perjantai 15. toukokuuta 2015

Rokotus ja tutkimus

Olin varannut rokotusajan Rakulle loppukuulle, sillä menen silloin muutenkin sinnepäin poroauton vuoksi (eli Nora saa olla puoliraakaruokinnalla ainakin vuoden loppuun asti, huraa!), mutta koska Haiku oli alkanut aristamaan suun oikeaa puolta hampaita harjatessa ja sunnuntaina tuli vähän vertakin, aikaistin rokotusaikaa ja menimme tänään moikkaamaan eläinlääkäriä Haikun ja Rakun kanssa.

Molemmat kissat olivat kiltisti eläinlääkärillä, Raku sai piikin ja seuraavaksi oli Haikun vuoro päästä pöydälle. Oikean puolen ikenet olivat hieman turvoksissa verraten vasempaan puoleen eli olivat ärtyneet ja Haiku sai 2 vk kestävän antibioottipiikin. Saimme mukaan desinfioivaa Dentisept-tahnaa, jota hierotaan ikeniin tarpeen mukaan. Tämä toivottavasti rauhoittaa ikeniä, jos ne alkavat ärtyä uudestaan.



Mietin kovasti miten ikenet olivat päässeet ärtymään, sillä Haiku kävi maaliskuun alussa hammaskiven poistossa (ja silloin sille oli ehtinyt tulla tulehdus ja sai 2 vk kestävän antibioottipiikin) ja olen harjannut hampaita joka toinen päivä. Uskoisin, että olen harjannut liikaa ikenien päältä ja ehkä liian kauan kerralla. Pitää nyt katsoa miten jatkossa toimin, kokeilenko harjata varovaisemmin ja/vai vähennänkö harjauskertoja vaikka kertaan tai pariin per viikko.

Kotiinpäästyämme kisut olivat normaalisti ja palkkioherkut maistuivat. Pienten unosten jälkeen Haiku innostui riehumaan ja se juoksi hetken pää kolmantena jalkana paperitollon perässä. Pidettiin sen jälkeen kaikkien kanssa yhteinen leikkihetki Itsy bitsy -huiskalla, mutta Raku vain katsoi vierestä. Noin tunti kotiutumisen jälkeen se ei ollut enää antanut koskea, jopa sähisi kun silitin ja selvästi halusi näykkäistä, muttei viitsinyt. Jos koskin siihen, sen karvat alkoivat nykimään ja Rakun ilmeestä näki, että kannatti pitää käsi loitommalla, vaikka todennäköisesti tilanteen jatkuessa Raku mieluummin olisi poistunut paikalta kuin olisi tehnyt mitään. Mietin mahtoiko tämä olla rokotteen vaikutusta, sillä Raku ei ole koskaan ennen käyttäytynyt näin. Raku sai kylläkin sellaista rokotetta mitä se on saanut ennenkin, kyseistä viimeksi vuonna 2013. Nyt Raku on onneksi jo oma itsensä ja sitä saa silittää ilman ärsyyntymistä.


10 kommenttia:

  1. Voi Rakua, onpa outoa! Toivotaan että jatkossa rokotus ei aiheuta mitään oireita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Tämä oli meidän eka mahdollinen rokotusreaktio ikuna ja toivottavasti ei toistu! Onneksi oli lievä reaktio kuitenkin ja meni nopeaa ohi. :)

      Poista
  2. Rakua taisi vähän ärsyttää, kun joutui rokotuksille! Noi tommoset rokotus oireilut on kyllä tyhmiä, onneksi meille ei ole niin ikinä käynyt. Toivottavasti ei teillekkään enään jatkossa :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiii kuulu Rakun luonteeseen ärsyyntyä noin paljon. :D Ja kun se oli kotiintullessa täysin normaali, tuo kosketusreaktio tuli vasta kun oltiin oltu kotona tunteroinen... Meilläkään ei ole ennen ollut minkäänlaisia oireita ja toivottavasti tämä mahdollinen oli ensimmäinen ja viimeinen.

      Poista
  3. Ikenien punoitukseen tunnutaan herkästi määrättävän pitkiäkin antibioottikuureja. Näin meinattiin meilläkin hammaskiven poiston yhteydessä, vaikka totesin sen johtuvan todennäköisimmin caliciviruksesta, kun kahdella kissallani se on todettu (eli käytännössä tarttuu kaikkiin). Viruksiinhan antibiootti ei luonnollisestikaan tehoa. Eläinlääkäri soitti hammasspesialistille, jolta oli kysymässä mitä antibioottia laitetaan, mutta hampaisiin erikoistunut eläinlääkäri olikin sitä mieltä, ettei missään nimessä antibioottia, kun aiheuttaja ei ole varma. Toin tämän nyt esille, kun tuntuu eläinlääkärien mielipiteet vaihtelevan vähän miten sattuu ja ainakin itse haluaisin välttää turhat antibioottikuurit ja muunkin turhan lääkinnän.

