Typerimmät hankinnat top 3

Trio MiuMaun ja Herra Nilssonin Taru haastoi kaikki osallistumaan haasteeseen, jossa listataan 3 typerintä hankintaa, jotka on tullut hommattua omalle lemmikille. Olen vannoutunut materialisti ja rakastan ostaa kisuille kaikenlaista mistä ne mahdollisesti voisivat pitää. Yleensä materialismini kohdentuu leluihin, mutta myös muita tavaroita ostan mielelläni ja tällä kertaa keskityn vain niihin muihin, leluista huteja löytyy liikaakin ja niitä on vaikea laittaa järjestykseen. :D 

1. Pet Corrector

Ehdottomasti typerin hankinta. En pidä negatiivisesta välinekouluttamisesta, mutta Pet Correctorin ostin vuonna 2013. Haiku ei ollut oppinut raapimaan kiipeilypuuta lukuisista yrityksistä huolimatta, vaan teroitti kyntensä aina sohvaan eikä mitkään suosimani koulutustavat olleet auttaneet. Aloin leikkimään ajatuksella, että hankkisin apuvälineen, mutta aina työnsin ajatuksen pois ja jatkoin tuloksetonta opetustapaani.

Eräällä Musti ja Mirri -reissullani viimein päädyin katsomaan koulutushyllyä ja bongasin sieltä Pet Correctorin, jonka vaikutus perustuu suhinaääneen, jonka pitäisi keskeyttää eläimen toiminta. Harkitsin sitä, mutta ajattelin vielä yrittää keksiä muunlaisia koulutustapoja tai sitten luovuttaa ja ihan vain suojata sohva. Oli viimeinen bonuskerryttämispäivä ja ostokseni jäivät uupumaan n. 10 €'stä seuraavaan bonustasoon pääsystä, joten lyhyehkön harkinnan jälkeen nappasin kuin nappasinkin PC'n mukaan.

Pääsin testaamaan tuotetta varsin pian, mutta enpä ollut ottanut huomioon, että usean eläimen taloudessa tuote ei toimi, sillä vaikka ääni olisi tarkoitettu vain yhdelle, sen kuulevat kaikki. Tuloksena joukkopaniikki. Eli kyllä, suhina sai lemmikin lopettamaan toiminnan hetkeksi, mutta siitä seurannut pelko ei vastannut lainkaan "rikoksen" vakavuutta, joten PC sai arvonsa mukaisesti jäädä kaapin nurkkaan ja siitä myöhemmin se löysi tiensä roskakoriin. Kertasuhaus PC'stä ei edes saanut Haikua lopettamaan kynsimistä, mutta helpotus löytyi viimein kun saimme lahjoituksena suuren raapimalaudan. Se kelpasi Haikulle ihan omatoimisesti ja sohva sai jäädä ainakin pitkälti rauhaan.

Nykyään lauta makaa sohvaa vasten sohvan takana. Välillä silti Haiku eksyy rappaamaan sohvaa, mutta se on pelkkää huomionhakuisuutta ja tapahtuu onneksi varsin harvoin.

Vuonna 2013 saimme viimein Haikulle mieluisen sallitun raapimakohteen

2. Patteripeti

Patteripedin muistaakseni koitin ostaa kisuille joululahjaksi, sekin taisi olla vuonna 2013. Olin jo kauan ihastellut ihania patteripetejä Zooplussalla ja koska Raku rakasti nukkua lämpimässä, halusin sellaisen ehdottomasti meillekin. Ongelmana oli vain, että meidän patterit olivat (ja ovat yhä) tosi kapeita ja kaikki pedit näyttivät sopivan vain leveille. Viimein kuitenkin bongasin pedin mikä sopisi meillekin ja laitoin sen tilaukseen. Siinä kiinnike oli säädettävissä ja sen piti sopia kapeillekin pattereille. Ei sopinut, peti jäi roikkumaan eikä näyttänyt turvalliselta tai edes mukavaltakaan. Lahjoitin pedin äitini kissoille, mutta heillä oli sama ongelma. Tuplahuti.

3. Vesiputous

Haiku rakastaa leikkiä vedellä, joten en ole pystynyt hankkimaan meille vesiautomaattia, sillä en luota lainkaan sähkö + vesi + vedellä leikkivä kissa -yhdistelmään enkä uskaltaisi pitää edes painavaa automaattia lattialla, sillä laminaatti ei pidä vedestä. Meillä vesikuppi asustaakin lavuaarissa.

Vuonna 2012 innostuin kuitenkin ostamaan tällaisen söpön pienen putouksen Citymarketista. Ajattelin, ettei näin pieni vesimäärä innostaisi Haikua leikkimään. Jonkun aikaa se saikin olla rauhassa, kunnes Haiku keksi miten kiva lelu se on. Jokusen kerran jälkeen kun putous oli löytynyt kaatuneena (ja parvekematto litimärkänä), se pääsi kaappia koristamaan. 

Pikku-Raku tutkii putousta vuonna 2012. Kivet lähtivät hyvinkin äkkiä tuosta.

"Tällähän on kiva leikkiä!"

"Niin olisi, kunhan kuvaaja lähtisi häiritsemästä."