Kärpäsjahdissa

Elokuu oli hyvä hyönteiskuukausi, sillä kirsisääskiä ja/tai kärpäsiä näkyi useana päivänä viikossa meidän parvekkeella. Siinä oli mukavasti tekemistä kisuille. Hyönteiset pysyivät yleensä parvekkeen puolella, mutta välillä eksyivät sisällekin. Tämä asunto on kyllä ollut paras meidän asunnoista hyönteisten osalta, enpä olisi arvannut niitä löytyvän näin paljon! Ja mikä parasta, kesän aikana on ollut vain yksi keltamusta kutsumaton vieras. Edellisessä asunnossa niitä vieraili paljon useammin, mikä laittoi monesti sydämen tykyttämään. Onneksi ei kertaakaan pistänyt eikä tämäkään vieras. Ilmeisesti Haiku oli ehtinyt läimäistä sen tainnoksiin ennen kuin huomasin tapahtuneen. 

Kärpäset sen sijaan ovat toivottuja vieraita ja on kiehtovaa katsoa miten vaivattomasti kissa saa sellaisen kiinni. Eräs päivä Haiku nappasi kärpäsen kiinni kesken lennon ja nappasi sen parissa sekunnissa vielä uudestaan kiinni kun kärpänen pujahti tassujen lomasta Haikun kurkistaessa oliko kärpänen tassujen alla vai ei. 

Hyvin on tullut varmistettua myös kissojen kuulo. Eräs päivä kärpänen vähäsen pörähteli keittiön katon rajassa kuvien kärpäsen tapaan ja heti kaksi reipasta tyttöä jolkotti huoneeseen silmät ja korvat tarkkana. 

Kärpäsvahdit

Haiku: "Hei Nora! Mitäs täällä tapahtuu?"

"Ai kärpänen? Minäkin osallistun vahtiin."

"Mami miksei tästä pääse pidemmälle? Huonoa suunnittelua"

Kissojen päivä

Kissojen päivä -video esitettiin meille julkaisutoiveena jo marraskuussa. Lupailin koittaa saada videon tehtyä ennen kesää, mutta se jäi motivaatio- ja kiiresyistä. Syinä olivat eritoten keskinkertaisen videonmuokkausohjelman tuomat haasteet, kuten Haikun näkyvyys videolla. Halusin odottaa mahdollisimman lähelle kesää, jotta luonnonvaloa olisi riittävästi ja sitten alkoikin kiireet. Tämä kesä on ollut harvinaisen kiireinen, joten videon kuvaus on aina jäänyt. Viimein maanantaina sain aamulla inspiraation, että nyt olisi hyvä hetki kuvata tämä video kun motivaatiota ja parempi videonmuokkausohjelma (MAGIX'n testiversio) löytyy.

Koska kuvauspäivä tuli extemporena, kuvauksissa olivat mukana vanhat ystäväni Muistikortti Täynnä ja Vaihda Akku, joten jouduin kuvaamaan osan pätkistä kännykällä. Harmi kun kännykällä äänet eivät tule yhtä hyvin esiin kuin järkkärillä. Videosta tuli tosi pitkä, mutta minusta olisi ollut vaikeaa saada mahdollisimman kattava kuva päivästä, jos video olisi ollut lyhyempi. Itse tykkään katsoa pitkiäkin videoita, joten olisi kiva kuulla mitä mieltä te olette pituudesta, oliko ihan sopiva vai liian pitkä ja uuvuttava? Näin pitkiä videoita tuskin on enää ainakaan vähään aikaan tulossa, joten ei huolta. :D

MAGIX'n testiversion kokeiluaika ehtikin umpeutua, joten tämä video on muokattu Windowsin Elokuvatyökalulla. Muiden MAGIX-ohjelmien testiversioiden videoajat oli rajoitettu kolmeen minuuttiin, joten nyt pitää sinnitellä Elokuvatyökalulla vuoden loppuun.

Muutama varoituksen sana videosta: video sisältää mm. kirjaimellisesti kaulojen katkomista, lieviä äksidenttejä, söpöilyä, tarkkaa ja ei-niin-tarkkaa kuvanlaatua sekä sukellusta kissojen mieliin puheenvuorojen muodossa.

Olisi kivaa nähdä millainen on muidenkin kisujen päivä, joten jos intoa löytyy niin eikus kuvailemaan! :) Julkaistusta videosta voi vaikka vinkata kommenttikenttään.

Kauneimmat kissakuvasi

Viiruvarpaiden Celea haastoi bloggaajat esittelemään kauneimmat bloggaajan itse ottamat kissakuvat. Valinta oli hyvin vaikea, joten oli onni, että kuvia sai olla useampikin.

