Nora silmäpotilaana, anisokoria

Anisokoria = erikokoiset mustuaiset

Noran silmämuutos tapahtui viime lauantaina päivällä. En tiedä mitä oli tapahtunut ennen, mutta kävellessäni keittiöön siellä oli vastassa Nora erikokoisten mustuaistensa kanssa. 

Silmämuutokset ovat aina akuutteja eläinlääkärikäyntitarpeita, mutta koska muita oireita - kuten turvotusta, siristelyä tai tulehdusvuotoa - ei ollut, päätin jättää silmän tarkkailuun. Illemmalla huomasin, että silmä myös heijastaa valoa väärin.

Silmä ei ollut lähtenyt paranemaan, vielä sunnuntaiaamuna mustuaiset pysyttelivät jääräpäisesti erikokoisina. Koska muita oireita ei vieläkään ollut, päivystävä eläinlääkäri katsoi, ettei ollut tarve päivystyskäynnille, mutta saimme onneksi ajan heti maanantaiaamupäivälle. 

Lauantaina silmä ei ollut vaivannut Noraa mitenkään, mutta sunnuntaina oli hieman hankausta, joten tyttö vietti osan päivästä kauluri päässään. Yllättävän rauhallisesti sen kanssa hengattiin ja jopa kehrättiin rapsuttaessa. Päiväruuan koittaessa kauluri jäi pois eikä silmää enää onneksi kutittanut.

Ylväs prinsessa kaulurista huolimatta

Maanantain lääkäriaika oli ensimmäinen kokemuksemme kyseisestä kunnaneläinlääkäristä. Olen todella kiitollinen nopeasta ajansaannista ja myös joustavasta esimiehestäni, jotta sain pitää "pidemmän ruokatauon" lääkärikäynnin mahdollistamiseksi. Eläinlääkäri kun oli viereisellä paikkakunnalla.

Käynnillä selvisi sen verran, ettei kyse ole haavasta, laajentunut pupilli ei reagoi valoon, sidekalvo on punoittava ja sarveiskalvo mahdollisesti hieman turvonnut. Heillä ei ollut laitteistoa laajempiin tutkimuksiin, joten varasin ohjeistuksesta ajan silmäspesialistille 100 km päähän. Samaan kaupunkiin, jossa käymme vuosittain hammashoidoissa, mutta tämä asema on eri. Onneksi heillekin sai ajan tosi nopealla aikataululla, pääsemme sinne nyt perjantaina.

Nora sai kunnalliselta mukaan varalta bakteeritulehduksen leviämistä estäviä silmätippoja, joita laitettaisiin niinkin usein kuin 6-8 kertaa päivässä ensimmäiset 2 päivää ja sitten hieman harvemmin. Kuitenkin, seuraavana aamuna koko silmä oli likaisen värinen. Oli toki mahdollista, että silmän tila oli itsestään edennyt, mutta epäilin tippoja ja jätin ne varalta pois. Lähetin tulevalle eläinlääkäriasemalle sähköpostitse kuvat silmästä, mutta sieltä ei vastattu voisiko syynä olla tipat. Olisin toki voinut soittaa heille ja kysyä, mutta päätin kokeilla jättää tipat kokonaan pois siltä päivältä.

Tiistaiaamu. Vasen silmä oli saanut likaisen värin.

Ja jo samana iltana silmä näytti kirkkaammalta ja tämä aamu vahvisti asiaa. Edelleen ovat eriväriset, mutta vähemmän verrattuna eiliseen. Mustuainen ei ole kuitenkaan lähtenyt paranemaan.

Anisokoria on seuraus ja yleensä itsessään harmiton. Anisokorian syyvaihtoehdot ovat todella laajat eikä paljain silmin ei onnistu mitenkään diagnosoida. Paranemismahdollisuudet riippuvat syystä. Syyhaitariin kuuluu mm.tulehdus, haava, hermovaurio, glaukooma (silmäpainetauti), jopa munuaisvika tai syöpä.

Eläinpuolelta löytyy todella vähän tietoa suomeksi, englanniksi onneksi kuitenkin paremmin. Ja perjantai on jo ovella, joten piina lähestyy loppuaan kun saadaan selvyys Noran tilanteelle.

Ainut lohtu tässä on, että tyttö on muuten täysin oma itsensä ja tyttö on alkanut ilmojen viilettyä taas tulla öisin kainaloon, lämmin paino rauhoittaa ja päikkäriseuraakin tytöstä saa aina. Toivon niin todella, että silmä saadaan takaisin kuntoon, myös näyttelyiden rotupr-hommien vuoksi. Tytön luonne on niihin niin omiaan, etten olisi vielä valmis luopumaan. Mutta näyttelykunto on siellä tärkeysjärjestyksen loppupäässä.