Puolivampyyri

Haiku kävi moikkaamassa eläinlääkäritätiä hammasasioissa perjantaina. Tytön suu haisi ja ikenet punoittivat siltä puolen, missä ennenkin on ollut syöpymää ja viimeksi viime vuonna poistettiin hammas.

Vampyyrin derp

Koppa otettiin jo tiistaina esiin, ettei lähempänä lähtöä herättäisi epäilyksiä

Ja syöpymäähän siellä oli ressukalla tälläkin kertaa, mutta nyt lähti kaksi hammasta ja olisi kolmaskin, jos aikaa olisi riittänyt. Tällä hampaalla ei ole kuitenkaan niin kiire, syöpymä on kiilteessä, mutta suositus on tehdä poisto muutaman kuukauden sisään ennen kuin pahenee.

Kaikki nämä hampaat olivat oikean puolen ylärivillä. Poistetut hampaat olivat yläkulmahammas ja sen takana oleva hammas. Alueella oli myös voimakasta turvotusta. Se voi olla tulehduksesta johtuvaa, mutta eläinlääkäri pohti myös kasvainmuutoksen mahdollisuutta. En pidä kasvainta todennäköisenä enkä ole siitä huolissani (sanotaanko, että on vain tunne), mutta koska eläinlääkäri oli ottanut varalta koepalan, sovittiin, että tutkitaan. On parempi toimia nyt kuin alkaa nukuttaa myöhemmin uudestaan samaa tarkoitusta varten, jos turvotus ei laannukaan. Koepala lähetetään patologille ja tuloksen saamme viikon päästä.

Kotona Haiku pääsi tällä kertaa vessaan toipumaan; se on asunnon lämpimin huone eikä siellä ole korkeaa kiivettävää. Lisäksi se on helppo puhdistaa; Haiku kuolasi taas ylenpalttisesti, kuten viime kerrallakin. Istuin Haikun seurana tunnin, mutta kun Haiku tuntui pärjäävän hyvin omillaankin valitsemassaan piilossa allaskaapin alla, siirryin ruokkimaan itseni ja kolmikon. Haikun vessaoleskelu aiheutti ihmetystä, mutta ei niin paljoa, että oven edessä jaksettaisiin kauaa oleskella. Kävin välillä moikkaamassa tyttöä ja muutaman tunnin oleskelun jälkeen Haiku näytti siltä, että sen voisi päästää eristyksestään. 

Vessassa kuolaus oli jäänyt paljon vähemmälle kuin viime vuonna tietokonehuoneessa toipumisessa, jolloin tyttö ei ollut myöskään tahtonut jäädä huoneeseen yksin.

Pian siitä Haiku näytti, että on jo ruuansaantikunnossa ja ruoka maistuikin hyvällä ruokahalulla.

Haiku osaa onneksi hyvin itsekin varoa tikkipuolta eikä silityksissäkään koita puskea poskella, vaan enemmän korvantaustallaan. Lääkkeet on hyvin menneet ruuan joukossa. Toipuminen on hyvällä mallilla.

Haiku ei ole enää vampyyri, mutta hyvin toimii myös puolivampyyriys. Hyvin huwja, hyvin söpö!

Rawr

Hymyä!