Raku sydänultrassa

Viime viikon perjantaina 19.8. matkasimme Rakun kanssa tutulle eläinlääkäriasemalle 100 km päähän sydänultraa varten. Sydänultra otetaan, jotta saadaan varmistus, ettei Rakun kesäkuinen keuhkopöhö johtunut mistään sydänperäisestä vaivasta, vaikka alkuvuodesta otettu sydänveriarvo proBNP olikin tulokseltaan normaali.

Raku-parka ei pitänyt lainkaan taas eläinlääkäriin päätymisestä ja kuolamäärä jo eläinlääkärin odotusaulassa oli runsasta, mutta kiihtyi tutkimushuoneeseen päästyämme. Raku sai rauhoittua rauhassa sillä välin kun eläinlääkäri keräsi esitietoja ylös. 

Raku sai pysytellä kopassaan, turvapaikassa, esitietojen keräyksen ja alkututkimusten ajan.

Tutkimuksissa Rakun sydämestä kuului taas sama sivuääni kuin alkuvuoden tutkimuksissa toisella asemalla. Kyseinen sivuääni voi olla viaton/harmiton, mutta voi myös olla merkki sairaudesta.

Itse sydänultassa Raku oli todella kiltisti paikoillaan ja eläinlääkäri hoiti tutkimuksen lempein ottein, mikä myös rauhoitti pojan oloa. Ultrasta saimme iloisia uutisia: sydän on täysin terve, erinomaisessa kunnossa ikä huomioiden!

Rakulla ei ole ollut yskää enää alkuvuotisen eläinlääkärikäynnin jälkeen (jossa yskän syytä tutkittiin...), mutta nyt otettiin varalta myös keuhkoröntgen varmistuksena, ettei keuhkoissa ole muutoksia keuhkopöhön jälkeen. Ei pitäisi olla, mutta katsottiin eläinlääkärin kanssa paremmaksi varmistaa. Keuhkokuvissa ei näkynyt patologisia löydöksiä, mutta oli lievästi lisääntynyttä bronkointerstitiaalikuvioitusta,  mikä voi olla ikääntymismuutos, mutta sopii myös lievään astmaan/keuhkoputkisairauteen. Eläinlääkärin mukaan kuvat kuitenkin ok.

Ultrassa oli levollinen tunnelma, Raku sai olla osittain omalla viltillään.

Käynnistä jäi kaikkineen todella hyvä ja luottavainen olo. Eläinlääkäri oli todella asiantunteva ja Raku sai todella hyvää kohtelua. Käynnillä painotettiin todella paljon kissan stressittömyyteen ja Rakun kuolaus loppuikin siinä vaiheessa kun ultraa alettiin tekemään. Kardiologi suunnittelee nyt yhdessä hammaslääkärin kanssa Rakulle mahdollisimman turvallisen anestesian ja seuranta tulee olemaan tarkkaa. Aseman hoitajillakin on vankkaa kokemusta riskiryhmäläisten anestesioista, joten Raku on varmasti parhaassa mahdollisessa hoidossa.

Jo nyt rajattiin Rakun käytöstä pois alfa-2-agonistityyppiset rauhoitusaineet, jotka yleisimmin ovat komplikaatioiden taustalla. Lisäksi, koska Raku oli noin stressaantunut jo tullessaan, Rakulle kokeillaan jo kotona annettavaa esirauhoitusta, jotta poika tulisi asemalle mahdollisimman stressittömänä. Lääkettä testaamme ensin jonain rauhallisena päivänä ennen matkaa, jotta varmistamme annostuksen oikeellisuuden Rakulle. Mitä stressittömämpi kissa, sitä paremmin lääkkeet vaikuttavat ja anestesia saadaan pidettyä turvallisempana. 

Raku kääriytyi käteni ympärille käynnin loppuvaiheilla. Kehräys meinasi tehdä tulojaan, mutta aivan niin rennoksi ei ehditty.

Olimme yhtä mieltä, että jos kaikki sujuu hyvin ja anestesian aika sallii (siinäkin on kestolle turvallisuuden rajat), poistetaan kaikki hampaat tulevien nukutusten ehkäisemiseksi. Hammassyöpymän vuoksi Rakulla on vuosittainen röntgentarve ja nyt sairaiden hampaiden poiston jälkeen suuhun jäisi vain 6 hammasta. Koko anestesia tehdään kuitenkin Rakun ehdoilla, riskejä ottamatta.