Hankintoja

Lähes tyhjä pakastin kertoi, että oli taas aika tehdä reissu eläinkauppaan. Ruokaostosten lisäksi ajattelin viimein katsella vakavammin sillä silmällä Atlas 10 -kantoboksia, joka on ollut hankintalistallani jo muutaman viikon. Meillä on käytössä 2 Atlas 20 -boksia, joista toinen on ikilainassa äidiltäni. Atlas 20 -boksin ostin vuonna 2011 ennen Haikun tuloa ja kokemattomana tulevana kissanomistajana en vielä osannut arvata miten pieneen tilaan kissa mahtuukaan. Pitkään mietittyäni boksikokojen välillä päädyin ostamaan isomman, sillä 10-koko näytti silmääni epämiellyttävän ahtaalta aikuiselle kissalle. Tämä on tosin tullut todistettua vääräksi monet kerrat, mutta en ole aikaisemmin harkinnut pienemmän ostoa kun isompikin toimii. Kahden kissan kuljetukseen isompi koko on kätevä, mutta yhdelle kissalle epäkäytännöllinen, sillä ainakin meillä kissa menee ihan boksin perälle, mikä sitten epätasapainottaa boksin ja sen kuljetuksesta tulee taitolaji, jos haluaa pitää sen vaakatasossa ilmassa ilman toisella kädellä tukemista. 

Joten, päätin hankkia pienemmän boksin yhden kissan kuljetukseen. Mustissa ja Mirrissä oli kahta eri väriä: limenvihreä ja harmaa. Meillä on jo yksi harmaa boksi ja limenvihreä on mukavan keväinen väri, joten se lähti mukaan.

Viimeksi kun meille tuli kantoboksi, sen sisällä oli kissa. Nytkin kotiintullessani kisut pälyilivät laatikkoa epäluuloisen uteliaina, mutta nuuskivat sen rohkeasti läpi ja olivat mielissään boksin tyhjyydestä. Itse tykkään kovasti tuon koon vahvasta kantorivasta. Tuntuu kestävämmältä kuin Atlas 20'ssa oleva.

"Tää näyttää tyhjältä"

"Mutta onko se sittenkään?"

"Parempi tarkistaa vielä kerran"

Koska viikonlopputunnelmissa on aina mukava shoppailla, päätin yllättää kissat uusilla herkuilla. Meillä on vielä kaapissa pakastekuivattuja kananpaloja, joten päätin ostaa kokeeksi paljon puhuttuja ja kehuttuja Thriven kuivattuja herkkuja, makuna katkaravut. Kisut rakastavat katkarapuja, joten toivoin ja oletin kuivattujenkin olevan hitti. Ja niinhän siinä kävi! Maistuvuus oli kaikille 10+++ ja Raku ei tahtonut lopettaa kehräämistä. Herkkutuokion jälkeen poika alkoi kehrätä aina kun lähestyin kaappia, jossa säilytän herkut. Höpö pieni. <3

"Uusi tuoksu!"

"Tykkään!"

"Hetkinen..."

"Eikun..."

"Rakastan!"

"Vähän nopeampaa sitä namia"

Vaikka Raku koittikin rohmuta kaikki, Haikukin onnistui saamaan muutaman

"Minullekin"

Thrive - se vie koko sormen

Kuivatut katkaravut

Ainut huono puoli näissä herkuissa oli, että ne menivät rikki herkästi. Tasainen jako oli vaikeaa ku poika läpsi herkkuja kädestäni, jos koitin antaa niitä jollekin muulle. Usein Nora ja Haiku saivat vain puolikkaan katkaravun kun se toinen puoli jäi Rakulle. :D