Hammaspeikoille kyytiä

Raku on käynyt vuosittaisissa hammastarkistuksissa luottoeläinlääkärillämme siitä lähtien kun vuonna 2014 sillä todettiin alkava syöpymä kahdessa hampaassa. Tänään oli taas tarkistuksen aika. Rakun iloksi Nora lähti mukaan rauhoittamaan matkastressiä, vaikkakin todellisuudessa tyttö lähti mukaan samasta syystä kuin Rakukin: hammaskiven poistoon. Noralla pääsi vuoden 2014 eliminaatiodieetin aikana kerääntymään salakavalasti hammaskiveä. Suu ei ole kuitenkaan haissut, joten erityistä kiirettä putsauksella ei ole ollut ja sen vuoksi menimmekin puhdistukseen vasta nyt. Venytin käyntiä tarkoituksella, jotta Raku saa Norasta seuraa 100 km/suunta -matkalle. Ja läsnäolo toimi: Raku oli hiljaa suurimman osan matkasta.

Bussissa matkalla eläinlääkäriin. Suojapussi tuli tarpeeseen, sillä matka sisälsi yhteensä n. 40 min kävelyä tuulessa ja osan matkaa myös satoi hieman

Rakun kanssa on aina jännittävä mennä hammaslääkäriin kun ei oikein tiedä mitä odottaa. Viime vuonna eläinlääkäri kehui hampaidenharjauksen ja ruokavalion vaikutusta; syöpymä ei ollut lähtenyt (ulkoisesti katsottuna) etenemään. 

Tälläkin kerralla Raku sai kovasti kehuja hampaiden kunnosta: ikenissä ei ollut tulehdusta ja hammaskiveä oli vain vähän, mutta kuitenkin sen verran, että eläinlääkäri halusi sen poistaa. Hampaat näyttivät niin hyviltä, että ell sanoi seuraavan ajan olevan hyvä 1,5 vuoden päästä eli 6-8 kk myöhemmin kuin mitä tähän asti meille on suositellut. Noran kohdalla ell totesi heti, että hampaat ovat puhdistuksen tarpeessa, mutta myös tyttö sai muuten kehuja hampaiden kunnosta. 

Kisut saivat anestesiapiikin ja minä lähdin kaupungille muutamaksi tunniksi tappaamaan aikaa ystäväni kanssa.

Hakiessani kisut ne saivat taas runsaasti kehuja. Hampaidenpuhdistus oli mennyt täydellisesti molemmilta; ikenet eivät olleet vuotaneet verta lainkaan toisin kuin yleensä käy. Eläinlääkäri kertoi jopa kutsuneensa toisen katsomaan mallia, että tältä ienten kuuluisi näyttää puhdistuksen aikana.

Ihan ilman huonoja uutisia emme kuitenkaan selvinneet. Vaikka Rakulla ei ollut ikenissä tulehdusta, hampaita on päässyt tippumaan itsekseen. Onneksi kyseessä ei ole ollut ns. tärkeitä hampaita, mutta harmittaahan se silti.

Nora on rauhoitettu tätä ennen vain kerran ja sekin kasvattajan toimesta steriloinnin yhteydessä. Jännitti miten Nora suhtautuu rauhoitukseen, mutta onneksi kaikki meni hyvin. Tytöllä oli tosin herätessä tosi paha olo. Eläinlääkärillä se oksensi kahdesti, kotimatkalla pissasi koppaan ja kotona oksensi vielä kolmesti. Raku onnistui ihmeen kaupalla välttymään pissakasteelta kopassa, mutta Nora itse haisi pissalle niin paljon, että se oli pakko pestä shampoon kera heti kotiintullessa. Olin varautunut koppavahinkoihin laittamalla koiranpentujen vaippamaisen pissatreenialustan pohjaksi, joten kopan siivous oli helppoa.

Raku haki lämpöä terraarion valaisimesta

"Tuoksut oudolta, ootko ok?"

"Miltä näyttää?"

Nora on laihtunut. Yhdessä vaiheessa se painoi n. 4,5 kg eli saman verran kuin muut, jonka jälkeen en ole sitä punninnut. Olen kuitenkin huomannut Noran olevan nykyään paljon kevyempi ja eläinlääkärillä vaaka näyttikin 3,6 kg. Nora ei ole liian hoikka, mutta pieni painonnousu ei olisi mielestäni pahitteeksi. Olenkin nostanut raksujen määrää sen jälkeen kun siirryttiin Multicatista pois.

Tulimme kotiin neljältä ja kisut ovat yhä varsin pökkeröisinä. Iltapala tulee olemaan vielä kevyt. Eiköhän aamusta jo päästä normaaliruokintaan.

Haiku on ollut varsin ihmeissään kavereiden oudoista tuoksuista ja käytöksestä. Rakua se kävi nuuskimassa nenä kiinni selässä ja joutui epäuskoisena vilkaisemaan Rakun kasvoja varmistaakseen nuuskimisen jälkeen, että kyseessä on varmasti tuttu kaveri. Noran kanssa taasen Haiku koitti tässä illan aikana leikkiä, mutta kun Nora ei lähtenytkään pakoon Haikun hippasyöksyn jälkeen, Haiku siirtyi kauemmaksi tarkkailemaan intensiivisesti Noraa ja melkein  pystyi näkemään ne kysymysmerkit Haikun pään päällä. :D