torstai 5. maaliskuuta 2015

Hammaslääkärissä

Eilen oli Rakun vuosittaisen hammastarkistuksen aika. Matkaa tuli jälleen 100 km/suunta kun matkattiin meidän hammaslääkärille. Viime vuonna menin Rakun kanssa bussilla, mutta tänä vuonna saimme äidiltäni kyydin. Mikä olikin mahtava juttu, sillä Haiku lähti mukaan. 

Raku lähtövalmiina jo edeltävänä yönä

Päätin n. viikko sitten aloittaa Haikullekin aktiivisen hampaidenharjauksen, sillä sitä teen jo Rakulle ja Norallekin. Haikulle on päässyt kertymään suun oikealle puolen jonkin verran hammaskiveä huolimatta raakaruokinnasta ja rakkaudesta ruuan pureskelua kohtaan. Hampaita harjatessani huomasin kuitenkin, että oikealta puolen suuta tulee ikenistä verta. Haiku ei arista suuta (syö broilerinkauloja ja isoja lihanpaloja yhtä innolla kuin ennenkin) eikä käytöksessä näy mitään kivun tai epämukavuuden merkkejä, mutta koska ikenien vuotaminen on yksi ientulehduksen merkki ja tarkemmin katsoessani oikean puolen ikenet näyttikin vähän enemmän turvonneilta kuin vasemman, niin eläinlääkärikäynnin aikahan se silloin oli. Onneksi päätin aloittaa Haikun aktiivisen hampaidenpesun ennen Rakun ellkäyntiä ja saatiin Haiku mahdutettua mukaan samalle käynnille.

Meillä oli lääkäriaika klo 9.00, joten lähtö oli jo 7.15. Kissojen koppaanlaitto-operaation aloitin 25 min ennen lähtöä. Kisut vaistoavat lähdön eivätkä anna ottaa silloin kiinni ja pahimmillaan menevät vaikeaan piiloon, kuten sängyn alle, mutta olen keksinyt keinon saada kisut kiinni stressittä: houkuttelen kisut herkkujen avulla vessaan ja noukin ne sieltä yksitellen koppiinsa. Vessa on siitä hyvä, ettei siellä ole piilopaikkoja. Eilen tämä kikka ei kuitenkaan toiminutkaan, Raku uskaltautui vain vessan ovensuulle ja Haiku ei edes siihen asti, vaikka kuinka houkuttelevasti rapisutin herkkupussia nälkäisten kisujen nenän edessä ja koitin tarjota herkkua kirjaimellisestikin nenän eteen ja houkutella siitä vaivihkaa syvemmälle vessaan. Ei auttanut, joten oli pakko siirtyä suunnitelma B'hen. Rakun sain loppujenlopuksi herkun avulla kiinni ja Haiku onneksi päästi ilmankin niin lähelle, että ehdin napata sen ennen kuin se ehti karata käsien ulottumattomiin. Matka meni konsertin säestämänä: Raku leikki formula-autoa ja Haiku harjoitteli ulvomista. 

Raku sai eläinlääkäriltä runsaasti kehuja hampaiden kunnosta. Kuulemma yllättävän hyvässä kunnossa ja näkee, että on pesty. Viime vuonna todetut kahden hampaan aivan lievät syöpymänalutkaan eivät olleet lähteneet etenemään, jes! Hammaskiveä piti kuitenkin poistaa, kuten osasin odottaakin. Viime vuonna kun aloitin Rakun hampaidenpesun minulla kesti kuukausia ennen kuin keksin taktiikan miten saan Rakun takahampaat pestyä ja varsinkin yhteen takahampaaseen oli ehtinyt kerääntyä tänä aikana aimo kerros kiveä.

Haiku sai ientulehdusdiagnoosin kuten arvelinkin ja poistettiin samalla siltäkin hammaskiveä. Olin varautunut siihen, että ainakin Raku röngtenkuvattaisiin kuten viime vuonna, mutta laskua maksaessani laskun pienuus oli positiivinen yllätys, sillä kummaltakaan ei otettu röngteniä. Tai pienuus ja pienuus, kahden kissan hammaskiven poisto oli yhteensä 229, 75 €. Minusta kuitenkin pieni summa, sillä olin henkisesti ja rahallisesti varautunut yli 300 € laskuun (viime vuonna käynti Rakun kanssa maksoi vähän päälle 170 €).

