Mikä kissanäyttelyissä on hienoa

Tänä viikonloppuna on meneillään Pohjoisen Rotukissayhdistyksen näyttely Kempeleellä. Meillä jäi tämä nyt välistä ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Ikävä on näyttelyihin ja näyttelykavereiden näkemistä, joten mikäs sen parempi kuin kirjoittaa tämä julkaisu, joka on ollut melkein parisen vuotta ideamuistiinpanona ja on viimein taas ajankohtainen.

Silloin tällöin törmää kommenttiin, missä kissanäyttelyt nähdään julmana kissoja kohtaan pienten häkkien ja käsittely- ja hajupaineiden vuoksi. Yleensä nämä kommentoijat eivät ole koskaan käyneet näyttelyssä tai jos ovat, heidän ensimmäinen ja ainut kokemuksensa on harmillisesti osunut siihen kun jollain kissalla ja/tai omistajalla on ollut huono päivä. 

Todellisuudessa näyttelyt ovat kissan ja omistajan yhteinen mukava harrastus, jossa kissan hyvinvointi ja viihtyvyys ovat aina prioriteettina. Monet kissat nauttivat esiintymisestä tai ainakin omistajan kanssa yhdessäolosta. Joskus näyttelyissä näkyy myös arkoja kissoja, mutta nämä kissat ovat lähes aina ensikertalaisia. Vaikka kissa olisi kuinka rohkea kotonaan omalla reviirillään, se voi olla hyvin stressaantunut kodin ulkopuolella ja etenkin muiden kissojen äänien ja hajujen ympäröimänä. Kissan käytöstä näyttelyssä ei voi täten aina ennustaa, kuten ei aina myöskään kokeneelta näyttelyissäkävijältäkään. Kissallakin voi olla huono päivä, johtuen esimerkiksi hormoneista (leikkaamaton), kuumuudesta tai muusta syystä. 

Arka ensikertalainen voi rohkaistua näyttelykokemusten myötä, jos se saa kokemuksia tiiviillä tahdilla. Omistajan moraalinen velvollisuus on arvioida tuleeko kissa viihtymään näyttelyissä ja reagoida sen mukaisesti, kissaa kunnioittaen.

Kissojen häkit ovat pieniä, mutta koko on tarpeeksi täyttämään perustarpeet ja häkki on täynnä kissan omia tuoksuja, tehden häkistä kissalle turvallisen. Yleensä pienuus on ongelma vain aktiivisille yksilöille, mutta heitä viihdytetään leikittämällä ja muuten huomioimalla. Muut rentoutuvat pedissään tai muuten nauttivat huomiosta ja läheisyydestä omistajansa kanssa. Häkissä ollaan vain jokunen tunti päivän aikana, se ei missään nimessä jäljittele kissan kotioloja, jossa näyttelykissakin on ensisijaisesti perheenjäsen, lemmikki.

Jotkut kaipaavat enemmän aktiviteettia. Kuvassa pikku-Koda ensimmäisessä näyttelyssään.

Aktiveettia voidaan myös keksiä itse

Toiset ottavat rauhallisesti

Ja sitten ne varsinaiset hyvät asiat.

Rotu-PR

Näyttelyt ovat erinomainen tapa tuoda omaa rotuaan muiden ihmisten tietouteen. Näyttelyissä muilla on mahdollisuus tutustua rotuun käytännönläheisesti ja useamman rodun välillä pohtiva tai muuten rotutarjonnasta kiinnostunut henkilö saa hyvän kuvan vaihtoehdoista. 

Kissa ei kuitenkaan välttämättä tuo todellista luonnettaan esille näyttely-ympäristössä (esimerkiksi kissa voi olla paljon rauhallisempi kuin kotonaan), joten yleensä omistajat mielellään kertovat lisää yksilöstä ja rodusta ylipäätään. Kissaan ei tule koskea ilman omistajan lupaa kissan rauhan vuoksi ja tautiriskien minimoimiseksi, mutta etenkin osana esittelyä monet mielellään antavat silittää kissaansa.

Mitä enemmän kissa viihtyy näyttelyssä, sitä paremmin PR-työ onnistuu. Noralle ehdottomasti parasta näyttelyssä on mamin kanssa vietetty aika. Koda taasen rakastaa kaikkea huomiota ja tekemistä.

