sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Kuningattaresta mammantytöksi

Haiku luovutti kruununsa Noralle vuosia sitten, mutta on silti säilyttänyt joukon kovis -statuksensa. Iän karttuessa tyttö on kuitenkin pehmentynyt ihmisille jatkuvasti, mistä olen myös ajan saatossa raportoinutkin.

Viimeisimmät raportoinnit koskivat Haikun lisääntynyttä sylissäoloa ja siinä olemisen sietämistä (aiemmin Haiku on singonnut pois kun vähänkin liikahtaa, mutta nykyään tyttö kestää jonkin verran asennon parantamisia, etenkin jos samalla pitää Haikusta kiinni, ettei se tulkitse liikettä väärin). 

Marraskuussa kerroin miten Haiku on alkanut viettämään aikaa kanssani tietokoneen äärellä ja on siedättynyt erilaisiin nosteluihin.

Tuostakin raportoinnista tyttö on ottanut askelia eteenpäin:

  • Nykyään Haiku on tuttu näky sängyssä aamulla kun herään: joko tyttö on nukkumassa tyynyni vieressä tai jalkopään pedissä.

Huomenta!

  • Haikun yksi pahimpia inhoja on ollut "vangituksi tuleminen", tarkoittaen että poistuminen tilanteesta ei ole täysin Haikun hallinnassa. Tästä syystä Haiku ei ole nauttinut samasta tavasta mitä teen monesti curlien kanssa; rapsutuksesta missä otan kropan ns. lukitukseen itseäni vasten ja rapsutan toisella kädellä. Nykyään Haiku nauttii siitäkin. 

  • Haiku on ottanut tavaksi vaatia rapsutuksia vetämällä tassuillaan käden poskeaan vasten:


  • Tyttö on horjuuttanut myös julkisempaa kovis-statustaan hyppäämällä syliin rapsutettavaksi vieraiden nenän edessä 

On se ihana kovispehmo.

"Moi mami!"

"Et viittis lopettaa kuvaamista..."

"No iha sama"

"Rapsuta!"



2 kommenttia:

  1. Vau mikä torahammas viimeisessä kuvasarjassa. :D Ihan parasta, kun kissa viettää aikaa sylissä tai muuten lähellä siliteltävänä. Kassinen makaa just nyt tässä tietokoneen edessä ja vaikeuttaa kirjoittamista, mutta hurisee niin ihanasti ettei mitään rajaa.

    VastaaPoista
  2. Ihana, että Haikukin on alkanut viihtyä sylissä! Sylikissat on kyllä maailman ihanimpia :)

    VastaaPoista