Kotiinpäin päästiin lähtemään vähän yli klo 14. Kotimatka meni kissojen osalta hiljaisesti. Kotiinpäästyämme Rakulla oli käynyt vahinko koppaan ja häntä ja takajalat piti pyyhkiä märällä käsipyyhkeellä. Märällä pyyhkeellä pyyhin Rakun ollessa lattialla, mutta koska Raku ei meinannut pysyä aloillaan, otin kuivauksen ajaksi poitsun syliin ja poitsu rauhoittui heti, meinasipa nukahtaakin. Siitä eteenpäin Raku ei rauhoittunut, ellei päässyt syliin. Haiku oksensi pian kopasta päästyään ja Rakukin hieman myöhemmin. Jottei puuhat loppuisi, Nora pissasi osittain hiekkiksen yli ja myöhemmin oksensi tyhjää mahaa (kaverikisujen outo käytös ja hajut veivät ruokahalun).

"Mikä teitä vaivaa?"

Pakko päästä syliin

Haiku on melkoinen teräsmimmi, se sai Rakua myöhemmin nukutusaineen, mutta oli herättyään oma itsensä paljon Rakua nopeammin. Eläinlääkäri sanoi, ettei Haiku meinannut suostua nukahtamaan, vaan siinä missä Raku jo veteli sikeitä pian nukutusaineen laiton jälkeen, Haiku oli itsepintaisesti istunut ja taistellut unta vastaan. Rakulla meni useampi tunti kotiutumisen jälkeen ennen kuin askel ei ollut enää horjuva. Haiku ei horjunut juuri lainkaan, mutta sekin toki oli kovin väsynyt.

Raku ihan tööt, tietokonehuoneeseen päästyä terraarion valaisin voitti sylin hetkeksi

Haiku taasen tahtoi olla lähellä

Tänään kisut ovat jo omia itsejään, tosin Rakulla läheisyydenkaipuu jatkui vielä aamulla ja se tuli  pitkäksi aikaa kainaloon kehräämään.

15 kommenttia:

  1. On teillä matkaa hampitohtorille... Ei ihan turhan usein viitsis moista matkaa tehdä.
    Kummasti kannustaa jatkamaan säännöllistä harjausta kun tuota hintaa katselee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ihme, ettei lähempää löydy röngtenlaitetta omaavaa ellasemaa. Lisää asiakkaitahan semmoisen omaaminen toisi...

      Mieluiten sitä tosiaan panostaa hyvään suuhygieniaan kuin alkaa maksamaan hamppilääkärikuluja. Kaiken järjen mukaan ensi vuonna ei tarvisi poistaa hammaskiveä kun ne takahampaatkaan ei ole enää harjausongelma. :) Eli jospa meidän ei sitten tarvisi enää käydä joka vuosi ihan noin kaukana, jos tuo syöpymäkään ei lähde laajenemaan.

      Poista
  2. Niin että formulakuski Raku olisi halunnut kovempaa ja Haiku kannusti ajajaa :D Meilläkin tulee melkein sata kilometriä eläinlääkäriin. Viime vuonna ei vielä tarvinnut hampaita lähteä putsauttamaan, kunhan vähän uhkaili.. Saa nähdä miten käy tänä vuonna. Ihana tuo kuva, jossa Raku on melkein nukahtanut lampun päälle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, sekin voi olla. :'D Kiva, ettei teidän tarvinnut lähteä viime vuonna, ainahan se on rahansäästöä! Terveydensäästön kanssa ehkä niin ja näin, sillä niinhän se tulehdus ehti Haikullekin iskeä, vaikka joulukuussa ell oli katsonut hampaat rokotuksen yhteydessä ja todennut olevan ok. :/

      Poista
  3. Onpas teillä pitkä matka! Mistä muuten osta hampaiden harjaukseen käytettyä tahnaa? Itse olen yrittänyt etsiä sellaista Deville, mutten ole löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on lähin mistä löytyy röngten, mutta koska nytkään ei röngteniä tarvittu, niin ehkä ensi vuoden tarkin jälkeen ei tarvisi ihan sinne asti joka vuosi lähteä. :) Jos ja toivonmukaan kun hampaat nyt pysyvät hyvänä kun takahampaiden harjauksenkaan kanssa ei ole enää ongelmaa.

