Evakossa

Meillä päättyi huhtikuun alussa putkiremontti ja heti perään alkoi viemäreiden sukitus. Tämä sukitus ilmenikin olevan vähän isompi remppa, sillä melutason luvattiin olevan isompi ja asunnosta on viemäreiden käyttö kielletty 2 vk ajan silloin kun on oman asunnon vuoro.  Lisäksi asuntoihin tullaan laittamaan muovisuojat lattiaan työskentelyn ajaksi.

Ja tämä yhdistelmä: viemäreiden käyttökielto ja muovisuojattu lattia tiesi ettemme pysty jäämään asuntoon. Haiku ja Minho ovat molemmat kiinnostuneita muovin järsimisestä, Minho jopa syömiseen asti ja Haiku taasen mieluummin repii. Lisäksi asunnon postiluukusta tullaan johdattamaan letku, mikä taasen voi houkuttaa etenkin Noraa pureskelupuuhiin. 

Meidän vuokranantaja - joka on myös ystäväni äiti - omistaa myös meidän viereisen asunnon, tyhjillään olevan kalustetun yksiön. Hän oli ihana ja tarjosi sitä meidän käyttöön sukituksen ajaksi.

Saimme huhtikuun ajan olla kotona normaalisti (luvattua melutasoa en ole havainnut silloin kun olen ollut kotona työmiesten työaikaan) ja meidän asunnon vuoro koitti maanantaina 9.5. Siirryimme yksiöön jo lauantaina 7.5., jotta ehdin olla yhden aamun kissojen kanssa uudessa paikassa.

Siirtyminen sujui hyvin; laitoin kissat koppeihinsa (paitsi Noran, sillä huomasin ison puutteen: minulla on kissoille vain 4 koppaa) ja vein asuntoon kisuille tuttuja asioita tuomaan kodin tuoksuja ja myös käytännön syistä. Mukaan lähti olohuoneen matto, yksi tunneli, jokunen lattialla oleva lelu, vessoja ja raapimatynnyri. Lisäksi toin toki meidän petivaatteita ja päiväpeiton, selkätyynyn sekä sohvan suojaksi lakanan. Feliwaykin siirtyi mukana.

Kopeissa olevat kisut vein ensin ja Noran kannoin asuntoon perästä. Nora sujahti heti sohvan alle, mutta kun muut pääsivät vankiloistaan ja lähtivät reippaana tutkimaan asuntoa, Norakin pian uskaltautui.

Kisut odottavat vielä vapauttaan, Koda ja Minho vaativasti ja innoissaan naukuen

Muuttaminen on kisuille jo niin tuttua, tämäkin paikka onneksi otettiin heti hyvin vastaan

On se hommaa käydä kaikki paikat läpi

"Juu eli täällä on raapimispaikka" "Juu ja täällä piilopaikkaa"

"Keittiö, tärkiä!"

"Katselupaikka!"

"Joko on turvallista tulla?"

"Vessat!"

"Ehkä myöhemmin..."

"Siis mitkä näköalat! Ja molempiin suuntiin!"

Tietenkin heti tutkittiin myös asunnon korkeat paikat

Jääkaapin ja viereisen seinän välissä tiedettiin olevan kissojen mentävä tyhjä tila, joka on näkösuojattu laudanpätkällä. Olin varma, ettei tyhjä tila kissoja kiinnostaisi ja jääkaapin päällinen olisi täten turvallinen paikka, mutta n. tunti siirtymisestä alkoi kuulua vaimeaa miukunaa eikä Minhoa näkynyt, vaikka vasta poika oli vielä ollut tutkimuskierroksellaan. Äänenpaikannut johti, minnekäs muualle kuin sinne tyhjään tilaan... Lauta on irrotettavissa, mutta työmiehet olivat käyttäneet sitä remontin aikana pois ja laittaneet sen niin tiukasti paikoilleen, etten saanut sitä hievahtamaan. Olin hakenut kaapista porrastikkaat ja tuijasin puhelimen taskulampulla alas Minhoa kohti, samalla kuin puhuin paniikkipuhelua vuokranantajan kanssa. Pian Minho kyllästyi odottamaan ja kiipesi rakeista betoniseinää pitkin itse pois. Tilanne oli jotenkin niin koominen, ettei sille voinut kuin nauraa, isolta osin myös helpotuksesta. Mutta kun näytti, että Minho oli menossa heti takaisin, aukko sai äkkiä esteen kantokopasta ja -laukusta.

Hetki ennen lisäseikkailua ja esteen asettamista. Tyhjä tila on tuossa Minhon etutassujen alla.

Koko porukka

Olin vähän jännittänyt miten tämä aktiivinen viisikko pärjää yksiössä, mutta meillä on mennyt todella hyvin! Noraa ahdistaa villien aikaan korkeiden paikkojen puute, mutta muuten asunnossa on mahtunut hyvin ralleilemaan yksin ja kaverin kanssa. Ja mikä tärkeintä, muutoin kisut ovat viihtyneet erinomaisesti. Makuu- ja piilopaikkojen runsauden vuoksi ei myöskään ole ollut erisoputilanteita. Ikkunasta pääsee katselemaan päiväsaikaan ja leikitykset ja aktivoinnit ovat kuten meidän kotonakin. Iltaisin sängyssä kaverina on tutut kisut Nora kainalossa ja Raku jalkopäässä.

Ruokapaikkojen suhteen oli alkuun vähän hakeminen kun en ottanut kisujen ruoka-alustoja mukaan eikä tokikaan kunkin paikatkaan olleet vielä selvillä. Ensimmäisestä kerrasta viisastuneena toin kisujen ruoka-alustat yksiöön ja se rauhoitti tilannetta ja kolmannella kerralla paikatkin olivat jo niin tuttuja, että ruokailu meni melkeinpä leikiten verrattuna ensimmäisen kerran kaaokseen. 

Auringonpalvojat

Ruokapaikkoja, Haikun on syrjemmässä eikä mahtunut kuvaan (lieden sulake on otettuna pois, en luota etenkään näin pienessä tilassa, etteikö kisut saattaisi sitä vahingossa naksauttaa päälle villien aikaan)

Koda on käyttänyt raapimatynnyriä ahkerasti. Kodan kehuminen aiheuttaa hauskan reaktion, sillä silloin Minhokin hakeutuu vierelle raapimaan ja sitten molemmat pojat raapivat yhdessä ja nauttivat kehukylvystä

Rennosti

Minusta on ollut omituista elää vähän kuin kahden asunnon väliä. Viihdepuoli ja liskot ovat kotona, joten täällä meidänkin asunnolla tulee oltua aika paljon. Ensi viikonloppuna jo kuitenkin onneksi pääsemme palaamaan kotiin.

Jossain välissä Minhosta on kasvanut teini

Eteisen kiva lipasto, viltti tuotu kotoa