    Kissalle määrättiin sitten kipulääkitys vähintään viikoksi ja lisää olisi kirjoitettu tarvittaessa. Kissan ikeniin ei kuitenkaan sattunut yhtään (pureskeli mielellään lelujaan heti rauhoituksesta toivuttuaan ja söi normaalisti lihoja), joten en antanut kipulääkettäkään. Kipulääkkeellekin on toki aikansa ja paikkansa niin kuin antibioottikuureillakin, sitä en kiellä. Ainakin itse osaan lukea kissojani sen verran hyvin, että huomaan, jos jokin ei ole kunnossa tai jos kipulääkettä tarvitaan ja sillon sitä tietysti annetaan. Ainahan tietysti kannattaa kysyä kissoihin erikoistuneen eläinlääkärin mielipidettä, jos jokin asia epäilyttää.

    Mainitaan nyt vielä, että caliciviruksen aiheuttamiin tulehduksiin antibiootti voi kyllä tehota ja on joskus tarpeellinen, mutta esim. ikenien punoitukseen se on tehonnut meillä vain kahdeksi viikoksi, joten koen sen aika hyödyttömäksi. Syötän usein maitohappobakteereita kissoille vaikka ei olisi mitään antibioottikuuria luvassa. Vähän välillä hirvittää miten paljon ja pitkiä kuureja määrätään vähän niin kuin varmuuden vuoksi, kun muutakaan ei keksitä, suoliston terveellinen bakteerikanta on kuitenkin mielestäni hyvin tärkeää niin kissoilla kuin ihmisilläkin. En nyt silti kannusta sooloilemaan liikaa, kyllä päteviäkin eläinlääkäreitä on ja tietoa tulee koko ajan lisää, eniten tässä kai halusin sanoa, että toiseltakin eläinlääkäriltä voi kysyä mielipidettä, jos yhtään tuntuu siltä.

    Kiitokset muuten hyvästä blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, valitettavasti sitä saa olla tarkkana eläinlääkäreiden vastaanotollakin. :/ Niin paljon juttuja kuullut ja omaakin kokemusta löytyy... Olipa teillä hyvä, että ell kyseli neuvoa enemmän tietävältä! Ja harmi tuo calici, ei lainkaan kiva. :/

      Meillä Haiku aristeli tuota turvonnutta ienpuolta, hampaita harjatessa koitti kääntää päätä pois. Tuon käynnin jälkeen en ole siltä kuin vasta kerran pessyt hampaita ja Haiku tuntui olevan vastaanottavaisempi eli taisi olla antibiootista hyötyä. :) Miekään en tykkää turhaan lääkitä, joten toivottavasti ikenet pysyy nyt hyvänä tai tarpeentullen mukaan saatu Dentisept riittää. :)

      Ihanaa, että tykkäät! :)

      Poista
    2. Niinpä, olisi mukava voida luottaa eläinlääkäriin, aika monta kertaa etenkin vähän eksoottisempien eläinten kanssa on tullut maksettua ihan turhasta (vaikka olemmekin käyneet matelijohin erikoistuneella eläinlääkärillä). Harmi, että teilläkin on ollut huonompia kokemuksia... Mielelläni maksan hyvästä hoidosta, lähinnä suoranaiset hoitovirheet ja asiantuntemattomuus harmittavat. Välillä oikeasti tuntuu siltä, että tietää itse enemmän kissoista/matelijoista kuin eläinlääkäri. Ruokintaanhan eläinlääkärit eivät ole erikoistuneet, mikä on aika sääli. Onneksi ainakaan toistaiseksi yksikään ei ole yrittänyt käännyttää pois raakaruokavaliosta, ennemminkin on kyselty mitä oikein syötän, kun turkit kiiltävät niin paljon :)

      Teillä varmasti antibioottikuuri oli tarpeellinen, kun on näyttänyt nyt auttavan ienvaivaan. Toivottavasti tosiaan Dentisept riittäisi jatkohoitona, meillä se on ollut käytössä aika pitkään. Yksi kissa ei siedä sitä ollenkaan, vaahtoaa sen vain pois, mutta tällä kissalla hampaat ovat aina olleet todella hyvässä kunnossa. Ei tee caliciin oikein mitään, mutta eipä varmaan haittakaan. Hampaita myös harjataan, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole oikein estänyt hammaskiven esiintymistä tällä yhdellä, jolle sitä tuntuu kertyvän herkemmin.

      Blogiasi on mukava lukea, aika vähän on kissojen raakaruokintablogeja toistaiseksi. Rapsutuksia supersöpölle kolmikolle!