      Me käytetään harjaukseen Petosania ja sitä saa mm. Mustista ja Mirristä. :)

      Poista
  4. Rankka päivä! Mäkin oon miettinyt sitä, miten saan Ilonan mukaan jos pitää lähteä vetskulle. Huijaamalla joo, mutta se tuntee jo parhaat huijaukset, pitää vissiin keksiä uusia. Sääli ettei typsy välitä yhtään karkeista! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kyllä vaikeuttaa kiinnisaamista huomattavasti! D: Mietin mahtoiko se vaikuttaa meidän vessakikkan tulokseen, että vaihdoin päivävaatteet päälle ennen kuin aloitin houkuttelun. Olin tietty hengannut koko aamun yövaatteissa, niin ehkä eivät olisi aavistaneet mitään, jos olisin jatkanut samaa linjaa loppuun asti. Niin tai näin, pitänee seuraavaan lähtöön varata entistä enemmän aikaa kaiken varalta.

      Poista
  5. Aika pitkä matka teillä lääkärille :( Toivottavasti meiän ei tarvi mennä pitkään aikaan hampilääkäriin, vaikka Ruffella onkin han pikkuriikkisen mömmöjä hampaan kolossa niin lääkärit ovat kyllä sanoneet, että sitä on ihan tosi vähän. Nora on niin ihanan näkönen tossa kuvassa kun näyttää niin äkäselle :D Ihana ilme ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, mutta onneksi sentään henkilökunta on mukavaa ja ammattitaitoista niin sinne menee mielellään. :) Ja toivon, että jos/kun saadaan nyt pidettyä hampaat putipuhtaina eikä hammaskiveä tarvisi ensi vuonna poistaa eikä syöpymäkään olisi lähtenyt etenemään, niin meidän ei tarvisi siellä enää vuosittain käydä. :)

      Toivottavasti ei! Haikultakin ell tarkisti hampaat joulukuussa rokotusten yhteydessä ja totesi olevan ok ja silti nyt tulehtui, niin mieluummin otan kiveä pois turhan varhain kuin turhan myöhään, mutta jospa nyt ahkeralla harjauksella ei tarvisi enää keneltäkään kiviä poistella. :)

      Poista
  6. Olisi kiinnostava kuulla vinkkejä noiden takahampaiden harjaukseen! Pesen kissoilta hampaita säännöllisesti, mutten oikein vieläkään onnistu harjaamaan kunnolla. Kissat eivät pidä harjan tuntemuksesta suussa ja yrittävät vain lipittää hyvänmakuisen tahnan pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noralla meni kans aikaa tottua harjaan, alkuun harjaukset kesti ihan vain pari sekuntia kun tyttö rimpuili niin, ettei edes pään paikoillaan pitäminen onnistunut. Kehujen avulla harja alkoi tulla mukavammaksi ja nykyään rimpuilua ei enää ole. :)

      Takahampaat saa harjattua vetämällä huulta taaemmas, jolloin taakse on helpompi päästä. Täällä (http://pikkupeto.blogspot.fi/2014/11/hampaiden-harjaus.html) näkyy kuvia meidän harjausotteesta, toiselta puolen vedän huulta taaemmas etusormella ja toiselta peukalolla. Nora ja Haiku antavat hyvin vetää huulet taakse, mutta Raku koittaa pitää huulia yhdessä niin se on vähän haastavampi, Noraa ei tarvitse pitää aloillaan kaulapuolelta, vaan niskankin kautta onnistuu. :)

      Poista
    2. Joo, pitääkin koittaa ensi kerralla tuollaista otetta! Kiitoksia neuvoista.

      Poista
  7. On teillä ollut pitkä päivä ja matka. Mitäpä sitä ei kissojen eteen tekisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Tosin ei haittaisi, jos matkaa saisi lyhyemmäksi. :DD

      Poista