Näyttelyn uusia ja vanhoja kisututtavuuksia

Matkustin Kempeleen näyttelyyn äitini kanssa. Äidilläni oli mukana molemmat kotikissansa, Tuisku ja Elmo. Kaksikko on käynyt kanssamme näyttelyissä ennenkin ja tälläkin kerralla Tuisku osallistui sekä perusarvosteluun että veteraaneihin. Elmo pysytteli ikänsä puolesta perusarvosteluissa.

Tuisku

Elmo

Lauantaina paikalla oli yhteensä 7 kotikissaa ja sunnuntaina 6. Lauantaina Tuisku oli voitti kotikissaurokset ja oli Best In Show Veteraani! Elmon sijoitus oli 3/4 uroksissa.

Oman vuoron odottelua

Tp-valinnoissa, vastakkain Tuomarin Paras Lyhytkarva Naaras ja Uros. Tällä kertaa voitto meni kauniille naaraalle.

Elmo arvosteluissa 

Sunnuntai olikin erilaisempi päivä kaksikolle. Tuisku oli jännittänyt hotelliyöpymistä sen verran, ettei ollut käynyt kakalla reissun aikana lainkaan, jonka vuoksi poika olikin äkäisellä päällä selän takaosaan koskiessa. Äidilleni poika oli kiltisti, mutta muille sähisi. Muut kohdat kropasta oli ok koskea.

Sunnuntaina meillä oli sattumalta sama tuomari eli sydämellinen Caroline Stoa. Tuiskun käytöksen vuoksi Elmo meni ensimmäistä kertaa Tuiskun ohitse sijoittuen toiseksi, kun taas Tuisku oli kolmas (neljästä).

Elmo nätisti luottoesittelijänsä kanssa. Esittelijä, äitini miehen tytär, oli näyttelyssä ensimmäistä kertaa assistentin (assistentin, eli assariharjoittelijan) roolissa ja sattumalta päätyi samalle tuomarille, joka arvosteli äitini kisut.

"MIU!"

Kiukuttaa

Sunnuntaina Tuisku oli Tuomarin Paras Veteraaniuros, mutta hävisi BIS:n kokeneelle naaraalle.

Veteraani-TP -valinnoissa. 1 naaras ja 2 urosta.

Kotikissat saavat aina ruusukkeen osallistumisestaan.

POROKissa on valmiiksi määrätyt häkkipaikat ja meidät oli sijoitettu aivan loistavasti! Pääsimme muun curliporukan kanssa yhteen ja äitini kotikissoineen oli sijoitettu meidän väliin. Saimme pidettyä porukan koossa ja vastapäisellä rivistöllä oli tammikuun näyttelyssä saatu uusi kisukaveri, norjalainen metsäkissa Kyösti.

Totuttuun tapaan paikalla oli loistava määrä curleja, joista enemmistö oli Dezzicat-perheen edustajia. Lähes kaikki curlit saivat molempina päivinä sertit ja molempina päivinä oli 2 curlia paneelissa asti. Lauantain toisesta curlista, GIP Siriuksen QuincyCurlista, en harmillisesti hoksannut ottaa kuvaa.

Siriuksen TianaCurl

Siriuksen VegaCurl

GIC Dezzicat's Feroce FieCurl, lauantaina BIV (värin paras) NOM (TP)

SC CharmingCurl Kimberli, ylemmän kisun ja alempana olevan Kikin emo

Dezzicat's.Jarana JazzCurl, hävisi sertin molempina päivinä veljelleen (alla)

Dezzicat's Jitterbug JediCurl, sunnuntaina BIV

Dezzicat's Kalamaika KikiCurl

IP&CH D.Incalzando IdirCurl, sunnuntaina NOM ja toiseksi paras siitosuros, ylemmän kolmen kisun isä

Sunnuntain paikallaollut IP Dezzicat's Improvvisato IndyCurl

 Dezzicat's sunnuntaina 2.kategorian paras kasvattaja, paljon onnea!

Curliporukan lisäksi oleskelin paljon abysomppupuolella, jossa somaleita oli jälleen saapunut edustamaan hurmaava huomionkipeä Norton eli IC Amajan Norton Norberto (takana oleva hai söi Nortonin norskikaveri Gabyn eikä kaunokaisesta tarttunut lainkaan kuvia kameraan).

Lisäksi paikalle oli saapunut paljon blogikavereita, oli todella ihana nähdä viimein livenä! Kissankujeita Viktor oli molempina päivinä NOM ja sunnuntaina voitti näyttävän Best In Show-pokaalin! 

Viktor

Blogiabyja oli edustamassa myös Kuin Kissa Kermakupilla Ruusu ja Ruusun tytär Jade oli myös mukana. Harmittaa kun en ehtinyt/muistanut napata kaksikosta kuvaa. Kaksikko majaili sturdissa ja Ruusun mami toimi assarihommissa. Juttelut tapahtuivat silloin kun olin jo jättänyt kameran pois, kuinkas muuten.

Tapasin Hanna Y:n ihanan sfinx-tyttö Kertun (Hobbitqueen's Yolanda). Kerttu oli ensimmäisessä näyttelyssään (paikalla vain la), muttei ollut moksiskaan näyttelyhälinästä!

Norskikaverimme IC WitSarin Kyösti

Etenkin lauantai oli melkoinen kävelypäivä kun kisukavereita oli eri tuomareilla eri aikoihin. Sunnuntai oli rauhallisempi, mutta askelia kertyi mukavasti silloinkin. Näyttelyissä on aivan mahtavaa kun pääsee ihailemaan upeita kisuja ja mahdollisesti jopa tutustumaan uusiin ihmisiin. Harmittaa kun ihmeteltävää riittää itsellekin niin paljon, ettei malta pysytellä Noran häkin luona kovin kauaa kerrallaan. Sunnuntaina kun myös vähän jalkojen pakottamana istuin Noran luona enemmän, yleisöä kävi mukavan tasaisesti juttelemassa.