipeilypuut kelpaavan siihen hommaan.




lauantai 13. heinäkuuta 2013

Leekataanko

"Leekataanko" on kaikille kolmelle tuttu ilmoitus, että nyt otetaan kaapista jokin kiva lelu leikittäväksi. Nora yleensä dominoi näissä leikeissä ja Haiku ja Raku saavat todella pinnistellä saadakseen osansa. Välillä olen tehnyt niin, että Nora on jonkin aikaa toisessa huoneessa niin saa nämä 2 muutakin mahdollisuuden leikkiä. :D Tämän avulla Raku on alkanut rohkaistua leikeissä Noran läsnäollessakin. Haiku taasen mieluummin jättää silloin väliin ja joko seuraa vierestä tai viettää ajan parvekkeella maailmaa seuraten. Norasta en ole paljon leikkikuvia ottanut, joten oli korkea aika. :)

Nora ei omi, Nora (melkein) jakaa

"minun vuoro!"

"Kelpais mullekki"

Pieni orava <3



keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Hiekkakokeilun tulosta

Kaikille on toivottavasti tuttu ohje, että kissanvessa tulisi pestä vähintään kerran kuukaudessa, joissain ohjeissa jopa suositellaan kertaa viikkoon ja sama koskee hiekanvaihtoa. Kissa on siisti eläin ja on tarkka vessapaikastaan. Sen tulee olla puhdas ja tietynlainen, että kissa suostuu sitä käyttämään. Vääränlainen hiekka, sijainti, puhtaus ja laatikko voi johtaa hutipissailuun ja/tai pissan panttaamiseen. Aina hutipissailu ei johdu vessasta, joten tuistuvat hutipissailut tulee tutkituttaa eläinlääkärillä, varsinkin leikattujen kissojen kohdalla. Laatikko tulisi pestä silloin kun se näyttää likaiselta (itse pesen silloin kun pohjaan tai seinille ilmestyy läntti tai pari) ja hiekan vaihto hiekasta riippuen.

Meillä ollaan käytetty alkuun (vuonna 2011) marketista saatavaa Pirkka-hiekkaa. Silloin kun Haiku oli vielä ainokainen, ostin muutaman kuukauden ajan harmaata pakkuuntuvaa Pirkkaa. Tämä oli todella surkea hiekka, paakut hajosivat helposti ja pissaa jämähti pohjalle. Laatikon sain pestä 2-3 vk välein ja samalla vaihdoin hiekan. Kalliiksi siis tuli. Vaihdoin eläinkaupan puoleen ja ostin testiksi mikrohiekkaa. Merkkiä en muista, mutta siihenkään en ollut tyytyväinen, paakut hajoili yhä turhan usein. Yhden pussin jälkeen vaihdoin nykyiseen Compact care - merkkiin. Meillä käytetään hajustamatonta ja olen ollut erittäin tyytyäinen tähän hiekkaan. Vähän Rakun tulon  jälkeen alkuvuodesta 2012 tein testin ja ostin toiseen hiekkalaatikkoon Pirkka-hiekkaa. Muutaman kuukauden Pirkka-tauon jälkeen hiekka oli vaihtunut toiseen ja nyt marketista sai valkoista paakkuuntuvaa hiekkaa, joka on huomattavasti harmaata parempaa. Pölyää ihan hirmu paljon, mutta paakut on tiiviitä. Testasin siis onko käytöllä eroa mikrohiekan ja normihiekan välillä ja että pystyisikö Pirkan ottamaan CC'n rinnalle säästösyistä. Mikrohiekka oli suositumpaa, vaikka Pirkkaakin käytettin. Se jäi kuitenkin pois ja siirryin taas kokonaan CC'hen.

Olin tunnollinen ohjeille ja pesin laatikon ja vaihdoin hiekan kerran kuussa. Tiukkavaraisena opiskelijana kuitenkin aloin miettimään hiekanvaihdon tarpeellisuutta, oli se kuitenkin sen verran laadukasta, että pysyi silmämääräisesti puhtaana yli kuukauden. Aloitin siis uuden testin: katson miten pitkään pääsen ilman hiekanvaihtoa. Aloitin kokeilun loka-marraskuussa 2012 ja vasta 3 pv sitten vaihdoin yhteen laatikkoon hiekan. Tarkkailin koko tämän ajan hiekkamäärää päivittäisten puhdistusten aikana ja sääntöni oli, että heti kun pissamäärä vähenee (eli kissat alkavat nirsoilla), vaihdan hiekan.

Makkarin hiekkalaatikko


Pissamäärät ei missään vaiheessa vähentyneet, mutta Noran tulon myötä saatiin talouteen kolmas hiekkalaatikko uusine hiekkoineen ja sen jälkeen kissat ovatkin lähinnä sitä käyttäneet. Ajattelin tämän johtuvan siitä, että laatikko on suurempi toisiin laatikoihin verraten ja siten miellyttävämpi käyttää. Päivän aikana vanhoihin laatikoihin ilmestyi vain yhdet pissat, hyvällä tuurilla 2. Uusi laatikko sen sijaan oli päivittäin ihan täynnä, jopa silloin kun laiskuuttani jätin yhden päivän puhdistuksessa välistä, koska 2 laatikkoa oli lähes käyttämättömiä. Nyt kuukausittaisen pesun yhteydessä vaihdoin testiksi toiseen vanhoista laatikoista uudet hiekat (vaikka se edelleen näytti silmämääräisesti puhtaalta) ja kas kummaa, nyt se jakaa suosion olkkarin ison laatikon kanssa. Laatikko, johon ei ole vaihdettu hiekkoja tämän vuoden puolella saa edelleen vain yhdet pissat vuorokaudessa.

Olkkarin laatikot

Mitä tästä opin: kyllä kissa huomaa. Vaikka hiekka näyttää ihmissilmään puhtaalta, kissa arvostaa sitä että se vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Meillä ei kuitenkaan vieläkään siirrytä takaisin kuukausittaiseen vaihtoon, mutta suunnitelmissa olisi tehdä se 4 kk välein riippuen kuitenkin miten kissat tulee käyttäytymään näiden kanssa.