Valistus

Kissanäyttelyiden yksi päätarkoitus on valistaa ns. suurta yleisöä kissan laadukkaasta hoitamisesta ja kohtelusta. Tässä konkreettisin vastuu on näytteilleasettajilla eli omistajilla, jotka ovat tuoneet kissansa näyttelyyn. Suurin osa valistustyöstä, kuten muustakin kontakteista, tapahtuu kissojen häkkien luona. Tarinoiden, kokemusten ja kommenttien vaihtaminen näyttelyvierailijoiden kanssa on hyvinkin tavallista ja asiaankuuluvaa. Monesti kissoja ihasteleva on mielellään myös pelkässä kuuntelijan roolissa.

Näyttelytoimijoiden osalta valistus on eritoten kissan kohtelussa, kissan arvostamisessa. Kissojen viihtyvyyteen on pyritty panostamaan mahdollisimman hyvin ja yleisöä ohjeistetaan kissaystävällisestä käytöksestä, esimerkiksi juokseminen näyttelypaikalla on kiellettyä. Tuomarit kohtelevat kissoja arvostavasti ja rakastavasti, kissan hyvä olotila on jatkuva prioriteetti.

Nora pääsi tuomarin kainaloon

Kilpailu

Näyttelyt eivät ole vain kauneuskilpailu, vaan myös kissan luonteella on merkitystä. Myös varsinaisesti kauneuskilpailu on väärä sana, sillä arvostelussa kissa saa pisteitä rodunomaisuudestaan, rodun ulkonäköstandardin täyttymisestä. Jokaisella rodulla on oma määrityksensä ja pisteytyksensä sille, miltä kissan tulee näyttää ja mitä alueita erityisesti painotetaan. Esimerkiksi rotujen välillä on eroa siinä, miten suuressa roolissa korvien tietty koko ja asento, silmien väri ja muoto, turkin väri ja sävy tai turkin kuviointi on.

On tärkeää, että kissa vähintäänkin sietää arvostelu- ja myöhemmin vertailutilannetta. Pelkäävää tai ärsyyntynyttä kissaa ei helposti valita jatkoon lisästressin välttämiseksi, vihaista kissaa ei edes arvostella. Huonolla luonteella tai heikkohermoisuudella ei siis pärjää, joten kasvattajat saavat tärkeää palautetta kasvatuksestaan sekä ulkonäöllisesti että luonteellisesti.

Vaikka oma kissa ei menestyisikään perusarvostelua pidemmälle, on silti hirmuisen mukava saada palautetta. Tuomarit rakastavat kissoja ja se näkyy ja monesti kuuluu heidän arvosteluissaan. Suullisen palautteen lisäksi arvosteluseteleissä näkyy monesti sydämiä ja kehut löytävät paikkansa. Tunnelma on kilpailutilanteesta huolimatta rento.

Sosiaaliset kontaktit

Näyttelyt ovat samanhenkisten ihmisten kokoontumispaikka, joten jutun juurta on hyvinkin helppo löytää yli roturajojenkin. Mikä olisikaan kivempaa kuin ihastella kissoja, jutella niistä ja kannustaa uusia kissakavereita heidän kilpailuvuorollaan. On ihmisiä, joiden näkemistä näyttelyissä odottaa ja ystävystyminen voi johtaa jopa näyttelyiden ulkopuoliseen ystävyyteen.

Kasvattajien verkostoituminen

Kasvattajille ja tuleville kasvattajille näyttelyt ovat erinomainen verkostoitumismahdollisuus. Tutustua toisiin kasvattajiin ja sitä kautta mahdollisesti muodostaa jopa kasvattajayhteistöitä esimerkiksi tuontikissojen suhteen.

Irtiotto arjesta

Näyttelyt ovat irtiotto arjesta, oli kyseessä sitten näytteilleasettaja, vierailija, toimihenkilö tai tuomari. Monet yleisöstäkin ovat sanoneet, että ovat tulleet näyttelyyn rentoutumaan ja kissojen keskellä oleminen on heille kuin zen-paikka. Voin tähän yhtyä täysin. Olla kissojen ja kissaihmisten ympäröimänä, omat kissat nauttimassa mamin huomioista, kaikilla iloinen mieli. Ja hotelliyöpymiset. Ne kruunaa koko kokemuksen. Rakastan hotelliyöpymisiä ja niiden tunnelmaa, mutta kotihiirenä näyttelyreissuja lukuunottamatta hotelliyöpymiset ovat käytännössä nollassa. Hotellihuoneissa on oma tunnelmansa ja niissä on ihana rentoutua näyttelypäivän päätteeksi.

Hotellitunnelmaa