Tämä on yksi kaikkien aikojen suosikeistani. Muistan yhä tuon kuvaustilanteen ja Raku-pennun kehräyksen. Pidän kovasti miten sielukkaalta Rakun katse tässä näyttää.

Värimaailmallisesti tämä on suosikkini kaikista ottamistani kisukuvista ja terävyyskin on harvinaisen hyvä. Raku näyttää varsin tyyneltä, vaikka kuva on otettu leikin keskellä.

Tämä kuva huutaa "pehmopoika". Vaikka kissa ja tausta ovatkin vähän turhan sulautuneita yhteen, pidän tätä kuvaa erittäin kauniina, sillä tämä kuva on niin Raku. Pehmeä poika ja pehmeä kuva.

Tästä mietin pitkään luenko tämän kauniiksi kuvaksi vai en, mutta enemmän häiritsi ajatus tämän jättämisestä pois listalta. Tässäkin tulee erinomaisesti Rakun luonne esiin (lempeys ja huumori) ja värimaailmakin on mukavan kevyt.

Tämä nousi heti suosikkieni joukkoon, harvinaisen onnistunut kuva.

Nora poseeraa leikin keskellä. Tykkään kovin paljon valon ja varjon jakautumisesta.

Rakastan tämän kuvan värimaailmaa. Kuvassa Nora on elementissään tolppatanssin ja huiskaleikin parissa.

Nora toisessa elementissään: korkealla. Tyttö tarkkailee ympäristöä arvokkuutta hohtaen.

Haiku on sulautuneena pehmolelujen joukkoon. Harvinaista, että Haiku on taustan kanssa värillisesti harmoniassa.

Äitini maatiaiskissa Tuisku. Kuva on ilahduttavan terävä ja kisu on upeasti harmoniassa lähiympäristön värien kanssa. 

Reissussa

Olin viikonlopun toisella paikkakunnalla Iisalmessa juhlimassa ystäväni häitä. Jännitin matkaa hieman kisujen osalta, sillä ne jäivät keskenään kotiin. Isoin stressin aihe minulla oli hella, sillä siinä ei ole lapsilukitusta. Jos kisut onnistuisivat kääntämään levyn päälle riehuessaan ja hoitaja tulee vasta monen tunnin päästä paikalle, mitkä voisivatkaan olla seuraukset? Miettiessäni strategiaa hellalle huomasin, että asunnon kolmesta sulakkeesta yksi koski lähinnä vain hellaa ja astianpesukonetta. Perin käytännöllistä, sillä kyseinen sulake oli myös ainut, jonka alle oli kirjoitettu mihin se vaikutti. Niinpä hellaongelmaan löytyi helppo ratkaisu kun tarvitsi vain ottaa sulake irti.

Muuten kisujen pärjäämisen osalta olin varsin luottavaisin mielin. Äitini kävi hoitamassa kisuja, joten tiesin niiden olevan hyvissä käsissä. Helpottaakseni hoitajan työtä olin tehnyt jo alkukuusta Haikulle ja Rakulle broilerisekoituksen, jota tarvitsi antaa vain puoli pussia/kissa/käyntikerta (eli pussi/kissa/pv). Pussien kyljissä luki kenen ruoka oli kyseessä. Koska Raku on lihotuskuurilla, tein sille 160 g pussit eli 30 g enemmän mitä se yleensä suostuu syömään päivässä, jos kyseessä ei ole broilerin paistisuikale. Jännitin alkuun mahtaako Raku jaksaa syödä koko pussillista varsinkaan useana päivänä peräkkäin, mutta maistuvuus on ollut erinomaista ja Raku syö lähes joka kerta kaikki. Laitoin sekoitukseen runsaasti paistisuikaletta, joten sillä voi olla osuutta asiaan.

Broilerisekoitus

Pakkausvaiheessa yksi kisuista (Raku) meni laukkuun vain kerran, joten pakkaaminen sujui siltä osin kivuttomasti. Itse lähtötilanteessa perjantaina Raku vaistosi, että lähtöni ei ole tavallinen kauppareissu ja alkoi vaatia huomiota hyppimällä selkään, kehräämällä ja seuraamalla perässä joka paikkaan. Se teki lähtemisestä monin tavoin vaikeampaa, mutta onnistuin pääsemään ulos suht helposti.

Äitini oli selvästi pitänyt erinomaista huolta kisuista, sillä palatessani sunnuntaina kisut suhtautuivat paluuseeni aivan kuin olisin ollut poissa vain tunnin tai pari. Toin kisuille tuliaisiksi pari lelua, jotka olin löytänyt eräältä kirpputorilta esypöydästä ja lelut otettiin hyvin vastaan. Ei tullut uusia hittileluja, mutta ne kelpuutetaan yhteisleikkeihin. Nora on käynyt pari kertaa piehtaroimassa pallolelun kanssa.

