Hupsista

Melkein kuukausi edellisestä julkaisusta. Lieneeköhän pisin paussi sitten vuoden 2012? Eikä edes suunniteltu; olen koonnut puhelimeen julkaisuaiheita tasaiseen tahtiin, mutta tunnit katoavat päivistä niin nopeaa, etten ole saanut asetuttua Photoshopin ja blogin äärelle. 

Sentään paussiin ei liity mitään dramaattisempaa, meillä arki rullailee normaalisti. Isoimpia asioita tiivistettynä:

Raku kävi salakaapissa

Nyt on Rakukin käynyt viimein Kodan rakastamassa salakaapissa. Poitsulla on tuntunut olevan vaikeuksia keksiä miten Koda ja Haiku luikauttavat itsensä sisään, kunnes yksi päivä riehuhetken aikaan poitsu livahti spontaanisti kaappiin.

Hetken pysähdys ja mietintä miten ihmeessä sieltä pääsee pois, mutta nopeasti reitti löytyi. Oli tyytyväistä poikaa. Kukapa haluaisi jäädä loukkuun?

Illan pähkinä: miten ulos kaapista?

"Taddaa!!"

Uusi yhteistemppu opettelussa

Eräs päivä temppuillessamme pyysin Kodaa tekemään kasi-tempun. Meille on muodostunut jo vähän rutiiniksi, että Kodan vihjesana on Rakulle merkki tulla pyytämään jalkojen päällä kävely -temppua. Niinpä yllätys oli suuri, kun sen sijaan, että Raku kävelisi jalkojeni läpi, kääntyisi ja asettuisi lähtöasemiin, poitsu tekikin kasi-tempun ihan itse. On se fiksu. 

Raku oli oikein tyytyväinen saamastaan yllätyksen tuomasta huomiosta ja koitti tulla tekemään kasia Kodan sijaan useamminkin. Välillä molemmat pojat lähtivät tekemään temppua yhtä aikaa.

Tästä intoutuneena päätin opettaa Rakun tekemään kasin toiseen suuntaan, jotta temppu sujuisi yhtä aikaa tehtynä paremmin.

Meni useampi toisto, ennen kuin Rakun hoksottimet saivat kiinni ajatuksesta, että ihan tarkoituksella koitan ohjata poitsua väärään suuntaan. Alkuun Raku istahti monesti paikoilleen ja koitti tassullaan sohia herkkua sen sijaan, että seuraisi sitä väärään suuntaan. Nyt ollaan pisteessä, että poitsu seuraa herkkua puolikasin verran.

Kodan hemmottelupäivä(kö)

Viime kuun lopulla meillä kävi normaalia enemmän vieraita. Koda oli tuttuun tapaansa sosiaalinen perhonen ja nautti täysin rinnoin huomiosta. Muut pysyttelivät enemmän omissa oloissaan.

"Älkää ikinä lähtekö"

Koda sai uuden hammastahnan

Pesen Kodan hampaita ilman tahnaa, koska tahnalla on ollut tapana päätyä suun sijaan vaatteille ja pöytäliinalle. Muilla käytössä on Petosan. Olen joskus aikoinaan testannut Virbacin kalanmakuista tahnaa, silloin kun Kodaa ei vielä ollut. Tahna ei saanut suosiota, mutta olen halunnut testata myös Virbacin kanaversiota. Sitä ei ole kuitenkaan löytynyt mistään, paitsi nyt: läheiseltä eläinlääkäriasemalta. 

Ja yllätys, yllätys, se on paljon miellyttävämpi kuin kalaversio! Tuoksu muistuttaa minusta Petosania, kissoista se taasen on suorastaan herkkullista! Koda söisi tahnaa sellaisenaankin ja mikä parasta: sitä ei syljetä pois.

"Anna!!!"

Muuta

Muita aiheisiin liittymättömiä kuvia:

Noralla mukava asento. Ja vannon, että Rakulla on yhä normaali naama, vaikka näissä se onkin nyt ollut suttuna. :D

Pähkinä, jonka olen näemmä jättänyt itselleni puhelimeen uudestaan ja uudestaan ihmeteltäväksi. Monta kysymystä kuva herättää?

Ensi viikonloppuna olemme Noran ja Kodan kanssa Kempeleessä Porokin jouluteemaisessa näyttelyssä, toivottavasti nähdään!