      Poista
    3. Ai teilläkin matelijoita! :) Harmi kun matelijoidenkaan kanssa käynnit ei ole menneet ihan nappiin... Onneksi ellasemia riittää niin on varaa valita. :) Meidän paikkakunnalla ei ole ellasemaa, mutta 30 km sisällä on 3, joista 2 on meillä jo boikotissa. Toinen osaavuuden ja toinen asiakaspalvelun vuoksi. Tämä meidän nykyisin käyttämä on ollut hyvä ja mukava, toivottavasti sellaisena pysyykin, käy vaihtoehdot vähiin. :D Seuraava onkin jo sitten 100 km päässä, siellä on meidän matelija- ja hammaslääkäri.

      Se on kyllä ihan supersääli, ettei ravitsemusta opeteta sen kummemmin kuin ruokajättien järjestäminä. Ruokinta on kuitenkin niin oleellinen osa terveyden ylläpitoa, että luulisi, että siihen panostettaisiin enemmän koulutuksessa (ja se harhaluulo todella monella valitettavasti onkin). Toivottavasti ihmisten yhä enemmän valveutuessa ruokintapuoleen, se alettaisiin ottaa paremmin mukaan koulutukseenkin. :) Meillä eläinlääkärit ovat onneksi olleet vähintään neutraaleja raakaruokintaan.

      Meilläkään hampaidenharjaus ei ole estänyt hammaskiven muodostumista, mutta Rakulla harjaus on ilmeisesti vaikuttanut hammassyöpymän etenemiseen positiivisesti. Viime vuonna saatiin diagnoosi, että hampaassa on alkava syöpymä ja aloitettiin heti hampaidenharjaus. Tänä vuonna jouduttiin taas poistamaan kiveä harjauksesta huolimatta, mutta kuulemma syöpymä ei ollut lähtenyt etenemään. :) Toivottavasti ei etene jatkossakaan.

      Kiitos, rapsuja sinnekin! :)

      Poista
  4. Nämä hammasongelmat on vissiin valitettavan yleisiä varsinkin rotukissoilla. Meillä Jacksonilla todettiin 1-vuotis tarkastuksessa ärtyneet ikenet ja saatiin hampaiden harjauksen lisäksi suuvettä, jonka pitäisi hillitä kiven muodostumista ja tulehtumista. Eilen harjasin Jacksonin hampaita ja huomasin, että ikenet punoittavat taas ikävästi takahampaista. Ikää vasta 1,5-vuotta ja nyt jo hammasogelmia. Huomenna mennään lääkäriin kuulemaan tuomio. Röntgeniä ei vielä ole otettu, mutta nyt varmaan täytyy ottaa. Harmittaa kyllä kovasti. Jackson on muutenkin huono syömään ja nyt on vielä kipeä suu. :( Toivottavasti hampaiden poistoon ei tarvitse ryhtyä.

    Ps. Kiva kun sun blogista löytyy aina tietoa asiasta kuin asiasta. ;) Koko viime yövuoron olen googlettanut tietoa kissojen iensairauksista ja aika lannistunein mielin olen menossa huomiseen hammastarkastukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hammasongelmat on harmillisen yleisiä kissoilla rotuun tai roduttomuuteen katsomatta. :/ Myös maatiaisille kehittyy monesti hammassyöpymiä ja nopeaan tahtiin ilmaantuvaa hammaskiveä. Tosi harmi kun teillä on Jacksonille kehittynyt hammasvaivoja noin nuorena, toivottavasti ei kuitenkaan löydy mitään kovin vakavaa!

      Kiva, että tykkäät! :) Voi että, siinä huolen keskellä ei tosiaan tiedä miten päin olisi ja kaikki vertaistuki on tervetullutta! Toivottavasti siellä ollaan nyt astetta viisaampia Jacksonin hampaiden kunnosta! :) Hammassairaudet on siitä tosi ikäviä, ettei niille välttämättä voi tehdä mitään kehittymisen estämiseksi. Suuhygienia on tottakai ihan ehdottoman tärkeää, mutta ongelmia voi olla silti. Mie harjaan kissojen hampaat joka toinen päivä ja kissat eivät saa ruokavaliossaan hiilihydraatteja, mitkä lisäävät plakin muodostumista. Silti Rakulle kertyy sen verran hammaskiveä, että todennäköisesti hampaat pitää putsata lekurilla vuosittain. Viime vuonna Rakulta paljastui röngtenillä kaksi aivan lievää syöpymää ja kovasti toivon, että ne eivät lähde leviämään. Mieluummin vuosittaiset hampaidenputsaukset kuin että kokonaan jouduttaisiin poistamaan hampaita.

      Poista