"Ooh, uusi lelu!"

Herkkutuoksut

Nora piehtaroi pallon kanssa

Tuliaisia suuremmaksi hitiksi osoittautui maanantaina keittiön matosta irti lähtenyt pitkä narunpätkä... :D

Palkkion laadun vaikutus suoritukseen

Vaikka Haiku rakastaa temppuilla, sillä on omat mieltymyksensä temppujen osalta. Muut temput toimivat täydellisesti normaalilla superpalkalla mitä me aina käytetään, mutta huido-tempussa Haiku tykkää pitää tassujen liikkeen pienenä. Koitin lähteä opettamaan sitä laajempaan liikkeeseen, mutta päätin sitä vastaan kun Haiku alkoi turhautua kun ennen toiminut tekniikka ei enää toiminutkaan. Huhtikuussa kerroin kuinka aloin pyytämään Haikulta temppua ennen kuin se sai mennä syömään toisten kisujen ruuantähteet. Tästä oli suurta hyötyä huido-tempun kanssa ja saimme parannettua tavallisen supernaminkin kanssa tapahtuvaa suoritusta. Yhä kuitenkin näkee, että suoritus on parempi kun kyseessä on tavallista supernamia parempi herkku.

Kutsuin huhtikuussa ruuanjämiä supersuperherkuksi, mutta se menee ehkä oikeammin kategoriaan supersupersuper tai helpommin sanottuna ultimaalinen herkku/palkkio, sillä meidän tavallisen superherkun ja ruuanjämäpalkkion välissä on vielä yksi, joka voisi olla sitten se supersuperherkku. Nimittäin liskojen ruokahyönteiset. Haiku on aina kytiksellä kun ruokin liskoja ja annan sille silloin tällöin jauhomadon tai jauhomadon kotelomuodon (kehittyvät koppakuoriaisiksi), tuttavallisemmin alienin, maistiaisiksi. Harvemmin annan sirkkoja. Hyönteisten ja ruuantähteiden välillä on häilyvä raja paremmuudessa, mutta nojautuisin kuitenkin tähän jakoon.

Alieneita supersuperherkkuna

Kuva tärisee kahden ensimmäisen suorituksen kohdalla kun jouduin kuvaamaan väärällä kädellä. Viimeisimpänä palkkana on tässä Rakulta syömättä jäänyt broilerinsydän.

Laatikossa

Rakun rakas laatikko on tulemassa tiensä päähän. Laatikko on toiminut rakastettuna temppuiluvälineenä, makoilu- ja leikkipaikkana. Raku tykkää myös kun sitä kantaa sen ollessa laatikossa.

Laatikosta on lähtenyt pitkälti itsestään kaksi isoa kansisivua irti ja sitten kun enemmän koholla oleva pienempi sivu lähtee irti, on aika heittää laatikko pois. Raku nimittäin suostuu käyttämään temppuilussa vain sitä laitaa noista kahdesta. Myös laatikon kyljet notkuvat aika uhkaavasti kissan pyöriessä laatikossa.

Tämä kuva on otettu 24.7. Silloin toinen pitkistä sivuista oli vielä paikoillaan.

"Onko tää menossa rikki?"

"En halua."

"Tää laatikko on paras!"

"Ärh!"

"Nautitaan sit kun vielä voidaan."

"Uuden on parempi olla sitten yhtä hyvä."

Noran osaamat temput

Noralle olen opettanut vähiten temppuja, vasta 6, vaikka tyttö on innokas temppuilija. Kuten Haiku ja Rakukin, Nora rakastaa temppuilla ja sen keskittymiskyky ja jaksaminen on erinomaista. Noralle soveltuu hyvin monenlaiset temput, mutta eniten se pitää liikettä vaativista tempuista. Sen suosikkitemppu on "hyppää", jota se tekee välillä pyytämättä Rakun temppuiluvuoron aikaan namien toivossa. Toinen mitä Nora usein tekee pyytämättä on "kieri", joka on sen toiseksi uusin temppu. Rakun temppuiluvideota kuvatessa Nora koittikin tarjota näitä temppuja, mutta "hyppää" katosi poistamani alkuperäisen otoksen myötä ja "kieri"-temppu pääsi osittain mukaan lopulliseen videoon asti.

Raku oli, kuten arvelinkin, oikein innokkaasti mukana kuvatessa. Jopa niin innokkaana, että jouduin ottamaan sen syliin pois häiriköimästä. Sylissä poitsu sentään osaa olla rauhallisena.